Yhtä positiiviselta eivät kuulostaneet perhevapaiden ja lasten
palkkavaikutuksia selvittäneen tutkimusprojektin marraskuun alussa julkistetut
ensimmäiset tulokset, joiden mukaan lasten hankkiminen heikentää merkittävästi
naisten ansiotuloja.
Kansainvälistä tutkimusta läpikäyneen selvityksen (Perhevapaiden palkkavaikutukset
kirjallisuuskatsaus, ETLA keskusteluaiheita no.1044) mukaan palkkaero yhtäältä
äitien ja lapsettomien naisten ja toisaalta äitien ja isien välillä on pysynyt
ennallaan tai jopa kasvanut monissa maissa. Tämä siitä huolimatta, että naisten ja
miesten palkkaerot ovat kaventuneet jonkin verran viime vuosikymmenien aikana. Taustalla
vaikuttavana tekijänä näyttäisi olevan lasten hankkiminen ja niistä aiheutuvat
perhevapaat. Perhevapailla voi olla merkitystä naisten työkokemuksesta karttuvaan
osaamiseen ja sitä kautta myös ansiotasoon varsinkin silloin, jos poissaolo
työelämästä venähtää pitkäksi (Perhevapaiden vaikutukset naisten ura- ja
palkkakehitykseen, ETLA Keskusteluaiheita no.1033).
Suomessa lasten vaikutus äidin palkkaan on keskimäärin 11 prosenttia, kun verrataan
toisiinsa muutoin taustoiltaan samankaltaisia lapsettomia naisia ja naisia, joilla on
lapsia (Lasten vaikutus äidin palkkaan, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksia 103).
Eli keskimääräiset ansiot jäivät äideillä lapsettomia naisia tuon verran
alhaisemmaksi. Miehillä ei vastaavaa haittaa havaittu. Lisäksi lasten lukumäärä ja
ikä vaikuttavat haitan suuruuteen: useampi lapsi kasvattaa haitan suuruutta samoin kuin
alle kouluikäiset lapset.
Nämä tärkeästä ja ehkä liiankin vähälle huomiolle jääneestä tutkimusaiheesta
saadut tulokset kertovat valitettavasti siitä, että naisten ja miesten tasa-arvoon on
vielä matkaa, jos naiset joutuvat kantamaan edelleen suuremman osan lasten ja
perhevapaiden kustannuksista.
Naisten tasa-arvoon ja työmarkkina-asemaan liittyvät myös pätkätyöt. Naiset
tekevät Suomessa huomattavasti miehiä useammin pätkätöitä. Aiempien selvitysten
mukaan pätkätyön kokevat erityisen rankkana potentiaaliset ensisynnyttäjät,
2534-vuotiaat avo- tai avioliitossa elävät naiset, joiden perheen perustamiseen
pätkätöiden epävarmuus voi vaikuttaa siten, että lasten hankintaa lykätään
myöhemmäksi. Pätkätyöläisellä kun ei yleensä ole työsuhdetta mihin palata.
Toisaalta juuri perhevapaista aiheutuvien kustannusten pelko saattaa estää
työnantajia ottamasta nuoria naisia vakinaisiin töihin ja vaikuttaa siten nuorten
naisten pätkätöiden yleisyyteen.
Perheen ja työn yhteensovittamisen tukeminen on nähty tärkeänä
politiikkatavoitteena, mikä on hyvä asia. Yksi selkeä keino naisten ja miesten
tasa-arvon parantamiseksi työmarkkinoilla olisikin perhevapaasta aiheutuvien kustannusten
tasaisempi jakautuminen molempien vanhempien kesken.