Aikataulu venyy, sillä valiokunta haluaa varmistaa, että
lakiesitys ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Selvitys asiasta tehdään kutsumalla
kuultavaksi lisää asiantuntijoita.
Johtaja Lauri Lyly SAK:sta uskoo, että laki saadaan
hyväksyttyä vielä tällä vaalikaudella eikä se siirry seuraavalle eduskunnalle.
Aikataulu on tiukka, mutta hallituspuolueet ovat yhdessä sitoutuneet lakiin,
Lyly sanoo.
Epäilys siitä, että lakiesitys on ristiriidassa perustuslain kanssa syntyi
työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle asiantuntijakuulemisten aikana. Perusteena on se,
että laki antaa työnantajia ja työntekijöitä edustaville liitoille mahdollisuuden
sopia lain määräyksistä poikkeamisesta joissakin tapauksissa. Perustuslain
näkökulmasta ongelma olisi siinä, että vastaavaa poikkeamismahdollisuutta ei ole
järjestäytymättömillä työnantajilla.
Kaikki kuullut aisantuntijat eivät suinkaan olleet sitä mieltä, että
lakiesitys olisi ristiriidassa perustuslain kanssa, Lyly korostaa.
Hän huomauttaa, että nyt voimassa oleva yt-laki sallii myös toisin sopimisen
järjestäytyneille työnantajille. Vastaavanlainen mahdollisuus on myös
työehtosopimuslaissa ja työaikalaissa.
Lyly näkeekin lain käsittelyssä tahallista jarruttamista.
Näyttää siltä, että osa valiokunnan jäsenistä haluaisi lakiuudistuksen
jäävän seuraavalle vaalikaudelle. Taustalla on Suomen Yrittäjien halu jarruttaa lain
voimaantuloa, Lauri Lyly sanoo.
Lakiesityksestä syntyi aiemmin syksyllä kiistaa hallituksessa, kun Keskusta Rkp:n
tukemana halusi muuttaa lain soveltamisrajaa. Lakiesityksen laatinut kolmikantainen
komitea esittää lain soveltamisrajan laskemista kaikkiin vähintään 20 hengen
työpaikkoihin. Suomen Yrittäjät on vastustanut ankarasti tätä lain kohtaa. Kiistan
lopputulema oli, että soveltamisraja säilyi esityksessä alkuperäisenä
kahtenakymmenenä.
Yt-lain uudistus tuo lain piiriin noin 80 000 uutta palkansaajaa. Uusia yrityksiä lain
piiriin tulee noin 2 800 nykyisen 5 000 lisäksi.