– Neuvotteluja käydään seuraavat pari vuotta oikeastaan koko ajan, vahvistaa SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa ja huomauttaa, että juuri umpeutunutkin sopimuskierros oli poikkeuksellisen pitkä: Ensimmäiset sopimukset syntyivät jo viime syksynä.

Elomaa arvioi sopimuskierrosta kokonaisuutena suhteellisen normaaliksi liittokierrokseksi, jossa valtaosa sopimuksista syntyi ilman häiriöitä. Mutta kierroksessa oli myös aivan uusia piirteitä, jotka kielivät yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristymisestä. Esimerkiksi ahtaajien lakon aikana satamiin töihin palkattiin yhteisöpalvelu Facebookin kautta rikkurityövoimaa ja Leipuriliitto järjesti myötätuntotyösulun elintarvikealan työehtokiistassa.

Elintarviketeollisuuden ja kaupan alan työtaistelussa oli toisaalta merkkejä työnantajapuolen rintaman rakoilusta.

EK asetti kierroksen palkankorotuskatoksi kustannusvaikutukseltaan 0,5 prosentin palkankorotukset eri aloilla. SAK:laisilla aloilla palkankorotusten kustannusvaikutus tänä vuonna vaihtelee 0,5–1,6 prosentin välillä, valtaosa korotuksista on alle 1 prosenttia.

Solmituista työehtosopimuksista enemmistö on melko pitkiä, 2–3-vuotisia. Epävarman taloudellisen tilanteen takia palkankorotuksista on useissa tapauksissa sovittu vain tämän vuoden osalta. Useissa sopimuksissa on myös irtisanomismahdollisuus kesken sopimuskauden, jos palkankorotuksista ei päästä neuvottelutulokseen.

"EK kävi tuponeuvotteluja"

Tähän juttuun haastatellut SAK:laisten liittojen puheenjohtajat ja neuvottelupäälliköt ovat sitä mieltä, että Elinkeinoelämän Keskusliitto EK hankaloitti liittotason neuvotteluja tiukalla koordinaatiollaan. Moni kuvailee tunnelmaa neuvottelupöydässä siten, että läsnä oli myös "kolmas osapuoli" ja välillä oli epäselvää kenen kanssa neuvotteluja oikeastaan käydään. Syntyi myös tilanteita, joissa alan työnantajaliitto oli jo hyväksymässä neuvottelutulosta mutta EK torppasi sen.

– Erittäin erikoinen neuvottelukierros, sanoo Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Ann Selin. Hänen mielestään EK:n tosiasiallinen läsnäolo neuvottelupöydässä haittasi huomattavasti neuvotteluja PAMin pääsopimusaloilla.

– Pitäisi reilusti katsoa, mistä asioista sovitaan keskitetysti yhteisessä pöydässä ja mitkä jäävät liittotasolle. Tällä kierroksella EK söi omat sanansa siitä, että palkankorotukset määräytyvät sopimusalan tilanteen mukaan.

Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola sanoo asian siten, että "EK kävi tuponeuvotteluja, kun me asennoidumme liittokierrokseen".

Puuliiton mekaanisen metsäteollisuuden sopimusalalle työehtosopimus saatiin neuvoteltua jo viime syksynä ja se on voimassa elokuun loppuun 2012. Sopimus on kuitenkin irtisanottavissa sitä ennen.

– Koskaan ei näin vaatimattoman lopputuloksen eteen ole tehty näin paljon töitä. Meillä alan työttömyysprosentti on yli 25, lomautukset pyörivät jatkuvasti ja sahoja lopetetaan, Lepola kuvailee neuvottelutilannetta. Tammikuussa maksettu tämän vuoden palkankorotus oli EK:n asettaman palkka-ankkurin mukainen.

Yhteisiä tavoitteita tarvitaan

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n neuvottelupäällikkö Jouko Launonen on pettynyt siihen, että SAK:laisissa liitoissa luovuttiin osin yhteisestä tavoitteen asettelusta ja lähdettiin puhtaalle liittokierrokselle. Hän korostaa, että yhteisiä tavoitteita tarvitaan esimerkiksi, jos halutaan edistää lainsäädäntötason asioita.

Myös Puuliiton Sakari Lepola toivoo, että SAK:laisissa liitoissa ja palkansaajaliikkeessä laajemminkin arvioitaisiin uudelleen työmarkkinoiden neuvottelumekanismia ja mietittäisiin, missä asioissa yhteistyötä voidaan tehdä.

Suomen Elintarviketyöläisten Liiton SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen toivoo palkansaajapuolelle enemmän klusteri-ajattelua, jossa toisiaan lähellä olevat alat asettaisivat yhteisiä neuvottelutavoitteita.

Nikolas Elomaa ehdottaa, että palkansaajapuoli pyrkisi määrittelemään työehtosopimusneuvotteluihin yhteisen minimitason, jonka alle palkankorotukset eivät saa millään alalla jäädä.

Elomaan mielestä on myös syytä pohtia, miten SAK:laiset liitot voivat tiivistää yhteistyötään ja mikä jatkossa on keskusjärjestön rooli sopimustoiminnassa.

Laatuasioissa parhaiten edistyttiin perhevapaisiin ja henkilöstön edustajien asemaan liittyvissä asioissa. Esimerkiksi useisiin työehtosopimuksiin kirjattiin viikon palkallinen isyysvapaa ja luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksiin, ajankäyttöön ja tiedonsaantioikeuksiin tuli parannuksia monilla aloilla.

Pirjo Pajunen
piirros Kristian Nivala

– Päätös työsulusta tehtiin ilmeisesti pöydissä, joilla ei ole yhteyttä yritystasolle, Kuntonen sanoo puhelinhaastattelussa.

Työsulku suunnattiin SEL:n jäseniin, mikä on Kuntosesta hyvin vakava, koko ay-liikkeen yhteistä pohdintaa edellyttävä asia.

– Se oli hyökkäys ay-liikettä ja järjestäytymistä vastaan. Palkkahallinnon jäsenmaksuperintätietoja käytettiin tässä hyväksi, vaikka työnantajalla ei sellaista oikeutta ole. Nyt tietosuojavaltuutettu selvittää tätä asiaa.