Ammattiosasto ja osastolaiset ovat monessa mukana. Metallin liittovaltuustossa istuu pari jäsentä, Metallin Etelä-Savon piiriä luotsaa osastolainen ja paikallisjärjestötyössäkin osasto on aktiivinen. Eikä yhteiskuntavaikuttamistakaan ole unohdettu. Savonlinnan kaupunginvaltuustossa katsoo kaksi jäsentä paikallisen työväen etujen perään, sillä kuntapalveluilla vaikutetaan melkoisesti työntekijöiden ja asukkaiden elämisen oloihin ja ehtoihin.

– Mutta jäsenistön edunvalvonta on kuitenkin ammattiosaston päätehtävä, toteaa varapuheenjohtaja Olli Sironen Andritz Oy:n Savonlinnan konepajan levyseppä ja pääluottamusmies.

– Vaikka työpaikkojen arkinen edunvalvonta hoidetaankin verstaalla, niin ammattiosastolle jää yllin kyllin tehtäviä, muistuttaa osaston sihteeri Jarmo Kutvonen, joka työskentelee Norelcolla kojeistoasentajana ja pääluottamusmiehenä.

Koordinoija ja yhdysside

Molempien mielestä edunvalvonnan ryteiköistä löytyy kyllä ammattiosastoillekin tehtävää. Sen verran paljon asioita jää luottamusmiehen ja liiton tonttien väliin.

Savonlinnan Metallin ammattiosasto järjestää koulutusta, toimikunnan jäsenet paimentavat väkeään kursseille, järjestävät vapaa-ajan toimintaa ja vierailuja, unohtamatta joka talvisia pilkkikisoja, jotka kokoavat tietysti suurimman osallistujajoukon.

Ammattiosasto on tavallaan koordinoija ja viestinvälittäjä. Ja vaikka käytännön edunvalvonta onkin työpaikkojen luottamusmiesten harteilla, niin ammattiosasto on tarvittaessa luottamusmiesten ja jäsenten tukena, selkänojana. Mutta hoitaapa se käytännössä pienimpien työpaikkojenkin edunvalvontaa, sillä työpaikoilta, joissa ei ole luottamusmiestä soitetaan usein ongelmissa ammattiosaston puheenjohtajalle.

Osaston 14-henkisen toimikunnan kokoukset ovat toki rutiinien lisäksi tiedonvälityksen paikkoja. Välillä ne ovat Sirosen mukaan liiankin rutiininomaisia, mutta tarpeen tullen oivallinen yhteys alueen suurimpien työpaikkojen luottamusmiehiin.

Tärkeänä Sironen ja Kutvonen pitävät sitä, että osastolla on oma toimisto, jossa on pystytty järjestämään myös päivystystä. Osaston taloudenhoitajalla on suora yhteys työttömiin, sillä moni työtön käy jopa jättämässä korvaushakemuksensakin toimistolle taloudenhoitajan päivystysaikana. Oma toimisto ei ole vain omaisuutta vaan siellä pidetään kokouksia ja päivystyksillä mahdollistetaan yhteydet pienempien työpaikkojenkin työntekijöihin.

Kouluttaja ja viihdyttäjä

– Koulutustarpeet tulevat esille ammattiosaston toimikunnan kokouksissa. Koulutustilaisuuksien aiheet yleensä nousevat työpaikkojen käytännön edunvalvonnan tarpeesta. Niihin on saatu kouluttajiksi asiantuntijoita esimerkiksi liiton keskustoimistosta. Viime aikojen aiheita ovat olleet uusi työsopimuslaki ja työpaikan edunvalvonta, Sironen kertoo.

– Ammattiosastoa tarvitaan myös herättelemään ja tuuppaamaan jäseniä kurssille. Vaikka kurssitarjonnasta tulee tietoa kirjeissä ja ilmoitustauluillakin on kutsuja. Niin käytännössä ihmiset helposti unohtavat kurssit niiden ilmoittautumisen lähestyessä. Toisaalta moni ei aina tule ajatelleeksi, että kyseinen kurssi saattaisi olla hänellekin sopiva. Niin me sitten välillä muistuttelemme kursseista, Kutvonen toteaa.

– Välillä sitten koulutukseen on tulossa väkeä sen kun seinät vetävät. Nyt esimerkiksi alkanut Ay-koulu sai sellaisen suosion, että se pitänee uusia ensi vuonnakin, Kutvonen arvioi.

Tosin Sironen ja Kutvonen myöntävät, että parhaiten vetää tällä hetkellä vapaa-ajan toiminta ja retket. Pilkkikisa on ollut suosituin tapahtuma jo vuosia, mutta bussilastillisen he kuulemma saavat väkeä tilaisuuteen kuin tilaisuuteen.

Selkänoja ja tuki

Sekä osaston varapuheenjohtaja Olli Sironen että sihteeri Jarmo Kutvonen eivät ole lakaisemassa ammattiosastoja tarpeettomina järjestökartalta. Ne ovat työntekijöiden tuki ja turva jo pelkällä olemassaolollaan. Aina ei voi liukua toiminnallisella aallonharjalla vaan välillä toiminta hiipuukin.

– Mutta jos ammattiosastoja ei olisi, niin mistä sitten polkaistaisiin käyntiin tarpeellinen, toimintakykyinen ja toimivaltainen organisaatio työntekijöiden etujen ajamiseksi. Kyllä ammattiosastot olivat tarpeen viime vuosikymmenen useiden lakonuhkien aikoihin, tulee miehiltä kuin yhdestä suusta. Silloin ammattiosastot rasvasivat ay-liikkeen järjestökonetta.

Mutta ammattiosaston rooli ei jää pelkästään järjestölliselle tasolle. Yksityisen työntekijän kannalta on tärkeää, että hänellä on ammattiosasto tukenaan esimerkiksi työsuhde-erimielisyyksien tai palkkasaatavien hoidossa. Yksittäisen työntekijän oikeuden hakeminen on työläs tie. Hän tarvitsee tuekseen ammattiosastoa ja viimekädessä liiton lakimiehiä.

Oikeuteen menneitä asioita ovat olleet laittomat irtisanomiset ja palkkasaatavat.

– Valtaosa ongelmista kyetään hoitamaan paikallisesti neuvotellen. Luottamusmiehet osaavat asiansa ja ammattiosasto on heilläkin selkänojana. Sama tuki ammattiosastosta on työntekijöille, joiden työpaikoilla ei ole luottamushenkilöstöä.

Aino Pietarinen