Palkkatyöläisen viime vuodelta keräämien tietojen mukaan SAK:n liitoilla oli kirjoissaan yhteensä 3 500 osastoa eli viitisen sataa vähemmän kuin järjestöretoriikassa esitetään. 1990-luvun alussa määrä oli viidenneksen suurempi ja 1982 vielä reilut 4 700. Kun SAK:n jäsenmäärä ylitti miljoonan 1979, järjestön liitot rakentuivat yhteensä 5 400 osaston pohjalle.

Osastojen luku on supistunut ainakin kolmea eri kautta: yhdistämällä, lopettamalla ja ammattirakenteiden mylläyksessä.

– Osastojen päällimmäisiä tämän päivän ongelmia ovat työpaikkojen edunvalvonnan tukeminen, jäsenten passiivisuus ja osastojen perusyksikköluonteen hämärtyminen. Kun liittojen pitäisi rakentua pyramidin lailla osastojen varaan, tämä rakennelma seisoo nyt usein kärjellään. Asioita pyörittävät liitot, niiltä odotetaan palveluja ja samalla myös niiden asema osastoihin nähden korostuu, sanoo SAK:n tutkimussihteeri Jyrki Helin. Hän selvitti SAK:n vuoden 2000 järjestötutkimukseen jäsen- ja järjestömuutoksia viime kahdenkymmenen vuoden ajalta.

Helinin mukaan osastot toimivat melkoisissa ristilaineissa. Samalla kun virta vie kohti suurempia yksiköitä ja laajempia toiminta-alueita, yritysrakenteet pirstoutuvat ja pienien työpaikkojen määrä kasvaa. Tämä vaikeuttaa osastojen edunvalvontaa ja lisää yhteysongelmia ja jäsenten passiivisuutta.

Helin pyöritteleekin tällä haavaa pöydällään hankesuunnitelmaa, jolla etsitään lääkkeitä juuri pientyöpaikkojen ja osastojen pätkiviin kontakteihin.

Kato kaikkialla

Helinin osastoselvityksestä ilmeni, että SAK:n teollisuusaloilla koko osastojen luku on laskenut sitten 1980-luvun alun. Säännöstä poikkeavat Kemianliitto ja Puuliitto, joiden osastojoukko on paisunut fuusioiden kautta. Kemia sai uutta verta Kumista ja Lasista, Puu puolestaan Maaliitosta. Myös Viestintäliitto kuuluu osastojaan lisänneiden joukkoon.

Ankarin halla on käynyt Tevassa, jonka 1981:n osastoluku 227 on nyt puolittunut. Pudotus johtuu alan vaikeuksista ja jäsenmäärän laskusta. Pitkälti yli sadalla ovat harvenneet myös Rakennusliiton osastot, nyt niitä on jäljellä 400. Metallin verkko on harventunut 320 osastoon, pudotusta 40.

Kun KTV kasvoi 1980-luvulla kohisten, lisääntyivät myös sen osastoja vastaavat yhdistykset yli 700:n. Lama taittoi kuitenkin nousun ja nyt liitolla on osastoja 680, selvästi kuitenkin eniten SAK:ssa.

Valtion puolen VAL:ssa on myös tultu alaspäin, pitkälti yli 300:sta noin 250:een. Silti liiton osastojen määrä on edelleen suuri, jos sitä vertaa jäsenlukuun, 28 000:een.

Sekä KTV:n että VAL:n osastorunsaus johtuu osastojen työpaikkakohtaisuudesta.

Lähes KTV:n kokoisessa yksityisten palveluiden PAMissa osastoja on reilut 280. Parin vuoden takaisessa fuusiossa HRHL:n, Kiinteistöliiton ja Tekerin kanssa Liikealan osastoluku lähes kolminkertaistui.

Kuljetuspuolella osastojen määrät eivät parissa vuosikymmenessä ole juuri muuttuneet. Tosin AKT käväisi 1990-luvun lopulla pienessä ylämäessä, mutta on nyt palannut 1981:n tasoon, 160:een osastoon. Rautatieläisillä osastoja on 125 sijasta nyt 90, mutta merimiehet lisänneen uudelleenjärjestelyillä osastojensa määrän 12:een.

