Nyt 75 prosentista ei puhu kukaan.

– Isot ikäluokat jäävät eläkkeelle kiihtyvää vauhtia. Vaikka eläkkeellejäämisikä on noussut, niin ei sitä tahtia kuin tuo tavoite edellyttäisi, työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin sanoo.

Nuorten kohdalla Sailaksen työryhmän esityksiä, joilla opiskeluaikoja oli tarkoitus lyhentää, ei ole Wallinin mukaan toteutettu lainkaan.

Asenteissa riittää oikomista

Työministeriön laskelmien mukaan erittäin hyvän talouskasvun oloissa ja lisäämällä aktiivitoimien osuutta saataisiin työllisten määrää lisättyä 100 000 ihmisellä seuraavallakin vaalikaudella, ja työllisyysaste nousisi 72 prosenttiin.

Yksi este on se, että kaikki tarjolla olevat eivät kelpaa.

– Pitää kouluttaa sellaisia ihmisiä, jotka voivat lähtökohdiltaan olla kaukana työnantajien toiveista.

Yksittäiset työnantajat eivät lähde satsaamaan tällaiseen koulutukseen. Työnantajien yhteisesti rahoittama koulutusrahasto poistaisi tätä ongelmaa.

– Tanskan oikeistohallitus otti sellaisen käyttöön juuri tästä syystä.

Koulutukseen suhtautumisessa on kuitenkin Wallinin mielestä asenneongelmia. Muutosturvan toteutuksessa on törmätty siihen, että 30-vuotta täyttäneet miehet, joilla ei ole akateemista koulutusta, eivät hevillä koulutukseen lähde.

– Viimeistään nyt pitäisi ymmärtää, että tämä rakennemuutos on tullut jäädäkseen. Ei se mihinkään lopu.

Vanhempien kohdalla asennevamman nimi on Wallinin mukaan käsitys yhteiskunnan takaamasta eläkeputkesta. Työpaikalla on helppo sopia irtisanomisesta putkeen, lasku lankeaa muiden maksettavaksi. Työvoimatoimistot joutuvat hankalaan rakoon, kun työvoimaa kuitenkin kysytään.

"Temppujakin" tarvitaan

Suomessa käytetään työllisyysrahoista nyt 30 prosenttia työllistämistoimiin, loput on työttömyysturvaa.

Etenkin kokoomus on haukkunut työvoimahallintoa "tempputyöllistämisestä" ja monet työttömätkin ovat kyllästyneet turhalta tuntuvaan koulutukseen.

Wallinin mielestä puheissa on unohdettu, että jokainen toimenpide ei tähtää suoraan työllistymiseen.

– Ne ovat osia polulla, jonka päässä on tarkoitus työllistyä.

Wallin muistuttaa myös eduskunnan antamasta tehtävästä ehkäistä syrjäytymistä.

Tehokkaimpia toimista ovat olleet eri nimikkeillä yhdessä yksityisen puolen työnantajien kanssa toteutetut.

– Ja ne ovat lisääntyneet selvästi.

Kuntien katsottava peiliin

Tulevaa työntekijätarvettaan korostavat kunnat Wallin haukkuu pahanpäiväisesti. Hänen mukaansa ne pitävät tukityöllistämistä pakkopullana ja tukityöllistettyjä karsastetaan.

– Karsastus on paljon voimakkaampaa kuin yksityisellä sektorilla ja sitä on ruokittu myös työntekijäpuolelta.

Wallin myöntää, että pakkopulla-ajattelu on vaivannut työvoimahallintoakin.

– Liikaa on korkeintaan katsottu, että saataisiinko kahdeksan kuukautta kasaan, että ihminen pääsisi takaisin ansiosidonnaiselle.

Wallinin mukaan useissa työvoimatoimistoissa tehdään jo nyt sitä, että pari kuukautta ennen työllistämisjakson päättymistä ryhdytään tosissaan katsomaan, että mitä sen jälkeen.

Väkeä riittää vieläkin

Työministeriön parhaissa tulevaisuudenlaskelmissa työllisten määrä kyllä kasvaisi, mutta nuppia kohden työtunteja tulisi keskimäärin lisää vain kahden kolmasosapäivän verran. Tätäkö on tarjolla?

– Osin niinkin. Mutta joukkoon tulee entistä enemmän myös niitä, jotka todella haluavat tehdä töitä vain osa-aikaisesti. Tämä on tapahtunut Ruotsissa ja se on edessä meilläkin, kun ihmisille tulee enemmän vapauksia taloutensa suhteen.

Wallinin mukaan tulevina vuosina nähdään sekin, että jo eläkkeellä olevista osa haluaa tehdä silloin tällöin töitä ja siihenkin pitäisi luoda mahdollisuudet.

Heikki Lehtinen 

– Monissa paikoissa on liian vähän väkeä tehtäviin nähden. Se voidaan kokea lisärasitteena, että lisäksi on jatkuvasti vaihtuvia ihmisiä, joita pitäisi opastaa. Tämä korjaantuu, jos henkilöstömitoitukset ovat kohdallaan.

Santamäki muistuttaa myös vertailuista, jota koko ajan tehdään julkisen ja yksityisen sektorin tuottavuuden ja tehokkuuden välillä.

– Julkinen sektori on valmis kantamaan oman vastuunsa tällaisissa työvoimapoliittisissa toimissa. Mutta tällaisessa vertailutilanteessa velvoitteiden pitäisi olla samanlaiset yksityisellä ja julkisella puolella.

Kuntien työpaikoilla on nykyään paljon erilaisia työssäoppijoita, joiden saama mielikuva kunnasta työpaikkana on tärkeä. Santamäki-Vuoren mielestä heille pitää turvata oikeus ohjattuun oppimiseen. Se vaatii kuitenkin ihmisiä.