Tänä vuonna on jo ehditty ottaa töihin 130 työntekijää ja 60 toimihenkilöä. Tavoite on pistää lukuihin vielä lähes puolet lisää. Vuoden lopussa uusia työntekijöitä pitäisi olla palkattu 250, toimihenkilöitä 120.

Työvoiman tarvetta on myös telakan verkostoissa: alihankkijoilla ja yhteistyökumppaneilla. Akerin tavoite on selkeä.

– Me pyrimme pysyvään vakituiseen työsuhteeseen, Markku Lehtovaara sanoo.

Akerilla on tarjolla perinteisiä, toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Tilauskanta on varmistettu vuoteen 2009.

Parhaillaan telakalla rakennetaan maailman suurimman risteilijän Freedomin sisaralusta Libertyä. Sen vierellä kuivatelakalla näkyy jo pohja Color Linen maailman suurimmasta risteilylautasta Color Magicistä. Telakka-alueelle on syntynyt uusia valtavia halleja hitsauslinjoineen.

Lehtovaara ei kiellä sitä, etteivätkö vielä olisi muistissa yt-neuvottelujen ajat ja irtisanomiset. Hän muistuttaa, että toimihenkilöpuoli on ollut hankalatkin ajan pääsääntöisesti töissä, jatkuvuutta telakkatoiminnassa on ollut.

Valtava vauhti koulutuksessa

Akerille siirrytään tyypillisesti koulutuksen kautta ja hakijoita on riittänyt. Pitempi väylä on levyseppähitsaajien kuuden kuukauden koulutus, johon otetaan aina 20 henkeä kerrallaan. Joka kurssille hakijoita on ollut 120–150.

– Tarkoitus on nyt, että kuuden viikon välein aloitetaan kuuden kuukauden levyseppähitsaajakoulutus. Koulutukseen otetaan 20 oppilasta per kurssi, Akerin Laivanrakennusoppilaitoksen rehtori Raimo Oksanen toteaa.

Telakalle tulevat levysepät ja levyseppähitsaajat koulutetaan telakan vaatimuksiin 6–8 viikon perehdyttämiskurssilla. Tarkoitus on laajentaa koulutusta myös varustelupuolelle sisustukseen. Sisustusasentajia on myös koulutettu putkitöihin. Kun ammattitaito laajenee, se parantaa myös työllistymisen mahdollisuuksia.

Töitä löytyy ammattilaisille. Ehdottomasti eniten telakalle tarvitaan levyseppiä ja hitsaajia, jonkin verran tarvetta on myös konevarusteluun ja muihin varustelutöihin, toimihenkilöt ovat vielä oma lukunsa.

Kuuden kuukauden koulutukseen tulijoille turvataan myös asunnot, muitakin tulijoita auttaa asuntopalvelu. Myös Turun kaupunki saa kiitoksia siitä, miten katot ovat järjestyneet työntekijöiden pään päälle.

Työn perässä tulleet ovat myös jääneet

Pääluottamusmies Jari Aalto uskoo, että uudet telakalle rekrytoidut ovat aika hyvin sopeutuneet telakalle.

– Tämä on hieman erilainen yhteisö, kaikki on isompaa, tuote on paljon isompi.

Aalto pohtii, että vain yksi tai kaksi henkilöä voi olla tullut juttusille siitä, ettei työ täyttänyt odotuksia.

– Kyllä me tarvitaan ihmisiä töihin, meillä on tilauskirjat täynnä ja iäkästä väkeä töissä, joka on jäämässä eläkkeelle.

Pääluottamusmiehelle uusien ihmisten saapuminen näkyy liiton perintäsopimuspaperien kautta. Hänelle se on hyvä mittari, millä pystyy kontrolloimaan, missä mennään. Yleensä papereita kirjoitellessa myös jutellaan kuulumiset, mistä päin kukin telakalle on kukin tullut. Ja paikkakuntia riittää. Tulijoita on niin Pohjanmaalta, Lapista kuin Savosta. Turussa Finluxin, Wärtsilän ja Leafin irtisanotuille on esitelty telakkaa. Viimeksi rekrytoitiin Tunturin väkeä.

– Tällä viikolla aloitti kaksi Wärtsilän työntekijää.

