Veljekset kuin ilvekset, pullopojat, majakka ja perävaunu ja mitä niitä julkisuudessa heitettyjä luonnehdintoja nyt onkaan SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluomasta ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisesta. Kumpi kulkee kärjessä, kumpi pitää perää? SAK ja vai SDP?

– Moni on harmissaan siitä, että työväenpuolueella ja ay-liikkeellä on hyvä yhteistyösuhde. Työväenliike ja ay-liike ovat perinteisesti tunteneet keskinäistä luottamusta ja kunnioitusta, koska arvot ovat pitkälti samat. Ilman SDP:n kykyä ja ay-liikkeen vastuuntuntoa Suomi ei olisi noussut lamasta. Yhteistyömme on vahvuus, josta on syytä olla ylpeä, ja jättää ilkeämieliset puheet arvoonsa, SDP:n puheenjohtaja Heinäluoma sanoo.

Onko Heinäluoman johtama SDP sitten missään asiassa eri mieltä kuin SAK?

– Onhan sellaisiakin asioita, mutta en ryhdy julistamaan niitä tällä paikalla. Enemmän meillä löytyy kuitenkin yhteisiä kuin eriäviä näkemyksiä. Tärkein yhteinen ponnistus on saada työllisyysaste nousemaan. Vaalikauden aikana päästään toivottavasti 72 prosenttiin, pidemmällä aikajaksolla 75 prosenttiin.

Nyt puhuu jo valtiovarainministeri Heinäluoma.

Meidän malli menestyy

Suomen menestys perustuu SAK:n mukaan pitkälti kolmikantaiseen sopimiseen. Heinäluoman on helppo nyökätä väittämälle.

– Kiistaton tosiasia on, kun katsomme koko menneen kymmenen vuoden tuloksia, avainasemassa on olleet kyky hallitusten ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöhön. Erityisen suuressa arvossa ovat tulosopimukset, Heinäluoma sanoo ja arvelee, että Suomessa ei ole riittävästi ymmärretty työmarkkinayhteistyön vaikutusta yhteiskunnan pärjäämiseen.

– Olisi hyvä, että osaisimme itsekin antaa arvoa kolmikannalle. On erittäin suuriarvoista, että palkansaajakunta on ollut valmis tuloratkaisuihin ja sitä kautta on annettu tilaa uusien työpaikkojen syntymiseen. Jos näin ei olisi tehty, meidän työttömyyslukemamme olisivat ihan erilaisia.

Näin puhuu valtiovarainministeri. Entä SDP:n puheenjohtaja? En löytänyt SDP:n vaaliohjelmasta yhtään mainintaa kolmikannasta, mutta Keskustan ohjelmassa se pomppasi tämän tästä silmiin.

– Hah… onko noin? Demarien ajatteluun kolmikanta on rakennettu sisään, ei sitä tarvitse erikseen hokea.

Varsinainen tupomies

Heinäluoma jos joku tässä maassa on tupomies. Tupon eliksiirinen voima virtasi Heinäluoman suonissa jo SAK:n tehtävissä. Jos SDP:stä tulee hallituspuolue ja Heinäluomasta pääministeri, hänellä on selvät konseptit kuinka toimitaan.

– Ensimmäinen askel on uuden työllisyysohjelman laatiminen, johon pyytäisin myös etujärjestöt mukaan. Työllisyyttä ja tasa-arvoa vahvistava tupo olisi vuorossa seuraavana.

– Työllisyysohjelman jälkeen voisi kertoa, että meillä ei koskaan syntynyt sopimusta ilman hallituksen aloitteellisuutta.

Pitäisikö Suomen Yrittäjien päästä tupopöytään, kuten ovat halunneet?

– Tupopöytä on vähän maaginen käsite. Lähtökohtaisesti se on pöytä, jossa työmarkkinajärjestöt tekevät työ- ja virkaehtosopimuksia ja tarvittaessa jossain vaiheessa keskusteluja valtiovalta tulee mukaan omalla panoksellaan.

– Jos tupopöytään ei ole mitään tuotavaa, on vaikea vaatia pöydästä paikkaakaan.

Muutosturvaa jalostettava

Palkansaajat ovat tyytymättömiä kehnosta irtisanomissuojasta. Tämän tästä luemme lehdistä, miten helppoa ja halpaa irtisanominen Suomessa on. Heinäluoma ei kuitenkaan kävisi kiristämään irtisanomissuojaa, sillä vanhoja ammatteja ei voi puolustaa, ihmisiä kylläkin.

