Joudumme tekemään paljon työtä, jotta meitä
kuunnellaan, hän sanoo valoisassa työhuoneessaan, josta avautuu näkymä Helsingin
rautatientorille ja Kansallisteatterille.
Mäenpää pitää taloudellista taantumaa ja finanssikriisiä vedenjakajina, joiden
jälkeen on otettava käyttöön uudet askelmerkit niin globaalisti, Euroopan tasolla kuin
Suomessakin. Hän sanoo ammattiyhdistysliikkeen ongelmana olevan, että se toimii liiaksi
kansallisella tasolla ja katsoo asioita kansallisesta näkökulmasta.
Meillä on vaikeuksia lukea globaalia maailmaa. Se on ongelma, sillä yritykset
toimivat jo globaalisti. Tästä syntyy ristiriita, joka uhkaa hävittää ay-liikkeen
vaikutusvallan.
Vaikutusvallan rapautuminen liittyy myös tulopolitiikan kauden päättymiseen. Tupot
tarjosivat ay-liikkeelle väylän vaikuttaa yhteiskuntaan laajasti.
Mäenpää pitää tärkeänä sitä, että jatkossakin suomalainen palkansaajaliike
sanoo sanansa esimerkiksi koulutus-, sosiaali-, energia- ja veropolitiikkaan. Hän toteaa
useampaan otteeseen haastattelun aikana, että ay-liikkeen ei pidä keskittyä vain
kapeasti työelämän kysymyksiin, vaikka ne ovatkin tärkeitä.
Ay-liikkeen keskeinen tehtävä on sen varmistaminen, että palkkatyötä
tekemällä voi suomalaisessa yhteiskunnassa tulla toimeen. Tämä edellyttää
vaikuttamista laajasti yhteiskuntaan.
Terävyyttä vaikuttamiseen
Mikko Mäenpää istuu ammattiyhdistysliikkeen Euroopan kattojärjestön EAY:n
hallituksessa ja työvaliokunnassa. Eurooppalaista ay-liikettä vaivaa hajanaisuus, joka
syö sen vaikutusvaltaa. Suuremman yhtenäisyyden saavuttaminen on kuitenkin vaikeaa,
sillä taustalla vaikuttavat maiden yhteiskunnalliset ja kulttuuriset erot ja muun muassa
erilaiset sopimuskulttuurit.
Mäenpää haluaisi kuitenkin terävöittää EAY:n roolia EU-tason vaikuttamisessa.
Järjestön toiminnan painopistettä olisi hänen mukaansa siirrettävä työelämän
kysymyksistä laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja vuoropuheluun. Nyt vaarana
on, että ay-liike ajautuu yhdessä eurooppalaisen vasemmiston kanssa sivuraiteelle
yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Finanssikriisi ja euroalueen vaikeudet ovat saaneet EU-tason päättäjät etsimään
parempaa tasapainoa markkinatalouden ja demokraattisen päätöksenteon ja valvonnan
välille. Pyrkimys harmonisoida EU-maiden harjoittamaa budjetti- ja talouspolitiikkaa
edellyttäisi Mäenpään mielestä myös työmarkkinapolitiikan ja eurooppalaisen
työelämän suurempaa harmonisointia.
Me tarvitsemme enemmän työelämän direktiivejä ja EU-tason yhteisiä
pelisääntöjä, hän sanoo.
Kipinää yhteistyöhön
Suomen Kuvalehden haastattelussa toukokuussa Mikko Mäenpää totesi, että
palkansaajaliike on kuin varpusparvi, liian hajallaan toimiakseen yhdessä. Tämä pätee
niin ammattiliittoihin kuin kolmeen keskusjärjestöön. Nyt tarvittaisiin kipeästi
uudenlaista yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista.
Enkä tarkoita tällä sitä, että alamme pohtia, mikä keskusjärjestö
lopetetaan ja mitkä järjestöt voisivat yhdistyä, hän täsmentää.
Suomen Kuvalehdessä Mäenpää ehdotti palkansaajakeskusjärjestöille
yhteistyöorganisaatiota, joka hoitaisi työehtosopimusneuvotteluja jonkinlaisena
katto-organisaationa ja mahdollisesti myös muita tehtäviä kuten esimerkiksi
koulutustoimintaa.
Kuluneella sopimuskierroksella työnantajapuoli koordinoi tiukasti tavoitteitaan ja
teknologiateollisuuden asettama palkka-ankkuri piti kaikkiaan hyvin. Mäenpää pitää
palkankorotusten tiukkaa koordinointia "opillisesti vääränä", sillä tänä
päivänä palkkoihin tarvitaan alakohtaista ja jopa yrityskohtaista liikkumavaraa, mitä
EK:kin aiemmin saarnasi.
Ay-liikkeen tehtävä on vahtia, että palkkapolitiikassa säilyy
oikeudenmukaisuus, eikä palkkakilpailu ryöstäydy käsistä. Muun muassa tämän takia
tarvitaan tiukempaa koordinaatiota myös palkansaajapuolella.
Puhtia kolmikantaan
Ay-liike on syyttänyt Vanhasen hallitusta passiivisuudesta yhteistyössä
työmarkkinajärjestöjen kanssa. Mikko Mäenpään mielestä on perusteltua kysyä, onko
kolmikantayhteistyö tällä hetkellä riittävän vaikuttavaa.
Hallitus kuuntelee herkällä korvalla Etelärannasta tulevia viestejä, mikä
saa EK:n ehkä ajattelemaan, että kolmikantaa ei enää tarvita. Toivon kuitenkin, että
EK mieltää yhteistyön tärkeyden. Me olemme pieni porukka, meillä ei ole varaa
repiviin ristiriitoihin, Mäenpää varoittaa.
Hän on tyytyväinen siihen, että kiista eläkeiän nostamisesta on nyt siirretty
syrjään, vaikka kysymykseen joudutaankin vielä palaamaan.
Voimme etsiä yhteistä näkemystä siitä, miten eläkkeelle jäämisikää
nostetaan eikä niin, että joku tekee esityksen, johon sitten muiden on otettava kantaa.
Kolmikantaiset työryhmät pohtivat parhaillaan Suomen työllisyys- ja kasvustrategiaa,
joka toimii pohjana myös EU-maiden yhteiselle EU 2020 -kasvustrategialle. Mäenpää
toivoo, että työryhmien työ ei lässähdä eduskuntavaalien alla.
Olisi hyvä jos työmarkkinajärjestöt löytäisivät yhteisiä näkemyksiä
verotuksen kehittämiseen, julkisen sektorin rahoituksen ja hyvinvointipalvelujen
turvaamiseen sekä työllisyysasteen nostamiseen, Mäenpää sanoo.
Hän muistuttaa, että kolmikantayhteistyöhön kuulu se, että yhteiset näkemykset
eivät välttämättä synny helposti. Paavo Lipposen ykköshallituksen toimet
kirvoittivat yleislakkouhan ja Lipposen kakkoshallituksen aikana uudistettu
työsopimuslaki syntyi vasta vaikean väännön jälkeen.
Pirjo Pajunen
kuvat Tuulikki Holopainen