Luonnossa samoaminen, marjastus ja sienestys ovat kaikkien ulottuvilla. Yllättävää kyllä, niihinkin saa uppoamaan reippaasti rahaa. Jos ei osaa tunnistaa sieniä tai marjoja tai ei tiedä niiden kasvupaikkoja, voi turvautua maksullisen eräoppaan palveluihin.

Omin päinkin luonnossa selviää, kunhan ei lähde ihan kylmiltään korpeen. Patikointipolkuja löytyy netistä kunkin maakunnan ja kunnan mukaan. Palvelu on tarkoitettu tavalliselle pulliaiselle. Parhaat hakutulokset kuitenkin saa, kun rekisteröityy tähän Luonnon virkistystarjonnan tietojärjestelmään. Myös kuntien pyöräilyreitit löytyvät sivuilta.

Useiden kuntien kotisivuilta löytyvät valmiit reitit jopa edellistä paremmin merkittyinä. Esimerkiksi Punkaharjun kunnan sivuilla kohdasta > Punkaharju> Kartat ja liikenne pääsee tarkastelemaan paikalliset patikointi- ja latureittejä.

Metsähallituksen sivuilta perheelliset ja liikuntaesteisetkin löytävät sopivia luontoreittejä.

Kalastamaan

Kaksi miljoonaa suomalaista kalastaa vähintään kerran vuodessa. Peräti kolmasosa Suomen koko kalasaalista on vapaa-ajan kalastajien pyytämää. Sisävesissä miltei kaikki kala tulee harrastajien pyydyksistä.

Tavallisimmat saaliskalat ovat ahven, hauki ja särki. Vapaa-ajankalastajien vuotuinen kokonaissaalis on noin 50 milj. kg, joten ihan pienestä jutusta ei ole kyse.

Ongella saa pyytää kalaa periaatteessa missä tahansa, mutta rajoitukset on toki siinäkin. Ongessa ei saa olla kelaa ja siinä pitää olla luonnollinen syötti, esimerkiksi mato tai kala. Lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa ei ongellakaan saa yrittää. Kalastuslain määräyksillä onkiminen on kielletty myös joillakin muilla asianomaisin kielloin merkityillä vesialueilla.

Alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet saavat kalastaa vieheillä maksutta, kunhan vieheitä, vapoja ja keloja on kalastajalla vain yksi. Muiden pitää maksaa läänikohtainen viehekalastusmaksu. Sillä saa kalastaa mm. heitto- ja vetouistimella, mutta vain yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä yhden läänin alueelle. Muusta maksetaan erikseen. Jollei viehekalastukseen halua hankkia läänikohtaista lupaa, siihen riittää pelkkä kalastusoikeuden haltijan lupa.

18-64-vuotiaat joutuvat maksamaan viehekalastuksesta, katiska- ja verkkopyynnistä sekä ravustuksesta kalastuksenhoitomaksun. Lisäksi kalastajalla on oltava vesialueen omistajan tai kalastusoikeuden haltijan lupa tai muu kalastusoikeus.

Merialueilla jokainen Suomen kansalainen saa virkistyskalastaa ilman vedenomistajan lupaa. Oikeus koskee myös Suomessa vakituisesti asuvia Euroopan talousalueen valtioiden ja muiden pohjoismaiden kansalaisia.

Sieneen ja marjaan

Metsämarjoja ja sieniä voi poimi sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Ei siis kuitenkaan toisten pihoilta, pelloilta, puutarhoista tai lähimetsästä. Lapissa osa kesäisestä hillasadosta on varattu vain paikallisille. Muiden ei sovi tuolloin poimia suomuurainta enempää kuin suuhunsa muutaman marjan makupaloiksi.

Marjamaakunnat-projektissa kerrotaan poimintasäästä, säilytyksestä ja sanallisesti marjojen tuntomerkeistä. Ohjeet löytyvät. Marjoja voi poimia myös myyntiin. Siitä saatava tulo on verotonta eikä vaikuta sosiaalietuuksiin.

Finfoodin sivuilla tumpelompikin marjastaja ja sienestäjä viisastuu. Metsämarjojen ja yleisimpien ruokasienten kuvat ja tunnistustiedot löytyvät kätevästi. Sivuilta saa tietoa mm. marjojen kypsymisajoista ja levinneisyydestä. Linkki löytyy Finfoodin sivuilta kohdasta Oppimateriaali ja sieltä Luonto.

Toreilla sienineuvoja jakava Marttaliitto pihtaa sienitietouttaan netissä. Sieninurkassa tavalliset sienestäjät vaihtavat tietoja sienten kasvupaikoista ja satonäkymistä. Tämän kevään puheenaiheena on mm. huhtasienen kasvupaikat.

Retkikeittimen tai muun maapohjasta eristetyn laitteen käyttöön ei tarvita lupaa, koska sitä ei katsota avotuleksi. Jos metsäpalovaara on ilmeinen, avotulta ei saa sytyttää edes maanomistajan luvalla.

Jos alueelle on annettu metsäpalovaroitus, edes eräkämppien kamiinoihin ei saa sytyttää tulta. Yksikin piipusta lähtevä kipinä voi aloittaa metsäpalon.

Jokamiehen oikeuksista

  Sienestäjän vanha ohje kaipaa tarkistamista. Sen mukaanhan kannattaa poimia vain tuttuja sieniä, eli mm. punaisia kärpässieniä. Turvallisempaa on nostaa koriinsa tai ämpäriinsä vain tuttuja ruokasieniä.

Jos epäilet syöneesi myrkyllistä sientä, ota heti yhteys lääkäriin. Näyte sienestä tai syödystä ruoasta helpottaa tunnistaman, mistä on kyse.

Jos pahoinvointi alkaa heti ruokailun jälkeen, yritä oksentaa ja ota veteen sekoitettuja hiilitabletteja, ne estävät myrkyn imeytymisen. Lääkäriin pitää ottaa yhteyttä joka tapauksessa.