vane.jpg (302 bytes)

ulko.jpg (4072 bytes)

Kelttiläinen talousihme
tuotti kymmenessä vuodessa
900 000 uutta työpaikkaa

pi-nu.gif (132 bytes)  Tilastotietoa Irlannista

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  – Imiömäistä, nyt hieman hidastunutta talouskasvuamme pidetään jälkikäteen varmasti historiamme kultakautena, jolloin taivaalta satoi "maitoa ja hunajaa" (milk and honey).

Näin arvioi 1990-luvun puolivälissä alkanutta hurjaa kasvua Irlannin ammattiliittojen keskusjärjestön ICTU:n (Irish Congress of Trade Unions) talousneuvonantaja Paul Sweeney, jota pidetään yhtenä maan johtavista talousasiantuntijoista.

Irlannin ammatillisen keskusjärjestön ICTU:n talousasiantuntija Paul Sweeney tuntee kelttiläisen tiikerin. Foto: ESA AALLASHänen The Celtic Tiger -teostaan ei voi ohittaa, jos haluaa syventyä Kelttiläiseksi tiikeriksi ristittyyn Irlannin talousihmeeseen. Hänen kriittisin teoksensa käsittelee kriittisesti Irlannin julkisten yritysten yksityistämistä.

– Parasta on, että mannaa on satanut myös Irlannin työläisille sekä parillesadalletuhannelle tänne tulleelle siirtotyöläiselle.

Köyhyyttä neljännesvuosisata

Ekonomisti havainnollistaa lausuntojaan tarkoilla luvuilla ja kaavioilla ICTU:n vaatimattomassa kaksikerroksessa omakotitaloa muistuttavassa toimistossa Dublinin keskustassa.

– Olimme köyhiä neljännesvuosisadan. Aina niistä ajoista lähtien kun tämäkin talo ja kortteli rakennettiin 1750-luvulla aina 1990-luvun kynnykselle saakka.

– Miljoona irlantilaista lähti maasta. Vielä 1980-luvulla valtiovelka oli 130 prosenttia kansantuloa suurempi. Verotulot laskivat. Työttömyys ylsi teollisuusaloilla liki 20 prosenttiin. Väkivalta kyti Pohjois-Irlannissa. Saaremme oli vajoamassa.

Sitten tuli kelttiläinen tiikeri.

– Saimme hyvin ajoitettua EU-tukia investointeihin ja ulkomaalaisten kuten amerikkalaisten monikansallisten yritysten suoria sijoituksia. Tietotekniikan vallankumous suosi meitä: sähköpostit ja halvat lentoyhteydet lähensivät saarta muuhun maailmaan ja helpottivat vientiämme EU:n markkinoille, Sweeney luettelee ulkoisia tekijöitä.

Kelttiläistä tiikeriä ruokittiin myös kotimaassa.

– Hallituksen uusi raha- ja veropolitiikka suosi monikansallisia, maahan sijoittavia ja sijoittuneita, etenkin amerikkalaisia yrityksiä. Vuodesta 1987 sosiaaliseen kumppanuus-ohjelmaan yhdessä hallituksen ja työnantajien kanssa osallistuneen ay-liikkeen myötävaikutuksella palkat jäädytettiin.

Mutta samalla tulovero laski ja silti perusturvasta pidettiin kiinni. Kotimainen kulutus lähti kasvuun ja vienti EU-markkinoille lähti vetämään.

Työpaikkoja riittää myös ulkomaalaisille

Yhtenä keskeisenä syynä Sweeney pitää merkittävää panostusta nuorten it-taitojen koulutukseen.

– Työikään tulleita nuoria on paljon, sillä tässä katolisessa maassa on perinteisesti vietetty suuri osa ajasta sängyssä. Maatiloilta heitä lähti vuosikymmenet ulkomaille, kun heitä ei tarvittu hiipuvassa maataloudessa.

– Kun olin nuori taloustieteen opiskelija 30 vuotta sitten, niin maatalouden osuus kansantulostamme oli vielä viidennes, nyt enää kaksi prosenttia ja työvoimastakin enää kolme prosenttia. Tänään väestöpohja on terveempi, kun lapset ovat nuoria työssäkäyviä aikuisia, joista otettaan menettänyt konservatiinen kirkko ei edellytä enää siunaantuvan liutaa lapsia, kuvailee vaaleahapsinen Sweeney.

Kun Irlanti itsenäistyi Britannian kruunun ikeestä 1922, niin työikäisiä oli noin 1,1 miljoonaa ihmistä. Sweeneyn mukaan luku pysyi liki samana pienin poikkeuksin aina vuoteen 1994 saakka. Tänään työvoimaa kuuluu miljoona enemmän.

– Kelttiläinen tiikeri on luonut tähän maahan reilussa kymmenessä vuodessa peräti 900 000 uutta työpaikkaa.

Työttömyydestä on edetty lähes täystyöllisyyteen. Työttömyysaste on 3.4 prosenttia.

– Ennen täältä lähdettiin työn perään, nyt tänne tullaan töihin. Oman väestömme vuotuinen työpaikkatarve on noin 45 000 mutta olemme luoneet niitä puolet enemmän, töitä kymmenilletuhansille siirtolaisille. Tulos on fantastinen, ay-ekonomisti hehkuttaa.

– Vaikka 1990-luvun kymmenen prosentin vuotuinen kasvuvauhti on hidastunut viime vuosina, niin silti noin viiden prosentin kasvuvauhdin odotetaan kestävän aina 2010-luvulle saakka, Sweeney arvioi.

