Samaan aikaan nälkää näkee
maailmassa noin 800 miljardia ihmistä. 96 prosenttia nälkäisistä on kehitysmaissa,
mutta ongelma ei rajoitu ainoastaan sinne. Rikkaissa teollisuusmaissa elää kymmeniä
miljoonia köyhiä ihmisiä, jotka kärsivät aliravitsemuksesta. Yhdysvalloissa heitä on
maan viranomaisten mukaan 31 miljoonaa, vaikka maa on maailman suurin elintarvikkeiden
tuottaja.
Kansainvälisen nälän poistamiseksi 50 suomalaista kansalaisjärjestöä aloitti
helmikuussa ruoka-aika-kampanjan. Ammattiliitoista kampanjassa ovat mukana PAM, KTV ja
SEL.
Tässä kampanjassa PAM on mukana lähinnä tukimielessä, ei aktiivisena
toimijana. Ruokaan liittyvää kehitysyhteistyötä teemme IUF:n ja Reilun kaupan
edistämisyhdistyksen kautta. Terveellinen ruoka on jokaisen perusoikeus ja ruoanmyyjän
ammattitaitoa on tietää mistä se on peräisin, ja kuinka se on tuotettu, PAM:in
kansainvälisten asioiden sihteeri Petra Hyvärinen kertoo.
Ruoka-aika-kampanjassa halutaan kiinnittää huomiota ruokavalintojen kansainvälisiin
vaikutuksiin ja muistuttaa, että jokainen suomalainen voi olla omalta osaltaan mukana
poistamassa, tai aiheuttamassa nälkää. Kuluttajaa lähellä tuotettu ruoka tai reilun
kaupan tuotteet ovat yksinkertaisia keinoja vaikuttaa globaaliin ruokajärjestelmään.
Nälkä onkin poliittinen kysymys, eikä suoraan ratkaistavissa teknologian tai uusien,
tehokkaampien viljelymenetelmien avulla. Nälkää ei voida poistaa yksinomaan
lisäämällä ruoantuotantoa, vaan se vaatii perustavanlaatuisia muutoksia niihin
tapoihin, joilla maailmassa tuotetaan ja kaupataan ruokaa.
Kansainvälisissä kauppapoliittisissa neuvotteluissa esimerkiksi Maailman
kauppajärjestö WTO:ssa maataloustuotteisiin pätee samanlainen kaupan vapauttamisen
tavoite kuin vaikkapa öljyyn, kivihiileen tai autoihin. Peruselintarvikkeet ovat
kuitenkin ihmisille elinehto. Useimmissa kehitysmaissa ruoantuotanto ja maatalous ovat
kansantalouden perusta, ja ne työllistävät suurimman osan väestöä suoraan tai
epäsuorasti.