Koko kasvanut

Liittojen osastokenttä on myös käynyt läpi tuntuvan mylläyksen parissa vuosikymmenessä. Toisaalta osastoja on lyöty yhteen ja niiden kokoa kasvatettu, toisaalta organisaatiota on käännetty alueelliseen suuntaan pois työpaikoilta, ammattiryhmistä ja toimialoilta.

Vastavirtaan näyttäisi uineen oikeastaan vain KTV, jossa työpaikkaosastot ovat selvästi lisääntyneet.

Teollisuus on kasvattanut osastojensa kokoa selvimmin. Erityisesti tämä kehitys paistaa Kemiassa, Puussa ja Elintarvikkeessa. Suunta kohti suurempia näkyy myös KTV:ssä, VAL:ssa, PAMissa ja AKT:ssä. Tätä virtaa vastaan on kääntynyt lähes yksinään jäsenkadosta kärsinyt Teva.

Tällä vuosikymmenelle tultaessa SAK:n liittojen suurin osasto oli turkulainen PAMin osasto 8 400 jäsenellä, kakkosena Metalli 49 vajaalla 8 000 jäsenellä ja kolmosena pääkaupungin kirjatyöntekijöiden HKY noin 6 500 jäsenellä. Vielä 1980-luvun HKY oli suurin yli 10 000:lla jäsenellään.

Rahalla seiniä

Osastojen kasvanut koko oli Helinin selvityksen mukaan lisännyt myös niiden resursseja. Erityisesti tämä näkyi omina toimistotiloina ja osastojen leipiin pestattuna väkenä.

Rakennusliiton 150 osastolla oli 1998 oma toimisto, 1980-luvun alussa vain 23:lla. Metallissa vastaavat numerot olivat 120 ja 41. Sen sijaan esim. Paperin ja SEL:n osastot olivat heivanneet konttorit lähes kokonaan.

Muiden liittojen osastoista eniten toimistoja oli AKT:llä (35), KTV:llä (30) ja PAMin edeltäjillä (14).

Eniten palkattuja työntekijöitä, eli parisenkymmentä oli kirjoissaan Metallin osastoilla. Myös päivystäjät osastojen toimistoissa tai palvelupisteissä yleistyivät 1990-luvun loppuun tultaessa.

Tehtävät pehmenneet

Osastojen rooli sopimustavoitteiden laatijoina säilyi koko Helinin mittaaman jakson ajan. Monetkaan osastojen aivoitukset eivät kuitenkaan yltäneet tiuhaan lämminneisiin tupo-riihiin saakka, mikä aina silloin tällöin nostatti jupinaa ja lannistikin kentän toimijoita.

Myös osastojen edunvalvonnan sisältö muuttui kovista kysymyksistä pehmeämpiin, työsuojelusta tai järjestäytymisestä vaikkapa elinkeinokampanjoihin ja messuihin. Moni osasto vaihtoi tykkänään viihteelle tai keskittyi kartuttamaan omaisuuttaan parhaimmillaan 15 prosenttiinkin nousevilla jäsenmaksupalautuksilla.

Into osastotyöhön on ollut hiipumassa jo pitkään ja aktiiviksi voidaan laskea enää joka 10. jäsen. Sähköliiton tutkimus kolmen vuoden takaa kertoi osastokokousten menettäneen kymmenessä vuodessa puolet suosiostaan ja aktiivisuuden pudonneet 13 prosenttiin. Metalli mittasi viime vuoden jäsenkyselyssään aktiiviensa määräksi 17 prosenttia, mutta yli viisi kertaa vuodessa osastokokouksissa käyviä oli enää kolme prosenttia.

Kun Metalli kysyi täkyjä, jotka imisivät väkeä osastojen istuntoihin, kärkeen nousi kova edunvalvonta: palkat, työn sisältö, työsuojelu… Tulos poikkeaa Helinin havaitsemasta toiminnan päävirrasta tai sitten rautakourat ovat vastanneet, minkä ovat uskoneet liiton herroja miellyttävän.

