vane.jpg (302 bytes)

kol.jpg (3306 bytes)

kauhanen-merja2.jpg (9401 bytes)Merja Kauhanen

Tasa-arvoon vielä matkaa

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Ilahduttava uutinen tältä vuodelta on, että vauvabuumi on jatkunut tänäkin vuonna Suomessa, ja on mahdollista, että 60 000 uuden lapsen raja ylittyisi vuoden loppuun mennessä. Edellisen kerran lapsia syntyi näin paljon vuonna 1996. Lisäys ei ole järisyttävän suuri edellisvuoteen verrattuna, mutta nouseva suunta on positiivista näinä aikoina, jolloin suomalainen väestö ikääntyy kovaa tahtia ja meitä uhkaa huoltosuhteen heikkeneminen.

Yhtä positiiviselta eivät kuulostaneet perhevapaiden ja lasten palkkavaikutuksia selvittäneen tutkimusprojektin marraskuun alussa julkistetut ensimmäiset tulokset, joiden mukaan lasten hankkiminen heikentää merkittävästi naisten ansiotuloja.

Kansainvälistä tutkimusta läpikäyneen selvityksen (Perhevapaiden palkkavaikutukset – kirjallisuuskatsaus, ETLA keskusteluaiheita no.1044) mukaan palkkaero yhtäältä äitien ja lapsettomien naisten ja toisaalta äitien ja isien välillä on pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut monissa maissa. Tämä siitä huolimatta, että naisten ja miesten palkkaerot ovat kaventuneet jonkin verran viime vuosikymmenien aikana. Taustalla vaikuttavana tekijänä näyttäisi olevan lasten hankkiminen ja niistä aiheutuvat perhevapaat. Perhevapailla voi olla merkitystä naisten työkokemuksesta karttuvaan osaamiseen ja sitä kautta myös ansiotasoon varsinkin silloin, jos poissaolo työelämästä venähtää pitkäksi (Perhevapaiden vaikutukset naisten ura- ja palkkakehitykseen, ETLA Keskusteluaiheita no.1033).

Suomessa lasten vaikutus äidin palkkaan on keskimäärin 11 prosenttia, kun verrataan toisiinsa muutoin taustoiltaan samankaltaisia lapsettomia naisia ja naisia, joilla on lapsia (Lasten vaikutus äidin palkkaan, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksia 103). Eli keskimääräiset ansiot jäivät äideillä lapsettomia naisia tuon verran alhaisemmaksi. Miehillä ei vastaavaa haittaa havaittu. Lisäksi lasten lukumäärä ja ikä vaikuttavat haitan suuruuteen: useampi lapsi kasvattaa haitan suuruutta samoin kuin alle kouluikäiset lapset.

Nämä tärkeästä ja ehkä liiankin vähälle huomiolle jääneestä tutkimusaiheesta saadut tulokset kertovat valitettavasti siitä, että naisten ja miesten tasa-arvoon on vielä matkaa, jos naiset joutuvat kantamaan edelleen suuremman osan lasten ja perhevapaiden kustannuksista.

Naisten tasa-arvoon ja työmarkkina-asemaan liittyvät myös pätkätyöt. Naiset tekevät Suomessa huomattavasti miehiä useammin pätkätöitä. Aiempien selvitysten mukaan pätkätyön kokevat erityisen rankkana potentiaaliset ensisynnyttäjät, 25–34-vuotiaat avo- tai avioliitossa elävät naiset, joiden perheen perustamiseen pätkätöiden epävarmuus voi vaikuttaa siten, että lasten hankintaa lykätään myöhemmäksi. Pätkätyöläisellä kun ei yleensä ole työsuhdetta mihin palata.

Toisaalta juuri perhevapaista aiheutuvien kustannusten pelko saattaa estää työnantajia ottamasta nuoria naisia vakinaisiin töihin ja vaikuttaa siten nuorten naisten pätkätöiden yleisyyteen.

Perheen ja työn yhteensovittamisen tukeminen on nähty tärkeänä politiikkatavoitteena, mikä on hyvä asia. Yksi selkeä keino naisten ja miesten tasa-arvon parantamiseksi työmarkkinoilla olisikin perhevapaasta aiheutuvien kustannusten tasaisempi jakautuminen molempien vanhempien kesken.

Palkkatyöläinen 12.12.2006 nro 10/06

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

ne339999.gif (51 bytes)