vane.jpg (302 bytes)

liikkeessa.jpg (2559 bytes)

Lisää rahaa palkkoihin

JHL:n edustajistoa puhutti palkkaus,
pätkätyöt, paikallinen sopiminen ja
valtion tuottavuusohjelma

pi-nu.gif (132 bytes)  Perhepäivähoitajien asialla
pi-nu.gif (132 bytes)  Nuoria ujutettava toimintaan

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajisto käynnisti kaksipäiväisen kokouksensa valitsemalla liitolle johdon seuraavaksi viideksi vuodeksi. Puheenjohtajaksi oli ehdolla vain yksi henkilö, liittoa tähänkin asti luotsannut Tuire Santamäki-Vuori. Kahden toimialajohtajan paikasta käytiin sen sijaan kisa useamman JHL:n johto uusiutui osittain, kun toimialajohtajaksi valittiin Jarkko Eloranta. Puheenjohtajana jatkaa Tuire Santamäki-Vuori, myös toimialajohtaja Teija Asara-Laaksosen pesti jatkuu. Foto: TUULIKKI HOLOPAINENehdokkaan kesken. Lopputuloksena Teija Asara-Laaksonen jatkaa tehtävässään mutta toimialajohtaja Heikki Kehälinna vaihtui Jarkko Elorantaan, joka aiemmin toimi liiton viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden osaston päällikkönä.

JHL syntyi vuonna 2005, kun kuntien ja valtion työntekijöitä edustaneet liitot yhtyivät. Helmikuun alkupuolella pidetyssä liiton ensimmäisessä edustajiston kokouksessa nimettiinkin yhdeksi tulevaisuuden haasteeksi eri aloja edustavien jäsenten hitsaaminen tiiviimmin yhteen. Potkua työlle antaa se, että niin edustajistossa kuin hallituksessa väki vaihtui reippaasti.

Liukumaa tarvitaan

Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori vaati avauspuheessaan kunnollisia palkankorotuksia kuntien ja valtion pienipalkkaisille työntekijöille. Hän palasi vaatimukseen vielä toisenakin kokouspäivänä puhuessaan liiton tulevaisuuden haasteista.

– Seuraavalla sopimuskierroksella tarvitaan riittävän suuri yleiskorotus. Julkisen sektorin palkkoihin on saatava yksityissektorin tapaan myös palkkaliukumaa. Liukuma on ainoa tapa turvata pysyminen mukana yleisessä palkkakehityksessä.

JHL vaatii seuraavaan hallitusohjelmaan kirjausta siitä, että valtiolle ja kunnille turvataan riittävät taloudelliset resurssit, jotka mahdollistavat palkkojen nostamisen naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla.

Santamäki-Vuoren mukaan ajankohtainen kysymys on hillitä poliitikkojen veronalennusintoa. Veromaltin puolesta puhuu paitsi julkisen sektorin palkanmaksuvaran lisääminen myös väestön ikääntyminen ja tästä johtuva hoivamenojen kasvu.

Paikallinen sopiminen arveluttaa

Kokousedustajia puhutti pätkätöiden ohella paikallinen sopiminen ja valtion tuottavuusohjelma. Edustajiston varapuheenjohtaja, iisalmelainen Kirsti Puurunen lähetti terveisiä SAK:hon. Hänen mielestään keskusjärjestössä on viime aikoina tunnettu liian suurta innostusta paikallisen sopimisen lisäämiseen.

Monet edustajat katsoivat, että erityisesti pienissä, velkaantuneissa kunnissa paikallinen sopiminen on käytännössä mahdotonta ja merkitsee usein työnantajan sanelua.

Valtion tuottavuusohjelmaa syytettiin liiasta kaavamaisuudesta suhteessa henkilöstövähennyksiin. Erityisen hankala tilanne on vankeinhuollossa.

– Meille on luvattu korkealta taholta lisää resursseja, mutta samanaikaisesti tuottavuusohjelma edellyttää selkeitä supistuksia, päivitteli Jari Tuomela Vankilavirkailijoiden liitosta. Liitto on JHL:n yhteisöjäsen.