Kelttiläinen tiikeri on Sweeneyn mielestä myös nostanut irlantilaisten vuosikymmenet kaluttua, kirkonkin kahlitsemaa matalaa itsetuntoa.

– Kun ihmiset huomasivat, että olemme EU-maissa ja muuallakin yhtä hyviä kuin muut ja paikoin jopa parempia, niin itsetuntommekin vahvistui. sitä pönkittävät myös kansanmusiikkimme ja vaikkapa U2-yhtyeen menestys maailmalla.

Laulaja Bonon johtama dublinilainen rockbändi U2 on nykyisin jopa saarivaltion viidenneksi suurin monialayhtiö, jonka omaisuus oli yli 680 miljoonaa euroa vuonna 2004.

Teollisuuden palkansaajien reaalitulot ovat kasvaneet 25 prosenttia viime kymmenvuotiskaudella.

– Tuorein syyskuussa solmittu kolmivuotinen palkkasopimus tuo kymmenen prosentin yleiskorotuksen palkkoihin ylittäen neljäksi prosentiksi arvioidun inflaation. Minimipalkan tasoksi sovittiin noin 1 300 euroa.

Menestyksellä myös varjonsa

Irlannin sijoituspolitiikka on suosinut monikansallisia yrityksiä alhaisella pääomaverolla. Sweeneyn mukaan esimerkiksi tunnetujen amerikkalaisten yhtiöiden kuten CocaColan tai Microsoftin haarayhtiöt pesettävät voittojaan maassa.

– Tiedän, että EU ajaa yhteistä yritysveropolitiikkaa, jota Britannia ja Irlanti ovat katkerasti vastustaneet. EU on oikeammassa. Jos jokainen valtio lähtee kilpailemaan yritysveron alhaisuudella, tuloksena on nollasummapeli, jossa valtio häviää ja yritys voittaa.

Pahimpana ongelmana talousasiantuntija pitää terveydenhoidon kriisiä.

– Jos saan kotona sydänkohtauksen, niin yksityinen ambulanssifirma kyllä vie minut nopeasti ruuhkaiseen terveyskeskukseen, johon on vaikea mahtua sisään ja kun mahdun, saan jonotuslapun.

– Hoitoalalla on pulaa koulutetusta työvoimasta, sairaaloita on liian vähän ja määrärahoista on pulaa. Hölmöintä on, että nyt yritykset rakentavat yksityisiä sairaaloita julkisilla tuilla, mutta rakennuttajat eivät itse juuri maksa veroa.

– Vähiten koulutettujen, usein varttuneempien sitkeä työttömyys ja huono työttömyystuki ovat myös varjopuolia, joita nykyinen keskustaoikeistolainen liberaali hallitus välttää nostamasta päivänvaloon. Kakusta pitäisi leikata suurempi pala heidän tukemiseen, Sweeney katsoo.

Rakennusala ylikuumentunut

Talousasiantuntija näkee merkkejä rakennussektorin ylikuumentumisesta. Asuntojen hinnat ovat nousseet pilviin. Ostoskeskuksia ja menopaikkoja nousee todennäköisesti liikaa, vaikka kelttiläistiikeri houkuttelee turisteja. Vaurastuneet irlantilaiset ovat hankkineet lainoilla aiempaa enemmän kakkos- ja loma-asuntoja maaseudulta Espanjaa ja Portugalia myöten. Moni rakentaja on puolalainen tai Baltiasta. Me tuomme jo puolalaisia rakentajia rakentamaan asuntoja tuleville puolalaisille.

Paul Sweeneyn mielestä Irlannin talous on liian riippuvainen hallituksen suosimasta, mutta myös keinottelulle alttiista rakennussektorista. Sen osuus kansantulosta on peräti viidennes ja työvoimastakin 12,5 prosenttia.

– Kupla voi puhjeta. Kymmenen vuotta lihonut kelttiläinen tiikeri kärsii jo ilmavaivoista.

Esa Aallas

 

IRLANTI

  • 3,9 miljoonaa asukasta, joista alle 25-v. 37 prosenttia
  • Viralliset kielet: iiri ja englanti
  • Ennätyksellinen kasvu vuodesta 1995, vuonna 2000 yli 10 %, nyt 4 %
  • Teollisuuden reaalipalkat nousseet 25 % kymmenessä vuodessa
  • Uusia työpaikkoja 1996-06 n. 900 000
  • Ulkomaalaista työvoimaa 200 000 (10 % työvoimasta)
  • Työttömyysaste 3,4 %
  • Inflaatio-odotus 3,8–4 %
  • Asuntokauppa ja rakennusala ylikuumentuneita

Palkkatyöläinen 12.12.2006 nro 10/06

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

ne339999.gif (51 bytes)

Pt  nro 10/2006

pt-etu-0610.jpg (14021 bytes)

vn-pa.gif (131 bytes) Pääkirjoitus
vn-pa.gif (131 bytes) Teema
     Kiellettyä työelämässä
vn-pa.gif (131 bytes) Ajankohtaista
vn-pa.gif (131 bytes) Kolumnit ja pakina
vn-pa.gif (131 bytes) Liittouutiset
vn-pa.gif (131 bytes) 21+1 kysymystä
vn-pa.gif (131 bytes) Ulkomailta
    Irlannin maakatsaus

Kelttiläinen talousihme tuotti kymmenessä vuodessa 900 000 uutta työpaikkaa
Tuulta satamassa, työtaisteluja merellä
Suurin liitto perusti siirtolaisyksikön