Minimityöaika on neljä tuntia päivässä, mutta sairauslomat, vapaat ja vuosilomat aiheuttavat sen, että lisätuntien tarjoaminen on jokapäiväistä työtä. Samalla vaihteleva vuosityöaika on merkinnyt työntekijöiden työsopimusten tarkistamista ja päivittämistä. Pääluottamusmiehelle ja henkilöstöpäällikölle työsopimusten tarkistaminen on ollut työlästä.

– Ennen tietokoneohjelmaa kävimme henkilöstöpäällikön kanssa viikoittaisia työvuorolistoja paperiversioina, kun tarkastimme, onko lisätyövirheitä sattunut. Vuoden jaksolla täytyi käydä läpi 52 työvuorolistaa per työntekijä. Se teetti paljon työtä. Uusi ohjelma tarjoaa lisätunteja niitä haluaville ja tarjoamisesta jää todisteeksi dataa. Viesti menee näin varmasti kaikille perille, sanoo Mari Kujanpää.

Uusi ohjelma vähentää virheitä. Jos työntekijän kesimääräinen toteutunut tuntimäärä ei täsmää vallitsevaan työsopimukseen, sitä muutetaan vastaamaan todellista keskiarvoa. Menettely on kaupan alan työehtosopimuksen mukainen.

Vakituiset etusijalla

Käytännössä Dressmannilla on otettu käyttöön tietokoneohjelma. Siihen on liitetty rekisteri osa-aikaisista myyjistä, jotka haluavat tilaisuuden tullen ottaa vastaan lisätunteja. Etusijalla ovat vakituiset myyjät.

– Meillä on paljon myös osa-aikaisia opiskelijoita, jotka haluavatkin tehdä vain lyhyttä työpäivää, Mari Kujanpää sanoo.

Myymäläpäälliköt näkevät rekisteristä, ketkä haluaisivat ottaa lisätunteja esimerkiksi äkillisten sairaustapausten ilmaantuessa. Myyjät ilmoittautuvat jonoon, ja myymäläpäällikkö valitsee lisätuntien saajat.

Työssäkäyntialue kattaa samalla tai läheisellä paikkakunnalla sijaitsevat myymälät. Esimerkiksi Mari Kujanpää päätyöpaikka on Raisiossa, mutta tarpeen tullen hän lähtee Turkuun tuuraajaksi. Tosin pääluottamusmiehenä Marilla on kolme päivää edunvalvontatyötä, kaksi päivää myyjän töitä. Mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lisätunteja voi tarjoutua mistä tahansa kahdestatoista myymälästä.

Liitoista neuvotteluapua

Mari Kujanpään ja Sami Välitalon mielestä Dressmannilla ei ilmennyt ennen uutta työaikajärjestelmää sen kummempia ongelmia.

– Yritys kasvoi nopeasti Suomessa, ja työtuntien sovittaminen myymälöiden tarpeisiin vaati paljon työtä. Jotain oli tehtävä. Vuosi sitten rakennettu malli on toiminut, henkilöstöpäällikkö sanoo.

Vaikka uuden järjestelmän rakentaminen vaati neuvotteluja ja erilaisten kantojen yhteensovittamista, paikallinen sopiminen ei silti tuntunut työläältä. Molemmat osapuolet kääntyivät liittojensa puoleen saamaan asiantuntija-apua, kun neuvottelutilanteissa ilmeni kysymyksiä.

– Dressmannin periaatteena on avoimuus. Idea on, ettei erimielisyyksiin tarvitsi tuhlata aikaa ja energiaa. Uskon, että työntekijät ovat nyt luottavaisin mielin, että työaikaa tarkastellaan avoimesti. Katsomme vuosittain pääluottamusmiehen kanssa tilanteen, ja työsopimusta korjataan tarvittaessa, Sami Välitalo arvioi.

Hän tähdentää, ettei työntekijöitä pidetä tahallaan osa-aikaisina.

– Haluamme pitää kiinni motivoituneesta väestä. Uuden työntekijän palkkaaminen on aina kustannus koulutuksineen. Kehitteillä on nyt järjestelmä, että avautuville myymäläpäälliköiden paikoille koulutetaan talon sisältä halukkaita ja päteviä henkilöitä.

Mari Kujanpää pitää myös oleellisen tärkeänä, että asioista voidaan sopia talokohtaisesti silloin, kun tarvetta siihen on.

– Kun on selvät sävelet, ei tule turhaa eritoraa, Mari Kujanpää sanoo.