vane.jpg (302 bytes)

Sananvallasta pidettävä kiinni

Ay-liikkeen ei pidä keskittyä vain työelämän kysymyksiin, vaan sen on pyrittävä vaikuttamaan laajasti yhteiskuntaan, linjaa STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää. Hän kaipaa ryhtiä erityisesti EU-tason edunvalvontaan.

10 kysymystä
Mikko Mäenpää, CV

  Mikko Mäenpää on huolissaan. Häntä mietityttää, miten palkansaajaliike onnistuu säilyttämään sananvaltansa suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä ja miten se pystyy vaikuttamaan EU-tasolla.

Peli on menetetty, jos ainoa tapa vaikuttaa, on mielenosoittaminen kaduilla, varoittaa Mikko Mäenpää. Foto: TUULIKKI HOLOPAINEN– Joudumme tekemään paljon työtä, jotta meitä kuunnellaan, hän sanoo valoisassa työhuoneessaan, josta avautuu näkymä Helsingin rautatientorille ja Kansallisteatterille.

Mäenpää pitää taloudellista taantumaa ja finanssikriisiä vedenjakajina, joiden jälkeen on otettava käyttöön uudet askelmerkit niin globaalisti, Euroopan tasolla kuin Suomessakin. Hän sanoo ammattiyhdistysliikkeen ongelmana olevan, että se toimii liiaksi kansallisella tasolla ja katsoo asioita kansallisesta näkökulmasta.

– Meillä on vaikeuksia lukea globaalia maailmaa. Se on ongelma, sillä yritykset toimivat jo globaalisti. Tästä syntyy ristiriita, joka uhkaa hävittää ay-liikkeen vaikutusvallan.

Vaikutusvallan rapautuminen liittyy myös tulopolitiikan kauden päättymiseen. Tupot tarjosivat ay-liikkeelle väylän vaikuttaa yhteiskuntaan laajasti.

Mäenpää pitää tärkeänä sitä, että jatkossakin suomalainen palkansaajaliike sanoo sanansa esimerkiksi koulutus-, sosiaali-, energia- ja veropolitiikkaan. Hän toteaa useampaan otteeseen haastattelun aikana, että ay-liikkeen ei pidä keskittyä vain kapeasti työelämän kysymyksiin, vaikka ne ovatkin tärkeitä.

– Ay-liikkeen keskeinen tehtävä on sen varmistaminen, että palkkatyötä tekemällä voi suomalaisessa yhteiskunnassa tulla toimeen. Tämä edellyttää vaikuttamista laajasti yhteiskuntaan.

Terävyyttä vaikuttamiseen

Mikko Mäenpää istuu ammattiyhdistysliikkeen Euroopan kattojärjestön EAY:n hallituksessa ja työvaliokunnassa. Eurooppalaista ay-liikettä vaivaa hajanaisuus, joka syö sen vaikutusvaltaa. Suuremman yhtenäisyyden saavuttaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä taustalla vaikuttavat maiden yhteiskunnalliset ja kulttuuriset erot ja muun muassa erilaiset sopimuskulttuurit.

Mäenpää haluaisi kuitenkin terävöittää EAY:n roolia EU-tason vaikuttamisessa. Järjestön toiminnan painopistettä olisi hänen mukaansa siirrettävä työelämän kysymyksistä laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja vuoropuheluun. Nyt vaarana on, että ay-liike ajautuu yhdessä eurooppalaisen vasemmiston kanssa sivuraiteelle yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Finanssikriisi ja euroalueen vaikeudet ovat saaneet EU-tason päättäjät etsimään parempaa tasapainoa markkinatalouden ja demokraattisen päätöksenteon ja valvonnan välille. Pyrkimys harmonisoida EU-maiden harjoittamaa budjetti- ja talouspolitiikkaa edellyttäisi Mäenpään mielestä myös työmarkkinapolitiikan ja eurooppalaisen työelämän suurempaa harmonisointia.

– Me tarvitsemme enemmän työelämän direktiivejä ja EU-tason yhteisiä pelisääntöjä, hän sanoo.

Kipinää yhteistyöhön

Suomen Kuvalehden haastattelussa toukokuussa Mikko Mäenpää totesi, että palkansaajaliike on kuin varpusparvi, liian hajallaan toimiakseen yhdessä. Tämä pätee niin ammattiliittoihin kuin kolmeen keskusjärjestöön. Nyt tarvittaisiin kipeästi uudenlaista yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista.

– Enkä tarkoita tällä sitä, että alamme pohtia, mikä keskusjärjestö lopetetaan ja mitkä järjestöt voisivat yhdistyä, hän täsmentää.

Suomen Kuvalehdessä Mäenpää ehdotti palkansaajakeskusjärjestöille yhteistyöorganisaatiota, joka hoitaisi työehtosopimusneuvotteluja jonkinlaisena katto-organisaationa ja mahdollisesti myös muita tehtäviä kuten esimerkiksi koulutustoimintaa.

