vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)ruoka.gif (6559 bytes)

Rautavaaralla
sairastamisen
Suomen ennätys

Korkea työttömyysaste,
vanhusten suuri määrä ja
ruokatottumuksetkin selittävät pahoinvointia

mine1.jpg (716 bytes)  Kun maitotuotteita kuljettava auto saapuu Oulusta Rautavaaran Siwan pihaan, myymäläpäällikkö Reijo Manun kylmäkaapit täydentyvät punaisella maidolla ja voimakassuolaisella voilla. Joppia tuodaan vain vähän, sitä kun ei käytä kuin kunnan harvalukuinen nuoriso.

Savon ja Karjalan välimaastossa, sadan kilomerin etäisyydellä Kuopiosta ja 50 kilometrin päässä Nurmeksesta sijaitsevalla Rautavaaralla syödään perinteisesti. Perinneruokaa on perunalaatikko, ja paikallisen leipomon maukkaat lihapiirakat valmistetaan käsityönä voita säästelemättä.

Manun mukaan sianliha on kysyttyä.

– Asiakkaat valittelevat vain, ettei lihassa ole riittävästi läskiä, Manu hymyilee.

Kelan terveyspuntarin mukaan Rautavaaran kunnassa sairastetaan eniten koko Suomessa. Terveimpiä suomalaisia asuu Espoossa ja Kirkkonummella, sairastavinta aluetta on Itä-Suomi.

Ruokailutavat selittänevät osaltaan Rautavaaran sairastavuutta.

– Suurin osa erityiskorvattavista lääkkeistä menee verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin, diabeteksen ja psykoosin hoitoon, Rautavaaran Kelan toimistonjohtaja Riitta Hartikainen kertoo.

Rakennemuutos kurittaa yhä

Sairastavuuden perimmäiset syyt ovat kuitenkin ruokailutottumuksia syvemmällä.

Maa- ja metsätalouden rakennemuutos iski Rautavaaran rajusti. Kun vielä 1970-luvulla kunnassa oli yli 500 maitotilaa, nykyisin niitä on alle 50. Samoin metsureiden työt vähenivät metsäkoneiden käytön yleistyttyä. Pahimmillaan Rautavaaran työttömyysprosentti huiteli kolmessakymmenessä. Nykyisinkin joka viides rautavaaralainen on työtön.

Työpaikkojen häviämisen myötä kunnan väkiluku on laskenut lähes 5 000:sta 2 400 asukkaaseen.

Rautavaaraa vaivaa maalaiskunnille yleinen ongelma. Nuoret muuttavat pois ja ikääntyvät jäävät kotikuntaansa. Tällä hetkellä 22 prosenttia rautavaaralaisista on yli 65-vuotiaita.

– Vanhemman ikäluokan ihmiset ovat tehneet pitkään raskasta työtä ja heillä on paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Asukkaiden ikärakenne ja työn kautta tulleet vammat selittänevät suurelta osin korkeaa sairastavuutta ja työkyvyttömyyseläkkeiden suurta määrää, Hartikainen sanoo.

Työkyvyttömyyseläkkeellä on 17,5 prosenttia työikäisistä rautavaaralaisista, eli yli 200 ihmistä. Työssäkäyviä koko kunnassa on 690.

Margariinilla kansantauteja vastaan

Kansantauteja, kuten verenpainetta, sepelvaltimotauteja ja diabetesta on koko Pohjois-Savossa enemmän kuin muualla Suomessa. Monessa kunnassa jopa kaksinkertainen määrä. Rautavaaralla verenpainetautia sairastaa joka viides ja sepelvaltimotautia joka kymmenes asukas.

Manun kaupan hyllyiltä löytyykin kolesterolia alentavia margariineja.

– Lääkärin sana on laki, hänen antamiaan ohjeita uskotaan, mutta oma-aloitteisesti terveellisempiin ruokailutottumuksiin ei monestikaan siirrytä, Manu toteaa ja kiirehtii auttamaan Elma Hakkaraista. Hakkarainen etsiskelee voihyllyltä vähäsuolaista margariinia.

