Suomalaisen koulutusjärjestelmän heikkouksia on varttuneemman väestön alhainen koulutustaso – se on selvästi alle OECD-maiden keskiarvon. Tästä ryhmästä merkittävä osa on SAK:laisten liittojen jäseniä. Heille hyvin soveltuva ja myös haluttu koulutuksen muoto on työssä tapahtuva oppiminen.

SAK:n työvoima- ja koulutuspoliittinen sihteeri Jari-Pekka Jyrkänne sanookin, että työntekijöiden pitäisi voida aina halutessaan suorittaa ammattitutkinto oppisopimuskoulutuksena.

Ammattitutkintoon tähtäävässä koulutuksessa keskeistä on työuran aikana kertyneen osaamisen muuntaminen tutkinnoksi. Oppisopimuskoulutus soveltuu hyvin myös vanhentuneen ammattitutkinnon päivittämiseen.

– Tutkinnosta on työntekijälle suuri hyöty, se osoittaa valmiutta kehittää itseään ja tuo paremman aseman työmarkkinoilla esimerkiksi lisäämällä työntekijän valmiuksia siirtyä ammatista toiseen.

Jyrkänne korostaa, että vähän koulutusta saaneen väestöryhmän kouluttamisessa kyse on myös työttömyyden ennaltaehkäisystä.

Tukea nostettava

Aikuisten koulutusinnon lisääminen nykyisestä edellyttää aikuisopiskelun tukien korottamista. Koulutuksen kynnys nousee keski- ja pienituloisilla korkeaksi, jos opiskelu merkitsee tulotason selvää laskua.

Jari-Pekka Jyrkänteen mukaan aikuiskoulutustuki pitäisi kaksin- tai kolminkertaistaa nykyisestä 14 eurosta päivässä. Taloudellinen tuki on erityisen tärkeä niille opiskelijoille, joiden työnantaja ei ole halukas panostamaan koulutukseen.

SAK:ssa on mietitty uusia ratkaisuja aikuiskoulutuksen rahoitukseen. Näissä kaavailuissa Työttömyysvakuutusrahaston yhteydessä toimiva Koulutusrahasto tukisi nykyistä enemmän työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta ja vähän koulutettujen opiskelua.

Oppisopimuskoulutukseen osallistuville SAK esittää ansiomenetyskorvauksen maksamista niiltä päiviltä, kun opiskelija joutuu olemaan pois töistä teoriakoulutuksessa. Koulutusrahasto puolestaan voisi korvata työnantajille osan ansiomenetyskorvauksista.

Jari-Pekka Jyrkänteen mielestä myös työnantajien on laitettava nykyistä enemmän rahaa työntekijöiden kouluttamiseen, ja huolehdittava siitä, että koulutus jakautuu tasaisemmin eri henkilöstöryhmien kesken. Tutkimusten mukaan SAK:laiset jäävät muita henkilöstöryhmiä useammin kokonaan paitsi työnantajan kustantamaa koulutusta.

Oppisopimuskoulutuksen avulla työuralla kertynyt osaaminen voidaan muuntaa tutkinnoksi tai päivittää vanhentunut ammattitutkinto ajantasalle.

Pirjo Pajunen

Nosteen jatko auki

Ammatillista koulutusta vailla olevien työntekijöiden riski pitkäaikaiseen työttömyyteen on suuri. Tätä uhkaa on torjuttu valtakunnallisella aikuisten koulutustason kohottamisohjelmalla Nosteella. Opiskelijalle maksuttoman Noste-koulutuksen kohderyhmänä ovat enintään perusasteen tutkinnon suorittaneet 30–59-vuotiaat.

Viisivuotinen Noste-ohjelma päättyy näillä näkymin tämän vuoden lopussa. Apulaisjohtaja Markku Liljeström SAK:sta sanoo, että vaikka itse ohjelma päättyisi, Nosteessa kehitetty toiminta tulee vakiinnuttaa osaksi kaikkea ammatillista koulutusta.

– Nosteen kohderyhmä on haasteellinen, siihen kuuluvien kynnys lähteä opiskelemaan on korkea. Siksi mahdollisuus ilmaiseen opiskeluun on keskeinen kysymys.

Kohderyhmään kuuluu yli 300 000 henkeä. Heistä noin 17 000 on tähän mennessä kouluttautunut Nosteessa.