Kuluneella sopimuskierroksella työnantajapuoli koordinoi tiukasti tavoitteitaan ja teknologiateollisuuden asettama palkka-ankkuri piti kaikkiaan hyvin. Mäenpää pitää palkankorotusten tiukkaa koordinointia "opillisesti vääränä", sillä tänä päivänä palkkoihin tarvitaan alakohtaista ja jopa yrityskohtaista liikkumavaraa, mitä EK:kin aiemmin saarnasi.

– Ay-liikkeen tehtävä on vahtia, että palkkapolitiikassa säilyy oikeudenmukaisuus, eikä palkkakilpailu ryöstäydy käsistä. Muun muassa tämän takia tarvitaan tiukempaa koordinaatiota myös palkansaajapuolella.

Puhtia kolmikantaan

Ay-liike on syyttänyt Vanhasen hallitusta passiivisuudesta yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Mikko Mäenpään mielestä on perusteltua kysyä, onko kolmikantayhteistyö tällä hetkellä riittävän vaikuttavaa.

– Hallitus kuuntelee herkällä korvalla Etelärannasta tulevia viestejä, mikä saa EK:n ehkä ajattelemaan, että kolmikantaa ei enää tarvita. Toivon kuitenkin, että EK mieltää yhteistyön tärkeyden. Me olemme pieni porukka, meillä ei ole varaa repiviin ristiriitoihin, Mäenpää varoittaa.

Hän on tyytyväinen siihen, että kiista eläkeiän nostamisesta on nyt siirretty syrjään, vaikka kysymykseen joudutaankin vielä palaamaan.

– Voimme etsiä yhteistä näkemystä siitä, miten eläkkeelle jäämisikää nostetaan eikä niin, että joku tekee esityksen, johon sitten muiden on otettava kantaa.

Kolmikantaiset työryhmät pohtivat parhaillaan Suomen työllisyys- ja kasvustrategiaa, joka toimii pohjana myös EU-maiden yhteiselle EU 2020 -kasvustrategialle. Mäenpää toivoo, että työryhmien työ ei lässähdä eduskuntavaalien alla.

– Olisi hyvä jos työmarkkinajärjestöt löytäisivät yhteisiä näkemyksiä verotuksen kehittämiseen, julkisen sektorin rahoituksen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseen sekä työllisyysasteen nostamiseen, Mäenpää sanoo.

Hän muistuttaa, että kolmikantayhteistyöhön kuulu se, että yhteiset näkemykset eivät välttämättä synny helposti. Paavo Lipposen ykköshallituksen toimet kirvoittivat yleislakkouhan ja Lipposen kakkoshallituksen aikana uudistettu työsopimuslaki syntyi vasta vaikean väännön jälkeen.

Pirjo Pajunen
kuvat Tuulikki Holopainen 

jutun alkuun

10 kysymystä

Mikä työssäsi parasta?Ay-liikkeen on koulutettava luottamusmiehistä parhaita yrityselämän, työorganisaatioiden ja johtamisen asiantuntijoita, sanoo Mikko Mäenpää. Foto: TUULIKKI HOLOPAINEN
Yksikään työpäivä ei ole toisensa kaltainen. Saan myös olla vaikuttamassa yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin.
Mikä työssäsi ottaa päähän?
Se, että ammattiliitot ja keskusjärjestöt eivät tällä hetkellä kykene hyvään yhteistyöhön. Esimerkiksi jäsenten kalastelu toisesta liitosta harmittaa.
Mikä ilahdutti sinua viimeksi?
Aamuaurinko uimastadionilla klo 6.30.
Mikä saa sinut suuttumaan?
Asioiden hidas eteneminen.
Oletko tuntenut epäonnistuvasi?
Kyllä, emme ole ay-liikkeessä onnistuneet kehittämään tupon tilalle uutta mallia.
Oletko aamun vai illan virkku?
Aamun.
Miten rentoudut?
Mökillä puita pilkkomalla ja saunomalla. Uin ja liikun muutenkin paljon.
Jos vuorokaudessa olisi 25 tuntia, mihin käyttäisit lisätunnin?
Nukkumiseen.
Tärkeintä elämässä on?
Perhe.

 

Mikko Mäenpää

  • 55-vuotias
  • Oikeustieteen kandidaatti 1981
  • Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri 1978–81
  • Psykologiliiton pääsihteeri 1981–83
  • Valtion Teknillisten Keskusliitto VTK:n lakimies, neuvottelupäällikkö ja puheenjohtaja 1983–1993
  • STTK-J:n puheenjohtaja 1993–99
  • STTK:n puheenjohtaja 1.2.2000 lähtien
  • Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön EAY:n hallituksessa vuodesta 2000 ja työvaliokunnassa vuodesta 2003
  • Lisäksi runsaasti kotimaisia luottamustoimia

 

Palkkatyöläinen 2.6.2010 nro 5/10

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

harpalk.gif (881 bytes)