– Lääkäri kehotti Elmaa vaihtamaan voin margariiniin, ennen hän osti suolaista voita, asiakkaidensa ostotavat tarkkaan tunteva Manu kertoo.

Työssäkäyvät terveitä

Työttömyys ja heikot työnsaantimahdollisuudet ahdistavat mielenterveyden tiukoille. Toisaalta kunnan korkea työttömyysaste helpottaa tunnelmia. Kun työttömyys on yleistä, oman tilanteen kanssa on helpompi olla.

– Keskustelut mielenterveydestä ja sairastamisesta ovat lähes päivittäisiä. Työpaikkoja ei ole tarjolla, vaikka ihmisillä olisi työhaluja, Rautavaaran työttömien tukiyhdistyksen puheenjohtaja Anja Hakkarainen kertoo.

Työttömien tukiyhdistys on toiminut kymmenen vuotta ja sillä on yli 90 jäsentä. Huhtikuussa yhdistys perusti työpajan, jossa on 10 työntekijää. Työpaja helpottaa monien tilannetta. Se on työllistänyt esimerkiksi Raimo Hukkasen, joka kertoo olleensa työttömänä valovuosia.

– Kyllä tämä ainakin hieman nostaa järvenpohjasta, Hukkanen miettii.

Työpaikka tehorohto

Työntekijöitä yleisesti vaivaavat rasittuminen ja uupumus puuttuvat Rautavaarasta, ainakin leipomotyöntekijä Ari Ahosen mukaan.

– Työn saanti on niin hyvä juttu, etteivät työssäkäyvät kummemmin sairasta. Sairaudet keskittyvät eläkeläisille ja työttömille, Ahonen miettii.

Ahonen on SAK:n Koillis-Savon paikallisosaston puheenjohtaja. Hän kävi kokeilemassa onneaan Etelä-Suomen työmarkkinoilla, muttei siellä viihtynyt. Mies palasi Rautavaaralle maanviljelijäksi, mutta tila kompastui pienuuteensa. Tuli aika lähteä palkkatyöhön.

Nykyisin Ahonen työskentelee Rautavaaran suurimmassa yksityisessä yrityksessä, 15 vakituista työntekijää työllistävässä leipomossa.

Kunta kaipaa lääkkeitä

Kuinka Rautavaaran tilanne kohenisi ja synkkien tilastojen kärkipaikka siirtyisi muiden haltuun? Saamalla kuntaan lisää asukkaita ja etenkin nuoria perheitä. Nuorilla olisi halua jäädä paikkakunnalle, mutta esteenä on yksi suuri puute: työpaikkoja ei ole.

Rautavaaran tulevaisuudesta on kahdenlaisia näkemyksiä: toisilta usko on karissut, osa jaksaa sinnikkäästi uskoa parempaan.

– Lääkkeet tilanteen parantamiseksi ovat vähissä, melkoinen ihme tarvittaisiin, Riitta Hartikainen miettii.

Ari Ahonen haluaisi käydä läpi nykyisten yritysten laajentumistarpeet. Myös kuntaliitos olisi hyvä asia.

– Jos joku isompi vain meidät kylkeensä huolii, Ahonen pohtii.

Anja Hakkaraisen usko Rautavaaraan on luja.

– Nyt olemme aallonpohjalla, mutta kyllä tästä vielä ylös päästään. Eri tahojen välisellä tiiviimmällä yhteistyöllä pääsemme parempaan suuntaan. Etätyötä pitäisi kehittää. Kun muut kuin rahalla mitattavat arvot nousevat, Rautavaarakin nousee. Täällä on luontoa, rauhaa ja puhtautta, Hakkarainen toteaa Rautavaaran hiljaisella kylänraitilla vaarojen siinnellessä taustalla.

Anna Niemelä

Palkkatyöläinen 2.7.2002 nro 6/02

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)