– En usko, että kaavamainen irtisanomisaikojen pidentäminen toisi todellista turvaa. Sen sijaan tarvitsemme työntekijöille muutosturvaa ja jatkuvia koulutusmahdollisuuksia.

– Suomen pärjäämisessä on kaksi elementtiä: joustavuus ja turvallisuus. Joustavuutta osoitetaan työpaikoilla tänään tosi paljon. Se näkyy työajoissa, ylitöissä ja kiristyneenä työtahtina. Puutteet löytyvätkin joustavuutta enemmän turvallisuudesta. Olen lämmin muutosturva-ajattelun kannattaja.

Heinäluoma toivoo, että ensi vaalikaudella ammatillinen aikuiskoulutus ja sen tuet uudistettaisiin ja että työttömyysturvasta voitaisiin tehdä muutosturvan osa. Työttömyysturvaa pitäisi kehittää aktiivisuutta tukevaan suuntaan eli maksaa siitä, että ihmiset ovat valmiitta kehittämään itseään.

Heinäluoman mukaan työttömyysturvaa pitäisi jatkossa voida käyttää kokonaan uuden ammatin hankkimiseen, esimerkiksi Perloksen tapauksessa ei löydy kännykän kokoonpanoa Pohjois-Karjalasta jatkossa, mutta lähihoitajista ja perushoitajista on huutava pula lähivuosina.

– Työnantajien on otettava suurempaa yhteiskuntavastuuta. Yhteiskunnan antamat tuet pitäisi palauttaa nykyistä pidemmältä ajalta, jos tuotanto siirretään muualle, Heinäluoma sanoo.

Lakko-oikeus kuuluu kaikille

EK haluaa kaventaa lakko-oikeutta. Mitä mieltä olette? Miltä kohdin oikeutta pitäisi rajata?

– Lakko-oikeus kuuluu sivistysyhteiskuntaan. Lakkoja on ollut erittäin vähän viime vuosina ja lakkoasetta käytetään aina suuren harkinnan jälkeen. Päätös lakkoon menemisestä on jokaiselle työntekijälle kova päätös

– Tärkeää on, että sopimisen kulttuuri toimii. Järjestöt voisivat itse istua alas katsomaan, mitä kehittämistarpeita löytyy.

Tanskan malli eli nykyistä parempi maksatusaika ja ammattisuoja ei Heinäluoman mukaan istu Suomeen.

– On harhaluuloa, että Suomessa ammattisuoja olisi pitkä. Sehän rajoittuu kolmeen kuukauteen.

Tanskaa ja Suomea on vaikea rinnastaa senkään takia, että Tanska on oikeastaan Uudenmaan läänin kokoinen alue, ja työvoiman liikkuvuus on siten helpompaa.

Leena Seretin

Mikä työssäsi parasta? – Monipuolisuus. Pääsen toteuttamaan tärkeinä pitämiäni asioita. Mikä ottaa päähän? – Politiikan yksinkertaistuminen. Kuka ilahdutti sinua viimeksi? – Oma poikani kertomalla, että hakeutuu lähihoitajakoulutukseen. Oletko tuntenut epäonnistuvasi? – Aina tulee tilanteita, joissa olisi toivonut pystyvänsä parempaan. Onko tupo uskon vai järjen asia? – Sekä että. Oletko aamun virkku, illan torkku? – Sekä että. Kotiruoka vai työpaikkalounas? – Kotiruokaa vaimon kanssa. Kävellen vai autolla? – Aiemmin metrolla, nyt aikataulupaineiden vuoksi autolla. Onko paheiden määrä vakio? – Ei ole. Jos vuorokaudessa olisi 25 tuntia, mihin käyttäisit lisätunnin? – Liikuntaan.

Eero Heinäluoma * syntynyt Kokkolassa 4.7.1955 * ylioppilas 1980 * kansanedustaja 2003--> * toiminut ulkoasiainvaliokunnan,    puolustusvaliokunnan ja tulevai-    suusvaliokunnan jäsenenä sekä    eduskunnan pankkivaltuustossa * valtiovarainministeri 24.9.2005--> * pääministerin sijainen 24.9.2005--> * Maanpuolustuksen tuki ry:n    valtuusto * Tradekan edustajisto 2004--> * kersantti

Palkkatyöläinen 28.2.2007 nro 2/07