Suomalaiset syövät aiempaa terveellisemmin: rasvan ja suolan käyttö on vähentynyt ja kasvisten, hedelmien ja marjojen lisääntynyt. Silti keskivertopopsijan ruokaympyrässä on yhä korjaamista. Viljaa ja muita kasvikunnan tuotteita pitäisi syödä nykyistä enemmän ja rasvan ja suolan käyttöä vähentää edelleen.

Koulutus, terveys ja ruokatottumukset käyvät käsi kädessä. Koulutetummat syövät terveellisemmin ja sairastavat vähemmän kuin vähemmän koulutetut ikätoverinsa. Erityisesti naisilla koulutus näkyy ruokavaliossa.

Suomalaiset saavat ruuastaan aiempaa vähemmän energiaa, keskimäärin 2 700—2 800 kcal päivässä. Silti läskien määrä lisääntyy tasaista tahtia: suomalaisista yhä useampi on ylipainoinen.

Kotitaloudet käyttävät noin 14 prosenttia kulutusmenoistaan elintarvikkeisiin, vuonna 1990 osuus oli pari prosenttia suurempi. Tästä huolimatta ruokaa kannetaan kotiin aiempaa enemmän. Ristiriitaa selittää osaltaan elintarvikkeiden hintojen lasku viime vuosikymmenellä.

Ravintolaruokaa suomalaiset eivät suosi. Kotitalouksien menoista vain noin neljä prosenttia uppoaa kodin ulkopuoliseen ruokailuun.

Broileria ja rasvatonta maitoa

Suomalaisten jääkaapeista löytyy entistä enemmän tuoreita kasviksia, juustoja, jogurtteja, virvoitusjuomia, broilerin lihaa ja erilaisia eineksiä. Pakastimessa tilaa vievät marjat ja erilaiset perunatuotteet. Jauhokaapin koko on pienentynyt, eikä sokeriakaan kulu entiseen tahtiin.

Suomalaiset ovat edelleen maito- ja perunakansaa, vaikka niin maidon kuin perunan suosio on laskussa. Vuonna 2000 rasvaton maito oli ensimmäistä kertaa suomalaisten suosituin maitovalinta.

Perunoiden kulutus ei ole laskenut yhtä jyrkästi kuin nestemäisten maitovalmisteiden. Keitetyn perunan sijasta lautasilta löytyy yhä useammin esimerkiksi valkosipuliperunoita. Peruna vaihdetaan myös aiempaa herkemmin pastaan tai riisiin.

Lihan kokonaiskulutus on pysynyt viime vuosina ennallaan. Leikkeleet, makkarat ja porsaanliha maistuvat suomalaisille ja erityisen hyvin käy kaupaksi broileri. Sen sijaan naudanlihaa suomalaiset syövät aiempaa vähemmän.

Puurot ja ruisleipä kunniaan

Ravitsemusasiantuntijat lisäisivät hiilihydraattien ja kuiduin määrää suomalaisten ruokavaliossa. Asiantuntijat toivovatkin, että suomalaiset eivät luopuisi perinteisestä perusruuastaan ruisleivästä, puurosta ja perunasta.

Ruisleipä kuten perunakin maistuvat parhaiten yli 50-vuotiaille ja maaseudulla, erityisesti Itä-Suomessa, asuville suomalaisille. Pääkaupunkiseudulla ja Länsi-Suomessa syödään muuta maata enemmän valkoista vehnäleipää ja salaatteja. Vihanneksista suomalaisille maistuvat erityisesti porkkana, tomaatti, kurkku ja keräkaali.

Naisten ruokatottumukset ovat miehiä terveellisemmät, mutta yhdessä asiassa miehet hakkaavat naiset: ruisleipä löytää tiensä kaikissa ikäryhmissä naisia useammin miesten suuhun.

Salaatti ei maistu nuorille

Nuoret aiheuttavat harmaita hiuksia paitsi vanhemmilleen myös ravitsemusasiantuntijoille. Siinä missä iäkkäämmät suomalaiset pinnistelevät kohti terveellisempää ruokavaliota, nuoret tuskin korvaansa lotkauttavat hyville neuvoille. Varsinkaan kasvikset eivät maistu nuorille. Yläasteikäisistä teineistä vain reilu neljännes kertoo syövänsä vihanneksia ja hedelmiä päivittäin, eikä prosenttiluku ole paljon parempi nuorilla aikuisilla.

Tuoreen tutkimuksen mukaan viidennes nuorista on vähentänyt lihan syömistään. Eniten lihan syöminen tökkii 15—24-vuotiailla naisilla. He hylkäävät muita useammin ruokavaliostaan myös broilerin ja makkaran.

Lihansyöntiään vähentäneet nuoret ovat ikätovereistaan poiketen siirtyneet syömään kasviksia ja ravitsemusasiantuntijoita ilahduttaen kalaa. Suomalaisnuorista 5—7 prosenttia ilmoittaa eri tutkimuksissa olevansa kasvissyöjiä.

Pirjo Pajunen

Lähteenä on käytetty
Kansanterveyslaitoksen Ravitsemuskertomus 2000:ta ja
Liha-alan tiedotuksen Suomen Gallupilla
teettämää tutkimusta vuodelta 2001.

  Suomalaiset painavat yhä enemmän, yhteensä suomalaisilla on liika läskiä 16 miljoonaa kiloa. Tämä tarkoittaa, että joka toinen aikuinen on vähintään lievästi ylipainoinen ja joka kuudennella puntari näyttää jo kohtalaista liikapainoa.

Kansanterveyslaitoksen FINRISKI-seurantatutkimuksen mukaan erityisesti eläkeiän kynnyksellä olevien miesten ja nuorten alle 35-vuotiaiden aikuisten painoindeksi on noussut 15 vuodessa huolestuttavasti. Kiloja karttuu ikävuosien myötä, miehillä ja nuoremmilla sukupolvilla näin näyttää käyvän entistä kiivaampaa tahtia.

Työttömät ja ennenaikaiselle eläkkeelle jääneet painavat keskimäärin ikätovereitaan enemmän. Hoikimpia ovat nuoret, koulutetut naiset. He ovat kuitenkin eniten huolissaan painostaan.

Tutkijoiden mukaan lihavuuden taustalta löytyy työn helpottuminen ja päivittäisen arkiliikunnan väheneminen. Yhä useampi suomalainen syö enemmän kuin päivän aikana onnistuu kuluttamaan. Perimä selittää tutkimusten mukaan noin neljänneksen kehon rasvan määrän eroista ihmisten välillä.

Lihavien sanotaan olevan leppoisia, mutta lihavuus on myös terveysriski. Erityisen voimakkaasti se altistaa diabetekselle, mutta myös sydän- ja verissuonitaudeille ja tuki- ja liikuntaelinten vaivoille.

Tutkijoiden arvioiden mukaan Suomessa on vähintään 300 000 sellaista pitkäaikaissairasta potilasta, joiden sairastuminen olisi ollut estettävissä tehokkaalla painonhallinnalla.