Mitä yhteistä on rekkakuskilla, lentoemännällä ja veturimiehellä?
– Kaikki ovat kuljetusalan ammattilaisia, tekevät enimmäkseen jaksotyöaikaa ja hakevat yhteistyötä edunvalvonnassaan.

Miksi kuljetusalalle ei suunnitella kaikkia ryhmiä kokoavaa liittoa?
– Kuljetusliitoilla on erilaisia haluja ja intressejä edetä. Toiset korostavat omaa edunvalvontaansa ja puitteitaan, toiset haluavat mennä pidemmälle yhteisessä tekemisessä. Kaikilla kuljetusalan liitoilla on kuitenkin sopimuskierroksilla yhteinen periaate, että kaveria ei jätetä.

SAK:n vastaisku EK:n voimalle?
– Yhteistyön tiivistäminen ja jopa suuremmat liittokokonaisuudet. Kehitystähän tapahtuukin kaiken aikaa. Muutaman vuoden päästä jopa noin 700 000–800 000 SAK:laista on kolmessa, neljässä liitossa. Voimien yhdistäminen SAK:n sisällä vahvistaa edunvalvontaa.
– Työntekijäpuolelle on kova haaste vastata yksittäisten työnantajien käyttäytymiseen, kun ne juoksevat halvempien työehtosopimusten perässä. Tähän me voimme vastata vain sillä, että halpatesseihin ei ole mahdollisuutta.

Tupo vai liittokierros?
– Sisältö ratkaisee. Tulopoliittisen sopimisen päälle on nousemassa mustia pilviä. Etelärannassa on alettu esittää, että työaikaa pitäisi pidentää, lakko-oikeutta rajoittaa, luopua solidaarisesta palkkapolitiikasta ja siirtyä yritystason sopimiseen.
– SAK:ssa on mietittävä, lähteäkö sellaiseen pöytään, jossa esityslistalla on vain huononnuksia palkansaajille. Viesti ainakin AKT:n kentältä on selkeä; nyt halutaan saada oma osa tuloskakusta.

Mikä voisi olla SAK:n 100-vuotisteko vuonna 2007?
– Pätkätyöläisten aseman ottaminen toiminnan keskiöön. Vuokratyö pitäisi kitkeä työnteon muotona kokonaan pois ja määräaikaisten käyttö rajata vain todelliseen ruuhkahuipputarpeeseen. Posti- ja logistiikkaunionin aloite SAK:n valtuustolle on kelpo väline; pätkätyössä työn hinta pitää olla työnantajalle kalliimpaa kuin kokoaikaisessa työssä.

Onko AKT lakkoherkkä?
– Ei ole. Meillä on ollut viimeiset 30 vuotta keskimäärin kolme valtakunnallista työtaistelua per vuosikymmen. Yrityskohtaisia ja paikallisia työtaistelua on ollut enemmän, mutta niitä on ollut kaikilla aloilla.
– Lakonuhkia on ollut AKT:ssa enemmän, mutta meidän alamme työnantaja uskoo puhetta vasta, kun on saanut testattua puheen pitävyyden lakonuhalla. Asetelma on ihan mieletön.

Ratkaisu itärajan rekkajonoille?
– Esitetyt jonotuskaistat eivät ole kuljettajille eikä alueella asuville tyydyttävä ratkaisu. Asia pitäisi ratkaista niin, että kun Suomen puolelle kertyy tietty määrä jonottavia rekkoja, estetään Venäjän puolelta tulevan tyhjän kuljetuskaluston pääsy Suomeen. Kun jono on purkautunut sovitun mittaiseksi, Venäjän rekat voivat tulla hakemaan tuontisatamista naapuriin kuljetettavaa tavaraa.
– Toisekseen tullialueen läheisyyteen pitäisi rakentaa muutama sata rekkaa vetäviä paikoitusalueita sosiaalitiloineen ja kieltää tienvarsijonottaminen kokonaan.

Verorahoja infrastruktuuriin vai perintöveron keventämiseen?
– Suomen pärjäämisen kannalta ilman muuta infrastruktuuriin. Suomen kannalta liikenteen infran kunnossapito on tehokkaimpia ja välittömämpiä keinoja luoda pohjaa talouskasvulle.

Pakotetaanko ammattikuljettajat ajamaan väsyneinä?
– Valitettavasti kyllä. Kuljetusmarkkinoilla on epätasapaino kuljetusten tilaajien eli kaupan ja teollisuuden sekä kuljetusliikkeiden välillä. Tilaajat ovat määräävässä asemassa kuljetusyrityksiin, mikä synnyttää ylipitkiä kuljetuksia ja väsymystä. Jos et aja ylipitkiä kuljetuksia, et aja ollenkaan.
– Kiitos maan hallituksen, joka sääti kuljetusten tilaajavastuuta koskevan lain. Valvonta on vielä ongelma.

Osaatko ajaa rekkaa?
– En, minulla ei ole lainkaan ajokorttia, ei edes atk-ajokorttia. Aikanaan ei ollut rahaa hommata korttia puhumattakaan autosta.

Asut Lahdessa. Bussilla vai junalla Helsinkiin?
– Bussilla. Minusta on mukava liikkua paikasta toiseen AKT:n jäsenten kuljettamassa bussissa.

Onnistuuko etätyö liittojohtajalle?
– Silloin tällöin, mutta vain pienessä mitassa. Liittojohtajan työ perustuu kokouksiin, ihmisten tapaamisiin ja kasvokkain kohtaamisiin.

Käytätkö matkapäätettä työmatkoilla?
– Välillä. Kommunikaattorilla voin tehdä lyhyet tekstit, mutta puheet pitää kirjoittaa kannettavalla tietokoneella.

Tekstiviesti vai sähköposti?
– Sähköposti. En ole ikinä lähettänyt yhtään tekstiviestiä.

Ketä työmarkkinajohtajaa arvostat?
– AKT:n entistä liittosihteeri Matti Vehkaojaa. Hän nousi kuljetusalalta ensin toimitsijaksi, sopimussihteeriksi ja sitten liittosihteeriksi. Arvostan erityisesti myös Veturimiesten puheenjohtaja Risto Elosta, joka on hyvin ennakkoluulottomasti nähnyt ympäristön muutokset ja kyennyt johtamaan liittoaan reagointikykyiseksi.

Lempilukemista?
– Sanomalehdet.

Murtomaahiihtoa vai laskettelua?
– Murtsikkaa ja perinteisellä tyylillä.

Paljonko latukilometrejä kertyy vuodessa?
– Tuhat, parhaimpina talvina lähes 1 500 kilometriä. Kesällä sauvakävelen ja juoksen tuhat kilometriä.

Oletko laskenut Lahden pienestä hyppyrimäestä?
– En yhdestäkään hyppyrimäestä koskaan. Joskus olen laskenut pulkalla Lahden vanhan, jo puretun puuhyppyrimäen alastulorinteen. Siinä oli minulle tarpeeksi vauhtia.

Parasta joulussa?
Rauha.

Mitä haluaisit kysyä Viestintäalan ammattiliiton puheenjohtaja Pertti Raitoharjulta?
– Syntyykö Suomeen uusi teollisuusliitto vuoteen 2010 mennessä, mitkä liitot siinä ovat mukavat ja loppuvatko siihen SAK:n sisäiset teollisuusliittojen rajariidat?

Leena Seretin