LO:laisilla liitoilla on yhteensä 1 500 alueellista työsuojeluasiamiestä, jotka kävivät viime vuonna noin 55 000 työpaikalla eri puolilla Ruotsia. Asiamiesten toiminta kattaa noin 200 000 työpaikkaa, joilla työskentelee 616 000 LO:n 1,9 miljoonasta jäsenestä.

– Ilman alueellisia asiamiehiä jäsentemme työsuojelusta pienillä työpaikoilla ei vastaisi kukaan. Terveysriskit ovat siellä usein suurehkoja, mutta työntekijä kokee olevansa osa yritystä eikä useinkaan uskalla itse vaatia parannuksia työympäristöönsä, vaikka siihen olisi aihettakin, sanoo toimitsija Christina Järnstedt LO:sta.

Liikkuvilla työpaikoilla tai siellä missä jäsenet tekevät työtä osa-aikaisesti tai tuntipalkalla, alueasiamies on usein ainoa ratkaisu.

Alueasiamiehen oikeudet ovat lakisääteisiä, hän tekee tiiviistä yhteistyötä työsuojelutarkastajien kanssa ja hänen on alansa asiantuntija. Asiamiesten peruskoulutus ja sen rahoitus ovat nyt kuitenkin vaaravyöhykkeessä, kun porvarihallitus kesällä lopettaa työelämää tutkivan Arbetslivsinsitutin. Rahat jatkokoulutukseen otetaan valtion varoista. Alueellisten asiamiesten toimintaan on vuositasolla varattu 11 miljoonan euron potti, jonka Ruotsin kolme ammatillisista keskusjärjestöä jakavat keskenään. LO:n osuus siitä on 8,9 miljoonaa euroa. Se ei riitä, vaan LO:laiset liitot joutuivat panemaan toimintaan 2005 omia varojaan noin 5,5 miljoonaa.

Alueasiamiehet pientyöpaikoilla

Alueasiamiehen käynti työpaikalla edellyttää, että siellä on vähintään yksi ja enintään 49 työntekijää, joista ainakin osa kuuluu liittoon. Ruotsalaisista yrityksistä alle 50 työntekijän yrityksiä oli vuonna 2001 kokonaista 99 prosenttia.

Alueasiamies voidaan kutsua myös työpaikalle, jossa on oma työsuojeluasiamies. Lakisääteinen työsuojelu puuttuu vieläkin monelta työpaikalta, vaikka laki on ollut voimassa jo vuodesta 1999.

Jos työntekijöitä on vähintään 50, työpaikalla on oltava työsuojelukomitea.

– Alueasiamiehet valitaan kolmeksi vuodeksi ja heillä on tarkastettavana 50–2 000 työpaikkaa. Alueasiamiehet ovat käytännössä usein yritysten työsuojeluvaltuutettuja, mutta anovat tehtäviensä hoitamiseen vuosittain 3–6 kuukauden vapaan, jolloin ovat ammattiosastonsa palveluksessa, Järnstedt sanoo.

Toiminta alkoi rakennusalalta, missä alueasiamiehiä on ollut jo vuodesta 1949. Vuoteen 1974 saakka ammattientarkastus on myöntänyt liitoille hakemuksesta oikeuden valita työsuojeluasiamies työpaikan ulkopuolelta.

Järjestelmät ovat erilaisia. Kuljetusalan 38 alueasiamiestä ovat osastojensa palkkalistoilla luottamusmiehinä, kun kaupan- ja rakennusalan työsuojeluasiamiehet taas ovat puolipäiväisesti alueellisia työsuojeluasiamiehiä ja lopun aikaa toimitsijoita.

Alueasiamiehillä on työympäristölainsäädännön nojalla samat oikeudet kuin muillakin työsuojeluasiamiehillä. Järnstedt korostaa, että kaikki LO:n jäsenet ansaitsevat hyvän työympäristön työpaikan koosta riippumatta.