Sen jälkeen kun Suomessa hallitukset ovat alkaneet pääsääntöisesti istua koko vaalikauden ajan ja muutenkin on siirrytty normaaliparlamentarismin aikaan, niin sanottuja välivaaleja ei enää ole. Vaalit ratkaisevat paitsi tietenkin eduskunnan myös politiikan koneenkäyttäjänä toimivan hallituksen kokoonpanon. Lisäksi maailmanmeno on mennyt sen verran kiihkeäksi, ettei hallitus voi istua neljää vuotta tumput suorina toimitusministeriönä, vaan tositoimissa on oltava alusta loppuun.

Vaaleissa on kyse demokratiasta. Se toteutuu parhaiten, jos äänestysprosentti nousee riittävän korkeaksi. Tällä mittarilla mitattuna demokratian tila ei Suomessa ole viime vuosikymmeninä ollut paras mahdollinen. Nukkuvia äänestäjiä on kaikissa vaaleissa ollut liikaa. Tilannetta ei yhtään helpota se, että omaan elämäänsä tyytymättömimmät jättävät kaikista herkimmin äänestämättä – siis parantamatta oman elämänsä tilannetta.

SAK haluaa omilla toimillaan olla nostamassa äänestysaktiivisuutta. Kyse ei siis ole minkään puolueen vaalikampanjan avittamisesta, vaan passiivisten kansalaisten aktivoimisesta. Tavoitteeseen tähdätään muun muassa aktivoimalla työpaikkakeskusteluja ja parin viikon mittaisella televisiomainoskampanjalla. Myös SAK:n omia vaalikauden tavoitteita pidetään esillä vaalien alla.

SAK:n lähtökohtana on, että mitä korkeammaksi äänestysprosentti saadaan, sitä enemmän kansanedustajiksi valitaan palkansaajan asioita ymmärtäviä ihmisiä. Se on tärkeää, sillä työmarkkinaosapuolten välisten sopimusten lisäksi eduskunnan ja hallituksen päätöksillä on merkittävä vaikutus palkansaajien ja heidän perheidensä elämään.