Kunta-alan ammattiliiton KTV:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen on vastikään vaatinut julkisuudessa luottamushenkilöille lisää aikaa ja palkkaa tehtäviensä hoitamiseen. Miksi?
– Paikallinen edunvalvonta on lisääntynyt: kunta-alan pääsopimus mahdollistaa, että paikallisesti voidaan sopia aika paljosta. Nyt on tunnustettava paikallisen edunvalvontatyön tärkeys.

Koskeeko esityksenne muitakin kuin kunta-alan luottamushenkilöitä?
– Ilman muuta kaikkia. Eri aloilla on eroavaisuuksia, mutta tiedän, että esimerkiksi rakennusalalla luottamusmiesten ajankäyttö on ongelma. Aivan erityinen ongelma tämä on aloilla, joilla on paljon pieniä työpaikkoja ja luottamusmiehiä on senkin vuoksi vaikea saada.

Esität luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille lisää aikaa hoitaa tehtäviään. Paljonko lisäaikaa tarvitaan?
– Luottamusmiesten ajankäyttöä säätelee kunta-alalla vain suositus, joka pitää saada työnantajaa sitovaksi, ja aikaa luottamustehtäviin tarvitaan lisää. Työsuojeluvaltuutetuilla on vielä vähemmän aikaa hoitaa tehtäväänsä kuin luottamusmiehillä.

Esität myös, että luottamushenkilöille pitäisi maksaa asiantuntijatasoista palkkaa. Miten se määräytyisi?
– Peruslinjaus palkka-asioissa on, että palkkaa pitää maksaa työn vaativuuden mukaan. Luottamushenkilöiden tehtävien arviointia ei ole tehty. Arjen kokemus ja tietämys kertovat, että luottamushenkilöt neuvottelevat isopalkkaisten työnantajavastuuta kantavien, asiantuntija- ja johtotehtävissä olevien henkilöiden kanssa. Ay-liikkeen aktiivit kantavat vastuuta, mutta luottamushenkilöiden palkka ei määräydy tehtävän vaativuuden perusteella. Kunta-alalla yleensä luottamusmiehen palkka määräytyy edellisen tehtävän perusteella, mutta poikkeuksiakin on eli on tehty erillisiä ratkaisuja.
– Erityisesti palkkavaatimus koskee niitä, jotka käyttävät merkittävästi aikaansa luottamustehtävään ja voidaan alkaa puhua jo osa-aikaisesta asiantuntijasta. Tällöin osan palkan pitää tulla asiantuntijatehtävästä. Kun tehtävä lähenee päätoimisuutta, se on jo oma ammattinsa.

Olet huolestunut siitä, että nais- ja miesluottamushenkilöiden palkkioissa ja palkoissa on hajontaa. Mistä se johtuu?
– Kunta-alalla miehet tulevat luottamustehtäviin paremmista peruspalkoista kuin naiset. Tämä on tasa-arvokysymys paitsi KTV:n sisällä myös koko kunta-alan henkilöstöryhmiä koskien: akavalaiset ja STTK:laiset luottamusmiehet tulevat vielä paremmin palkatuista ammateista ja saavat sen mukaista palkkaa luottamusmiesajalta.

Pitkääkö siis alakohtaisissa työehtosopimuksissa määrätä luottamusmiespalkka?
– En halua tässä yhteydessä sanoa, millä mallilla esitys pitäisi toteuttaa, mutta korostan, että oikeudenmukaista palkkausta kohti pitää mennä työn vaativuuden arvioinnin kautta. Nykyinen tilanne on epäoikeudenmukainen luottamustehtävän vaativuuteen nähden.

Luottamusmiesten aseman parantaminen on ollut pitkään neuvottelupöydän antia, mutta yleensä se putoaa "priorisoinnin" myötä jo tupo-neuvottelujen alkuvaiheessa. Eikö tavoitteen tärkeyttä ymmärretä?
– Ei ole ehkä ymmärretty eikä kytketty siihen, että luottamusmiesverkostolla on merkitystä työntekijöiden kokonaisedunvalvonnan kannalta. Luottamushenkilöiden aseman parantamista on pidetty irrallisena kysymyksenä ja sitä katsottu luottamushenkilöiden subjektiivisista eduista lähtien. Kyse on kuitenkin siitä, että haluamme turvata koko luottamusmiesjärjestelmän tulevaisuuden.
– Sukupolvenvaihdosten kautta työelämään on tulossa uutta väkeä. Heidän rekrytoinnissa luottamustehtäviin on tekemistä. Uusi sukupolvi tottuu siihen, että palkkaus määräytyy työn vaativuuden perusteella. Heitä ei saada luottamustehtäviin, jos siitä ei makseta tehtävän raskauden mukaan.

Mitä tapahtuu, jos luottamushenkilöiden määrä oleellisesti vähenee? Joutuvatko työnantajat hautamaan haaveensa paikallisesta sopimisesta, kun työpaikalta ei löydy vastaneuvottelijaa?
– Juuri näin. On myös työnantajan etu, että työpaikoilla on ammattitaitoisia ja aktiivisia luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja ja muita yhdistysaktiiveja.

Onko esitys KTV:n neuvottelutavoitteissa tulipa tupo tai ei?
– Ihan taatusti luottamushenkilöiden aseman parantaminen on seuraavan neuvottelukierroksen asia olipa sopimusmuoto mikä tahansa. Tämä on kuitenkin koko työmarkkinakentän ongelma, joka pitää ratkaista yhdessä.