vane.jpg (302 bytes)

Piilotyöpaikkojen bongausta

Vaikka työvoimahankkeita moititaan kalliiksi ja tehottomiksi, niin Tutkain-hankkeessa on löytynyt noin 300 piilotyöpaikkaa julkiseen hakuun.

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Kiuruveden, Pielaveden ja Keiteleen mahdollisista työpaikoista on hankepäällikkö Juhan Tyrväinen mukaan julkisessa haussa vain kolmisenkymmentä prosenttia. Piilotyöpaikkoja, työtilaisuuksia, joihin ei ole haettu tai ei haetakaan työntekijää julkisen haun kautta, on löytynyt investoivista yrityksistä ja henkilökuntaansa kouluttavista kasvuyrityksistä sekä yrityksistä, joissa suurin ikäluokkiin kuuluvat työntekijät ovat eläköitymässä.

Piilotyöpaikkoja on etsitty yksinkertaisesti kävelemällä yrityksen ovesta sisään ja tiedustelemalla firman työvoimatarpeita. Tyrväinen kertoo vastaanoton olleen positiivinen. Hankekunnissa esiintyy myös työvoimapulaa hoiva-alan työntekijöistä, yhdistelmäajoneuvokuljettajista ja erikoishitsaajista.

– Yrittäjyys on myös työttömyyden vaihtoehto. Uusia yrittäjiä tarvitaan yritysten ulkoistaessa liiketoimintojaan, Tyrväinen muistuttaa.

Yritystiedot tietopankkiin

Juhan Tyrväisen mukaan vuonna 2004 alkanut Tutkain-hanke polkaistiin liikkeelle käytännössä tyhjästä. Projektilla ei ollut mallia ja yritysten perustiedotkin piti kerätä.

– Nyt meillä on tiedot runsaan 700 yrityksen työvoiman määristä sekä ammatti- ja ikäjakaumista. Kartoitimme myös yritysten yrittäjäyhteistyö-, toimitila-, koulutus- ja työvoimatarpeita. Yritystiedot on tallennettu tarvekartoitustietopankkiin, joka on hankekuntien käytössä. Näin kunnissa tiedetään mm. mistä yrityksistä löytyy kesä- ja kausityöpaikkoja, Tyrväinen summaa.

Tutkain hankkeessa haetaan uutta työllistämismallia työnhakijoiden työnhakuryhmien ja -hakuklubien sekä osaamis- ja ammattitaidon kartoitusjaksojen kautta. Perinteistä työharjoittelua työpajoissa toteutetaan yrityksissä. Tavoitteena on, että työharjoittelija työllistyy yritykseen toimenpiteen jälkeen. Tutkaimessa on koko ajan parisenkymmentä työtöntä työnhakijaa eri toimenpiteissä.

Tutkaimessa työllistymisen polku alkaa työnhakuryhmän kautta. Hankkeen 14 työnhakuryhmään haetaan oman työvoimatoimiston kautta, jotka valitsevat osallistujat yhdessä Tutkaimen kanssa. Työnhakuryhmissä käsitellään mm. henkisten voimavarojen löytämistä ja hyödyntämistä, omia tavoitteita, työnhaku- ja urasuunnittelua, työmarkkinoita, koulutusmahdollisuuksia ja -tukia sekä yrittäjyyttä.

Ryhmiin osallistuvat työnhakijat ja kouluttajat ovat eri aloilta. Jälkimäisistä mukana on mm. ilmaisutaidon sekä pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden "sparraamiseen" ja henkiseen valmentamiseen rutinoituneita kouluttajia.

– Työnhakuryhmissä kohotetaan työnhakijoiden itsetuntoa sekä kasvatetaan rohkeutta ottamaan yhteyttä yrityksiin ja työnantajiin, Juhan Vartiainen tiivistää.

Klubit sparraajina

Hankekunnissa kerran viikossa järjestettävät työnhakuklubit ovat kaikille työnhakijoille avoimia ja maksuttomia. Juhan Tyrväisen mukaan klubeissa tehdään mm. työnhakijalähtöisiä työpaikkahakukirjeitä, joissa tuodaan esille hakijan koko työnhakuprosessi aina työllistymiseen asti sekä "sparrataan" ennen yrityskäyntejä työnhakijoita kartoittamalla heidän osaamisalueitaan ja vahvuuksiaan.

– Klubeissa käydään läpi myös internetiä hyväksikäyttäen paikallisia työmarkkinoita, koulutustarjontaa sekä työllistymismahdollisuuksia yli kuntarajojen. Järjestämme myös yritysvierailuja, hiljattain kävimme Keitele Engineered Woodin uudessa liimapuutehtaassa, Tyrväinen kertoo.

Klubeissa annetaan niin ikään opastusta ja neuvotaan tietokoneiden ja työnhakuun liittyvien ohjelmien käytössä. Työhakemusten ja ansioluetteloiden kirjoittamiseen on käytettävissä tekstinkäsittelyohjelmat ja tulostimet. Tyrväisen mielestä klubit ovat "lyöneet itsensä läpi", koska esimerkiksi hankekuntien sosiaalitoimi lähettää työnhakijansa niihin.

– Tärkeätä on, ettei työnhakijalle lyödä vain yrityksen osoitetta kouraan ja menoksi, vaan haetaan hakijan vahvuuksia ja pyritään "räätälöimään" hänen mukaisensa työpaikka, jota hänen kannattaa hakea, Tyrväinen täsmentää.

Tutkain-hanketta pyöritetään noin 1,3 miljoonan euron kokonaiskustannusarviolla. Hanke on toimintansa aikana välittänyt avoimilta työmarkkinoilta reilulle 60 työnhakijalle työpaikat. Työsuhteet ovat edelleen voimassa. Juhan Tyrväinen kertoo kyseisistä työsuhteista kertyneen työnantajien maksamia palkkoja sivukuluineen noin 300 000 euroa.

Pohjois-Savon TE-keskuksen ESR koordinaattorin Sari Marttilan mielestä työllisyyshankkeiden mittaaminen työpaikkojen määrällä tai "hinnalla" ei ole hyvä mittari, koska hankkeiden välillinen työllistävä vaikutus työmarkkinoilla on useimmiten merkittävä. Esimerkiksi Tutkaimessa löydetyistä piilotyöpaikoista eivät monetkaan kirjaudu hankkeen "piikkiin".

Jouko Kahila

Palkkatyöläinen 28.2.2007 nro 2/07

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

ne339999.gif (51 bytes)