Rekrytoinnissa kierretty koko Suomi

– Voikkaa on vain yksi paikka, parikymmentä paikkaa on kierretty. Rektytointi aloitettiin kun tilauskanta vahvistui, Lehtovaara muistelee. Kaikki suurimmat kaupungit on kierretty Helsinkiä lukuun ottamatta.

Aker Yards on käyttänyt myös kaikki markkinoinnin keinot televisiota ja radiota myöten.

Ja tulijoita on ollut, volyymit ovat mahtavia. Viime vuonna palkattiin 220 henkilöä.

Tällä hetkellä telakalla on 1 680 Aker Yardsin työntekijää ja toimihenkilöineen luku on 2 230. Telakka-alueella työntekijämäärä on kuitenkin vähintään kaksinkertainen kun alihankkijat lasketaan mukaan.

Lehtovaara painottaa, että yksi rekrytointikriteeri on pysyvyys. Maapuolen töistä tulevia levyseppiä pyydetäänkin paikan päälle tutustumaan, jotta he näkevät millainen on telakka on, millaisissa olosuhteissa töitä tehdään.

– Taustalla on puoliso ja perhe. Siinä ei voi tehdä nopeita päätöksiä. Muutto toiselta paikkakunnalta on iso asia.

Sini Silvàn

– Ensin ajattelin, ettei tänne näin vanhoja oteta, mutta pääsin kuitenkin. Läskit vaihtuivat kovaan rautaan, Herrala nauraa.

Herrala starttasi Salon kautta, jossa järjestettiin naisille suunnattu metalli- ja konepaja-alan koulutus. Nyt menossa on Akerin kuuden kuukauden levyseppähitsaajakoulutus.

– Seuraavaksi tuotantoon harjoittelemaan ja sitten kun työ käy, tehdään työsopimus, työnjohtaja Leevi Weman linjaa.

Weman arvioi, että ala on muuttunut paljon parempaan suuntaan, kun naisia on tullut mukaan. Telakan miehenjörrikätkin ovat pehmentyneet. Naiset tekevät myös siistimpää jälkeä. Siinä etunsa, sillä sileä hitsauspinta kestää paremmin ruostumista.

Wemanin sanaan voinee luottaa. Hänellä on kokemusta Pernon telakalta yhtäjaksoisesti vuodesta 1975.

– Nimi haalarin selässä on vain vaihtunut kahdeksan kertaa.

– Olisko kaksi meidän luokalta alan töissä, hän laskee.

Heiskanen kypsyi siihen, että töitä ei ollut, mihinkään ei päässyt juurtumaan. Hän haki sopivaa koulutusta teollisuuden puolelta. Liian pitkää koulutusta hän ei halunnut, koulunpenkillä oli istuttu jo tarpeeksi. Turkuun hän pääsi kuitenkin Akerin levyseppähitsaajakoulutukseen. Työvoimapoliittisen koulutuksen pääsykokeet yllättivät.

– Aika paljon painoa oli psykologisilla kysymyksillä.

Savolaismiestä on hiukan auttanut kotiutumaan se, että sukulaisia on seudulla aika paljon. Mutta kielimuuri savolaisten ja turkulaisten välillä ajoittain on. Siis ennen kuin turkulaiset oppivat kunnolla kuuntelemaan.

– Tämä työ se on, mikä täällä houkuttelee, on vähän kokemustakin. Kahdeksan vuotta sitten olin Raumalla.

Raumalla tilanne oli heikompi ja perhe muutti takaisin kotiseudulle Ouluun.

– Nyt haetaan uutta vauhtia. Täällä on paremmat näkymät kuin kotiseudulla.

Vastaanotto Turussa on hänen mielestään ollut parempi kuin Raumalla aikanaan.

– Henki on parempi.

Martimon mukana Turkuun muuttivat vaimo, kolmivuotias tytär ja viisivuotias poika. Kun koulua ei ole vielä aloitettu, lasten sopeutuminen sujuu paremmin. Martimo uskoo, että myös kaupan alalla työskentelevä vaimo saa töitä. Pari tarjousta onkin jo tullut.

Yllättävän viihtyisältä vaikuttaa, Martimo pohtii. Asuntokin löytyi reilun kilometrin päästä.

– Toivotaan, että saisi olla tällä seudulla. Pääasia on, että asutaan rannikolla, kun olen ikäni meren rannalla kasvanut.