Eero Kosonen

Kemiasta uuteen liittoon on tulossa reilut 200 osastoa ja Tevasta puolet siitä. Moneenko osastoon liitto sitten tulevaisuudesta nojaa, on ja myös jäänee niittaamatta kiinni.

– Kummankin liiton osastot ovat juridisia yksiköitä ja päättävät itsenäisesti toiminnastaan ja sen tulevista järjestelyistä, sanoo Kemianliiton järjestöpäällikkö Heikki Salonen.

Sitten Kumin ja Lasin fuusioiden Kemianliitossa on lopetettu 30 osastoa ja perustettu uusia kymmenkunta, Satakuntaan esim. Rauman pyykkiflikat. Viikate on niittänyt tasapäisesti kaikkien kolmen entisiä perusjärjestöjä. Sen sijaan osastojen sulautumiset ovat olleet harvemmassa.

Sekä Tevassa että Kemiassa osastot pohjaavat sopimusaloihin ja lähellä toisiaan olevia aloja vähän, mikä tarkoittaisi, että myös tulevaisuudessa osastojen sulautukset jäisivät vähiin.

– Hakemalla hakien pukeutuminen voisi olla kenkä-, teva- ja pesulaosastoja yhdistävä tekijä, Salonen sanoo.

Uuden liiton osastorakenteen voi uskoa seuraavan muutoksia työpaikoilla. Salonen näkee kuitenkin, että jatkossakin osastojen määrä tulee supistumaan ja toisaalta koko kasvamaan.

Fuusion tähänastisessa juoksussa osastoista on tehty lähinnä paperiharjoitelmia. Maalis-huhtikuussa Kemia ja Teva ryhtyvät peilaamaan myös osastojen kellokkaiden tuntemuksia osastopäivillä, joita järjestetään kymmenkunta eri puolilla maata.

Nykyeväillä ei tehdä tulevaisuutta

Uuden liiton rakentelu tarjoaa mahdollisuuden puhaltaa uutta tuulta osastojen purjeisiin ja näin pyritään Salosen mukaan myös tekemään.

– Meidän olisi kehitettävä hyvin toimivan osaston mittarit. Malliosasto voisi pitää perusasioinaan jäsenhankintaa, edunvalvontaa ja toimintaa yhdessä. Sen tulisi olla mieluummin jäsenten ilon lisääjä kuin sen pilaaja ja yhtenäisyyttä ja yhteistä vastuuta korostava organisaatio, Salonen hahmottelee.

Menoa oman liittonsa osastoissa Salonen arvioi kohtuulliseksi. Liiton kirjoissa on nyt yli 7 000 alle 30-vuotiasta jäsentä ja sukupolvenvaihdos hoidettu jo monin paikoin onnistuneesti. Osastojen toiminnoista ja palveluistakin järjestettiin vastikään kilpailu, joka tuotti uusia malleja ja ideoita koko kentälle.

Mutta vaikka useimpien SAK:n liittojen osastokuviot ovat jotakuinkin järjestyksessä, tulevaisuutta ei nykyisyyden varaan voi rakentaa.

– Osastojen pyörityksestä vastaa liian kapea ja moneen muuhunkin luottamustehtävään valjastettu joukko. Lisäksi leipätyö vie ihmisten ruudin yhä tarkemmin ja vapaa-aika on kortilla. Jos kykenisimme edes kaksinkertaistamaan nykyisen vajaan 10 prosentin kokoisen aktiivien joukon, tilanne olisi kokonaan toinen.

– Osastojen toimintoihin liittyy paljon sinänsä tärkeitä rutiineja. Ne kuitenkin kalvavat vuorovaikutusta ja yksipuolistavat jäsenten osastoista saamaa kuvaa. Myös työpaikoilla, joilla henkilöstön edustus on kunnossa, osasto häipyy helposti taka-alalle, Salonen haravoi osastojen ongelmakenttää.

Eero Kosonen