Kokoomuksen puheenjohtajan mielestä globalisaation tuoman haasteen takia kolmikannan pitäisi olla herkempi kuulemaan myös yrittäjien ääntä. Hänen mukaansa muussa tapauksessa luottamuspula työmarkkinoilla voi kasvaa eikä työllisyys kohene toivotulla tavalla.

Jos Kataisesta tulee pääministeri tai kokoomuksesta hallituspuolue, hän sanoo toimivansa sen puolesta, että maahan saataisiin uusi kattava tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Hänen mukaansa keskitetty ratkaisu tarjoaa hallitukselle parhaat olosuhteet valtiovallan omille toimenpiteille.

Vaikka Katainen haluaa Suomen Yrittäjille enemmän sananvaltaa työmarkkina-asioissa, hän ei ole väkisin viemässä järjestöä tupo-pöytään. Hän korostaa sitä, että työmarkkinajärjestöt keskenään päättävät siitä, mitkä järjestöt Suomessa tekevät palkkoihin ja muihin työehtoihin liittyviä ratkaisuja.

Kokoomuksen suhteet sekä työnantaja- että palkansaajajärjestöihin ovat puheenjohtajan mukaan hyvällä tasolla. Kaikkia osapuolia kuunnellaan Kataisen mukaan kokoomuksessa yhtä tarkalla korvalla.

Mielenosoituslakot hyväksyttäviä

Palkansaajajärjestöille tärkeisiin asioihin kokoomus suhtautuu Kataisen haastattelun perusteella ymmärtävästi. Hänen mukaansa irtisanomissuojaa ei ole tarvetta heikentää, yleissitovat työehtosopimukset ovat itsestäänselvyys, lakko-oikeutta ei pidä lähteä nykyisestään kaventamaan eikä työttömyysturvaa alentamaan. Mutta muutamia muutoksia hän silti esittää.

– Irtisanomissuojaa en lähtisi heikentämään, en edes niin sanotun Tanskan mallin perusteella. Suomi ja Tanska poikkeavat elinkeinorakenteeltaan ja maantieteellisesti niin paljon toisistaan, ettei mallia kannata Suomeen siirtää.

– Työehtosopimusten yleissitovuuskin on ehdottomasti yes, mutta haluaisin aloittaa kolmikantaisen valmistelun siitä, että myös työnantajaliittoon kuulumattomat yritykset voisivat soveltaa sovittuja joustoja, koska myös työehtosopimusten velvoitteet koskevat niitä.

– Lakko-oikeuteen en halua puuttua, koska se kuuluu sivistysyhteiskuntaan. Sen sijaan laittomista lakoista – ja myös laittomista työsuluista – langetettuja sakkoja haluaisin tarkistaa, koska ne eivät ole missään suhteessa aiheutettuun vahinkoon.

Katainen ei kuitenkaan halua antaa sakkoja lyhyistä mielenosoituslakoista, jollaiseksi hän mainitsee esimerkiksi Perloksen massairtisanomisista johtuneen työtaistelun. Hänen mielestään perloslaisten ja muiden vastaavassa tilanteissa olleiden työntekijöiden toiminta on ollut ja on oikein.

Kollektiiviselle kanneoikeudelle ei

Luottamusmiesten asemaa paikallisen sopimisen lisääntyessä Katainen on valmis parantamaan, mutta hänellä on eräs periaate, joka ei lisäisi luottamusmiesten toimintamahdollisuuksia.

– En innostu siitä, että luottamusmiehellä olisi automaattinen oikeus edustamiensa työntekijöiden palkkatietoihin ilman työntekijän omaa suostumusta.

Yrittäjäpersoonan ja kokoomuksen kansanedustajaehdokkaan Eero Lehden ajatukselle siitä, että irtisanomistilanteissa luottamusmiehen pitäisi lähteä ensimmäisenä, Katainen ei lämpene. Hänen mielestään se ei rakentaisi luottamusta eikä palvelisi irtisanomistilanteessa kumpaakaan osapuolta.

Ammattiliittojen kollektiivista kanneoikeutta Katainen ei kannata. Hänen oikeustajuansa vastaan sotii se, että ilman työntekijän lupaa lähdettäisiin peräämään hänen oikeuksiaan oikeusteitse.