Työryhmässä tavoitteeksi asetettiin, että vuokratyötä olisi pääsääntöisesti tehtävä vakituisessa työsuhteessa vuokratyöyritykseen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi takuupalkan avulla. Takuupalkka turvaa työntekijän toimeentulon silloin kun vuokratyötä ei ole tarjolla. Se myös asettaa vuokratyöyritykset samalle viivalle muiden yritysten kanssa normaalin yrittäjäriskin piiriin. Takuupalkka on käytössä Ruotsissa, ja siellä se on hillinnyt vakituisia työsuhteita korvaavan vuokratyövoiman käyttöä.

Tuttua kaikille

Vuokratyö on tuttua kaikilla SAK:laisilla aloilla. Eniten vuokratyöntekijöitä käytetään palvelualoilla ja rakennusalalla. Viime aikoina vuokratyön määrä on lisääntynyt erityisesti teollisuudessa. Myös julkisella sektorilla on merkkejä vuokratyövoiman käytön kasvusta. Oma lukunsa ovat muusikot - heillä vuokratyö on viime vuosina muuttunut yhä useammin pakkoyrittäjyydeksi.

Joillakin SAK:laisilla aloilla on solmittu yrityskohtaisia vuokratyöntekijöitä koskevia sopimuksia. SAK:n työehtoasiantuntijan Nikolas Elomaan mukaan tällaiset sopimukset ovat ehkäisseet pahimpia ongelmia.

– Niiden avulla ei kuitenkaan pystytä ratkaisemaan perusongelmaa eli pelisääntöjen puuttumista vuokratyöalalta. Yrityskohtaiset sopimukset toimivat paremmin tilanteessa, jossa kaikkia koskevista henkilöstövuokrauksen pelisäännöistä on ensin sovittu yhteisesti.

Nikolas Elomaa korostaa, että SAK:n tavoitteena ei ole vuokratyön kieltäminen kokonaan.

– Joillekin, kuten opiskelijoille, määräaikainen vuokratyö sopii hyvin. Vuokratyöllä voi olla myös työllistävää vaikutusta. Huolestuttavaa on kuitenkin vuokratyön voimakas kasvu ja laajeneminen alueille, johon sitä ei alun perin ole tarkoitettu, Elomaa sanoo.

Nikolas Elomaan mukaan vuokratyön suitsiminen edellyttää lainsäädäntöön, mm. työsopimuslakiin, tehtäviä muutoksia, ja liittotason sopimuksia. SAK:n tavoitteena on saada vuokratyötä koskevat sopimukset kaikille aloille.

Tavaran asemassa

Nikolas Elomaa pitää erityisen ongelmallisena sitä, että vuokratyössä työntekijä rinnastuu tavaraan. Työntekijän ja käyttäjäyrityksen välillä ei ole sopimussuhdetta. Käyttäjäyrityksen ja vuokratyötä tarjoavan yrityksen välinen sopimus puolestaan katsotaan liikesopimukseksi, jonka sisällöstä ei tarvitse antaa tietoja.

– Vuokratyöntekijöiden olematon irtianomissuoja on yksi pahimmista ongelmista. Vuokratyöyrityksen on erittäin helppo päästä työntekijästä eroon. Kun sovittu määräaika on täynnä, hänet voidaan vaihtaa toiseen työntekijään, vaikka itse työ käyttäjäyrityksessä jatkuisi samana, Elomaa sanoo.

Hänen mukaansa työsopimuslain määräys määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiskiellosta ei tunnu käytännössä koskevan vuokratyöntekijöitä, vaan he ovat jatkuvasti määräaikaisessa työsuhteessa joko samaan tai eri yritykseen.

Työsopimuslain mukaan vuokratyöhön on sovellettava käyttäjäyrityksessä käytössä olevaa työehtosopimusta.

– Käytännössä vuokratyöntekijöiden työehdot ovat kuitenkin usein huonommat kuin samaa työtä tekevien vakituisten työntekijöiden, Nikolas Elomaa toteaa.

Työntekijät vastakkain

Vuokratyön käyttö asettaa työntekijät keskenään eriarvoiseen asemaan. Vuokratyöntekijöitä voidaan käyttää puskurina, joka joustaa ensimmäisenä, kun esimerkiksi tilaukset vähenevät. Käytäntö sopii usein myös käyttäjäyrityksen vakituisille työntekijöille, sillä heidän ei tällöin tarvitse pelätä lomautuksia tai irtisanomisia.

On myös tapauksia, joissa vakituisia työntekijöitä on irtisanottu ja heidät on korvattu vuokratyöntekijöillä.

– Työsopimuslaki ei valitettavasti anna tällaiseen tilanteeseen suoraa vastausta, vaan kyse on lain tulkinnasta. Oikeustapauksia on toistaiseksi ollut vähän, mutta oikeuskirjallisuudessa on kallistuttu siihen tulkintaan, että työntekijöiden takaisinottovelvollisuus ei koske tilannetta, jossa irtianottujen tilalle palkataan vuokratyöntekijöitä, Nikolas Elomaa selvittää.

Hänen mukaansa työsopimuslakia olisikin täsmennettävä siten, että vuokratyöntekijän palkkaaminen rinnastetaan uuden työntekijän palkkaamiseen.

Ay-liikkeen näkökulmasta on ongelma, että luottamusmiehellä ei ole oikeutta edustaa työpaikalla vuokratyöntekijöitä, vaikka he olisivat liiton jäseniä. Tämä rapauttaa vuokratyöntekijöiden intoa järjestäytyä.

– Meidän mielestämme työpaikan luottamusmiehen on voitava valvoa myös vuokratyöntekijöiden etuja. Siksi luottamusmiesten olisi tärkeää saada tietoonsa vuokratyöntekijöiden työehdot ja palkkauksen sekä niiden perusteet. Luottamusmiehellä pitäisi myös olla oikeus neuvotella vuokratyöntekijöiden työehdoista, painottaa Nikolas Elomaa.

Hänen mukaansa vuokratyöntekijöiden asemaa parantaisi myös ammattiliittojen kanneoikeus.

Pirjo Pajunen

Vuodelle 2007 suurinta kasvua odotetaan terveydenhoito- ja sosiaalialalle sekä rakennustyöhön ja metallialalle.

Alan kasvu on ollut nopeaa, sillä työvoiman vuokraus sallittiin Suomessa vasta kymmenen vuotta sitten. Tuolloin ajatuksena oli, että vuokratyöntekijöitä voitaisiin yrityksissä käyttää ruuhkahuippujen tasaamisessa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Vuokratyöntekijöiden käyttö on kuitenkin laajentunut ja tänä päivänä yrityksen vakituinen henkilökunta saatetaan jopa kokonaan korvata vuokratyöntekijöillä.

Tuore esimerkki on Helsingin kaupunki, joka jatkossa palkkaa kaikki määräaikaiset koulunkäyntiavustajat Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n kautta.

Työministeriön tilastojen mukaan vuokratyöntekijöiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1999 vuoteen 2004 mennessä, jolloin vuokrattuja henkilöitä oli 65 000. Samalla ajanjaksolla myös vuokratyösuhteiden kesto tuplaantui keskimäärin 84 vuorokauteen. Vuokratyöntekijöiden työsuhteiden määrä vuodessa on viime vuosina vaihdellut keskimäärin neljästä kuuteen.

Suomessa on noin kymmenen suurta henkilöstöpalveluyritystä, jotka tekevät kolme neljäsosaa alan liikevaihdosta. Alan yrityksistä valtaosa on pieniä alle viiden työntekijän yrityksiä.