Edustajiston julkilausumassa vaadittiin perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kitkemistä muun muassa lainsäädäntöä muuttamalla ja valvontaa tehostamalla.

Pirjo Pajunen

 

Perhepäivähoitajien asiallajutun alkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  JHL:n edustajiston jäsen Eija Koski nauraa kertoessaan kuinka mukavaa edustajistossa on ollut.

Eija Koski on JHL:n edustajiston kuopus. Foto: TUULIKKI HOLOPAINEN– Meidät uudet on otettu hyvin joukkoon mukaan.

Koski on 35-vuotias perhepäivähoitaja ja pääluottamusmies Laihialta.

Edustajistoon pääseminen oli hänelle melkoinen yllätys. Hän nimittäin lähti ehdokkaaksi keräämään ääniä toisen hyväksi.

Koski kuitenkin kokee jäsenyytensä edustajistossa tärkeäksi. Edustajistossa hän haluaa parantaa etenkin perhepäivähoitajien asioita.

– Perhepäivähoitajien sopimuksessa on paljon korjattavaa. Yksi suurimmista epäkohdista liittyy ylitöihin kahden viikon työaikajaksossa. Jos esimerkiksi ensimmäisellä viikolla tekee paljon ylitöitä ja toisella sattuu sairastumaan tai on vuosilomalla, ylityöt katoavat.

Kokouksessa puhuttiin paljon pätkätöistä. Koskenkin mukaan työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja pätkätyöt ovat liiton suurimpia haasteita lähivuosina.

– Jos vanhemmilla ei ole tietoa tulevaisuudesta, epävarmuus heijastuu myös lapsiin. Pätkätyöt eivät vaikuta vain työntekijöihin.

Helena Ronkainen

 

Nuoria ujutettava toimintaanjutun alkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Etelä-Savon nuorisojaoston vetäjä, 23-vuotias lähihoitaja Tarja Kokkonen Mikkelistä tuli seuraamaan edustajiston kokousta.

Joulukuussa lähihoitajaksi valmistunut Tarja Kokkonen toivoo, että JHL panostaisi enemmän koulutiedotukseen. Foto: TUULIKKI HOLOPAINEN– On mielenkiintoista nähdä miten edustajisto toimii. Täällä pääsen vanhempien aktiivien kanssa pohtimaan kuinka nuoria saataisiin mukaan liiton toimintaan.

Kokkonen liittyi opiskeluaikanaan KTV:n opiskelijajäseneksi.

– Olin samaan aikaan toisessakin liitossa opiskelijajäsenenä. Näin pystyin vertailemaan kahta liittoa. Opintojen jälkeen minun oli sitten helppo valita JHL, koska se mielestäni toimi paremmin.

Kokkonen haluaakin liiton panostavan jäsenhankinnassa enemmän koulutiedotukseen ja opiskelijajäsenyyteen.

Nuoria hän innostaisi mukaan toimintaan ujuttamalla heitä pikkuhiljaa erilaisiin luottamustehtäviin.

– Toisaalta aina pohditaan miten uusia ihmisiä saataisiin aktiiveiksi. Miksei mietitä myös miten aiemmin aktiivisesti toimineita saataisiin innostumaan uudelleen toiminnasta?

Helena Ronkainen

Palkkatyöläinen 28.2.2007 nro 2/07

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

ne339999.gif (51 bytes)

Pt  nro 2/2007

PT:n nro 2/2007 etusivulle

vn-pa.gif (131 bytes) Pääkirjoitus
vn-pa.gif (131 bytes) Teema
     Tuottavuus ja hyvinvointi
vn-pa.gif (131 bytes) Työelämän jutut
vn-pa.gif (131 bytes) Kolumnit ja pakina
vn-pa.gif (131 bytes) Liikkeessä jutut

JHL:n edustajistoa puhutti palkkaus, pätkätyöt, paikallinen sopiminen ja valtion tuottavuusohjelma
19+1
Mauri Lundén: Ei kannata matkia EK:n rakenteita
Tarkastettavana 2000 työpaikkaa (Ruotsi)
Kattava työsuojelu alueasiamiehillä (Ruotsi)

vn-pa.gif (131 bytes) Ristikko