Moni valtuutettu nosti esiin työnantajan harjoittaman sopimusshoppailun, joka helposti kiristää myös ammattiliittojen keskinäisiä välejä. Asiaan puuttuivat muun muassa TEAMin Seija Laosmaa, Metalliliiton Pentti Mäkinen ja JHL:n Eija Paananen.

– Liittojen välinen yhteistyö on yhä tärkeämpää. Tes-shoppailussa ammattiliitoilla on syytä katsoa myös peiliin, totesi rakennusliiton Tea Vikstedt.

Valtuuston päätöslausumassa otettiin kantaa muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin raakaan kilpailutukseen, joka lisää työntekijöiden epävarmuutta. Turvattomuus heikentää tuottavuutta ja työhyvinvointia eikä lisää työntekijöiden haluja pidentää omaa työuraansa, valtuusto korosti.

Neuvottelujärjestelmää kehitettävä

Puheenjohtaja Lauri Lyly painotti puheessaan tarvetta uudistaa neuvottelujärjestelmää tasa-arvoisemmaksi. Lylyn mielestä olisi sovittava eri neuvottelutasojen välisestä työnjaosta ja koordinaatiosta niin työnantajien ja palkansaajien välillä kuin palkansaajien kesken. Lisäksi olisi päästävä sopimukseen erimielisyyksien ratkaisutavoista, Lyly sanoi viitaten lisääntyneeseen sopimusshoppailuun.

– Ihmettelen, että vaikka meillä on paljon kehitettävää koko neuvottelu-
järjestelmässä, työnantajien tähtäimessä on vain lakkosakot.

Valtuuston puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori nosti esiin työvoiman muuttuneet käyttö- ja hankintatavat. Uusia työnteon muotoja ovat
pätkä-, silppu- ja vuokratyö sekä itsensä työllistäminen.

– Ay-liikkeen saavutukset eivät tarjoa enää riittävää eivätkä tasapuolista suojaa kaikkein epävakaimmassa asemassa työtään tekeville ihmisille. Sääntely, työelämän oikeudet ja sosiaaliturva on rakennettu toisenlaisiin olosuhteisiin.

Hän huomautti, että uudistustyö on SAK:ssa jo käynnistynyt Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyvään työelämään -hankkeessa. Hankkeessa ovat SAK:n lisäksi mukana mm. JHL ja PAM.

Harmaa talous rehottaa

Rakennusliiton Mika Päivelin oli monen muun valtuutetun tavoin huolissaan harmaasta taloudesta. Hänen mukaansa EU-maista tulevan työvoiman rekisteröinti mättää pahasti.

– Lain porsaanreiät on tutkittava ja ulkomaisen työvoiman valvontaa tehostettava, Päivelin vaati.

Hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola syytti hallitusta passiivisuudesta harmaan talouden torjunnassa. Harmaan talouden lisääntymiseen hän löysi kolme keskeistä syytä: mitättömät rangaistukset, suuret voitot ja mitätön kiinnijäämisen riski.

SAK:n lehdille toivottiin jatkoaikaa

Valtuutetuille esitelty suunnitelma SAK:n viestintästrategiaksi kirvoitti useita puheenvuoroja. Strategian punaisena lankana on painopisteen siirtäminen sähköiseen viestintään, mikä käytännössä merkitsee Palkkatyöläisen ja liittojen ruotsinkielisille jäsenille lähetettävän Löntagarenin julkaisemisen lopettamista painetussa muodossa.

Painettujen lehtien alasajo ei kaikkia valtuutettuja miellyttänyt, vaan puheenvuoroissa vaadittiin lehtien ja sähköisen viestinnän kehittämistä rinnakkain.

Palkkatyöläistä pidettiin aktiiveille tärkeänä tukena heidän edunvalvontatyössään erityisesti nyt, kun työnantajapolitiikka on kiristynyt eikä valtamediassa juuri ole tilaa ammattiliittojen näkemyksille. Löntagarenin lopettamisen epäiltiin etäännyttävän ruotsinkielisiä jäseniä liitoista ja SAK:sta.

Hyvänä valtuutetut pitivät suunnitelmia reaaliaikaisen tiedonvälityksen lisäämisestä muun muassa sähköisten uutiskirjeiden avulla.

SAK:n hallitus päättänee viestintästrategiasta kesäkuun kokouksessaan 7.6.

Pirjo Pajunen
kuvat Tuulikki Holopainen 

Metallin Juha Karppinen kysyi, miten SAK suhtautuu jatkossa eläkeiän nostoon. Puheenjohtaja totesi selvitystilanteen olevan menossa, mutta muistutti, että SAK:n hallitus on linjannut hyvin tiukasti eläkeiän nostoa vastustavan kannan.

Paperiliiton Ilkka Nokelainen halusi, että ay-liike voisi vaikuttaa paremmin valtion omistajapolitiikkaan. Lyly valitti, että tässä tilanteessa ay-liike voi vain yrittää vaikuttaa, mutta ongelmana on se, ettei maan hallitus halua puuttua yritysten operatiivisiin päätöksiin.

JHL:n Tuija Linna-Pirinen kysyi, mitä SAK aikoo tehdä samapalkkaohjelman toteuttamiseksi. Lyly vakuutti, että asiaa pidetään esillä julkisuudessa, koska kaikki tahot ovat sitoutuneet ohjelmaan. Hän kuitenkin muistutti, että liittokierroksella voidaan asiaa edistää vain vähän, vaikka nyt PAM ja JHL saivatkin neuvoteltua hieman paremmat sopimukset.

PAMin Riitta Matero ihmetteli että SAK:n ydinvoimakanta on julkisuudessa hyvin myönteinen. Hän kysyikin, millaisia päätöksiä on tehty. Lyly kertoi SAK:n energialinjauksen olevan monipuolinen paletti, jonka yhtenä osana on ydinvoima. Lyly epäilikin, että julkisuudessa näkyy hänen oma henkilökohtainen ydinvoimamyönteinen mielipiteensä. Lyly muistutti olleensa 12 vuotta töissä ydinvoimalaitoksella.

TEAMin Reijo Koskinen kysyi Lylyn mielipidettä lehtien lakkauttamiseen. Puheenjohtaja muistutti lehtien tulevan kalliiksi, vaikka tilaustuotoilla katetaankin posti- ja painokulut. Lylyn mukaan viestintästrategian peruslinjauksiin oltiin kokouksessa tyytyväisiä, mutta välineet herättivät keskustelua. Palkkatyöläisen ja Löntagarenin lopettaminen on saanut johtoryhmässä ja työnjakotyöryhmässä positiivisen vastaanoton. Lyly sanoi hänen oman kantansa olevan vielä auki.

Mika Päivelin Rakennusliitosta totesi EK:n ohjauksen olleen vahvaa tällä kierroksella ja EK syytti palkansaajia kriisitietoisuuden puutteesta. Lyly totesikin, että hänen mielestään tällä kierroksella suurin kriisitietoisuuden puute oli EK:lla itsellään. Hänen mukaansa palkansaajapuolella on melkoisesti kriisitietoisuutta sen hyväksyessä matalat palkkaratkaisut.