– Ensi vuodestakin näyttää tulevan hyvä. Pieni kysymysmerkki on, kuinka vahvana työllisyyden kehitys jatkuu.

Sosiaalipoliittisia ongelmia silti on.

– Pitkäaikaistyöttömyys ja köyhyys ovat sellaisia, osa hyvinvointipalveluistakin on vähän niin ja näin.

Ekonomistit osaavat yleensä ennustaa hyvin kaiken muun taloudessa paitsi muutosten ajankohdan, suunnan ja suuruuden. USA:ssa kasvun odotetaan jo hidastuvan.

– Aina voi tietenkin jotain odottamatonta tulla. Mutta luulen, että Euroopan oman kasvun nopeutuminen korvaa USA:n talouskasvun hidastumisen. Suomen kannalta on tärkeää, että meidän lähialueillamme Ruotsissa ja Venäjällä kasvu on vahvaa ja Saksassakin kasvu voimistuu.

Dollari on heikentynyt viime aikoina suhteessa euroon ja se yleensä herättää kovan huudon.

– Totta kai siitä alkaa valitus kilpailukyvyn heikkenemisestä. Mutta ei sillä pitäisi kovin suurta vaikutusta olla, jos Euroopan oma kasvu etenee.

Veronkevennysvara on vähentynyt

Vaalien alla puhutaan veronkevennyksistä. Niillä on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut iso merkitys kansalaisten ostovoiman kasvattamisessa.

Kiander muistuttaa, että Suomi on ollut verotuksenkeventäjien kärkimaita Euroopassa, mutta muutakin on tehty.

– Kyllä 2000-luvulla julkiset menotkin ovat kasvaneet aikamoista vauhtia.

Jatkossa ei Kianderin mukaan saman kokoluokan veronkevennyksiin enää ole mahdollisuuksia.

Veronkevennyksillä on koetettu sekä parantaa työllisyyttä lisäämällä työvoiman tarjontaa että lisätä kansalaisten ostovoimaa. Taloustutkijat ovat edelleenkin erimielisiä veronkevennysten todellisista vaikutuksista.

Kiander ei usko työntekohalujen pahemmin lisääntyneen keventyneen verotuksen takia.

– Näyttää siltä, että vaikutukset ostovoimaan ja sitä kautta kysyntään ovat olleet tärkeimpiä.

Kasvanut kysyntä on sitten näkynyt työpaikkojenkin lisääntymisenä.

"Saavutetuista eduista ei tingitä"

Syksyllä on edessä työehtosopimuskierros. Jo nyt on puhuttu siitä, että silloin pitäisi saada kunnolliset palkankorotukset. Kianderin mielestä tilanne on vähän "toisaalta – toisaalta"

– Tuottavuuden kasvu on aika hyvällä uralla. Jos tuottavuus kasvaa nopeammin kuin palkat, niin yksikkötyökustannukset laskevat ja palkkoja olisi varaa korottaakin ilman, että kilpailukyky vaarantuu.

– Toisaalta muualla Euroopassa palkankorotukset ovat aika pieniä ja aina nousee kysymys, voidaanko siitä linjasta paljon poiketa, Kiander sanoo muistuttaen yritysten maastamuuttomahdollisuudesta.

Yritysten voittojen osuus kansantulosta on kuitenkin noussut suureksi.

– Ei pääoma tietenkään siitä halua luopua. Se on sille saavutettu etu. Senhän takia Elinkeinoelämän keskusliitto perustelee, että palkkojen pitää joustaa.

Kiander tunnustautuu tupomieheksi.

– Kyllä se on hyvä vaihtoehto muihin verrattuna.

Onko siitä muita etuja kuin, että ekonomistin elämä on helpompaa, jos mahdollisimman moni palikka taloudessa on lyöty kiinni?

– On siinä tietysti sekin. Mutta kyllä se tavallisen palkansaajan kannaltakin on parempi. Se turvaa tietynsuuruisen korotuksen niillekin, joiden neuvotteluvoima on heikompi. Ja elinkeinoelämänkin kannalta se tuottaa tasaisemman lopputuloksen. Vientiteollisuus siitä hyötyy jonkin verran, mutta ei se niin vaarallista ole, Kiander arvioi.

Heikki Lehtinen