Työvoimatoimiston listoilla näkyy kuitenkin vain kaksi kolmesta julkiseen hakuun tulevasta uudesta työpaikasta. Kun työvoimatoimistojen "markkinaosuus" otetaan huomioon, työvoimatoimistoissa toukokuun lopussa avoinna olleiden 31 200 työpaikan ohella muualla oli julkisesti haussa lisäksi noin 19 000 työpaikkaa eli yhteensä noin 50 000 uutta työpaikkaa.

Näistä arviolta 45 prosenttia oli Uudellamaalla, jossa vain runsas puolet avoimista paikoista tulee hakuun työvoimatoimiston kautta.

Toiseksi eniten, vajaat viisituhatta, niistä oli Varsinais-Suomessa. Siellä esimerkiksi Aker Finnyards hakee jatkuvasti etenkin levyseppiä ja hitsaajia.

Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ohella työpaikkoja oli auki muuta maata suhteellisesti enemmän myös Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Satakunnassa Olkiluodon työmaalle värvätään väkeä niin työvoimatoimiston kuin monen henkilöstörekrytointifirmankin kautta.

Työvoimatoimistossakin auki olevista paikoista entistä suurempi osa on henkilöstövuokrausyritysten auki laittamia. Ne hakevat sitäkin kautta väkeä joko omille tai asiakkaidensa palkkalistoille.

Rakentaja löytyy puhelinsoitolla

Kaikki uudet työpaikat eivät tule minkäänlaiseen yleiseen hakuun. Kaksi kolmesta työnantajasta ottaa yhteyttä entisiin työntekijöihin tarvitessaan uutta väkeä. Sanaa levitetään myös omien työntekijöiden kautta.

Etenkin rakennusalalla työpaikat täyttyvät useimmiten puhelinsoitolla entiselle työntekijälle. Kunnat puolestaan ovat perustaneet rutkasti erilaisia sijaispankkeja.

Työvoimatoimiston työpaikat ovat valtaosin pienissä yrityksissä, suurten firmojen paikkoja kannattaa katsoa sanomalehdistä tai firmojen nettisivuilta.

Tarjolla on pätkätöitä

Avoinna olevien työpaikkojen määrän kasvu ei automaattisesti merkitse työttömille töitä. Viime vuonna 60 prosenttia työvoimatoimistojen työpaikoista täytettiin muilla kuin työvoimatoimiston hakijoilla, vuosituhannen alussa heidän osuutensa oli puolet. Ja työvoimatoimistojenkin vajaasta puolesta miljoonasta työnhakijastakin vajaa kolmannes on sellaisia, jotka ovat parhaillaan yleisillä työmarkkinoilla tai tulossa työelämään.

Työministeriön työnantajakyselyn mukaan viime vuonna yli 40 prosenttiin kaikista täytetyistä työpaikoista otettiin ihminen, joka oli jo jossain töissä. Näin kävi etenkin suurissa yrityksissä.

Työttömiä, jotka pääsivät todennäköisimmin pieniin yrityksiin määräaikaisiin töihin, oli uusista palkkauksista vain neljännes.

Viime vuonna palkatuista ihmisistä kaikkiaan 58 prosenttia otettiin määräaikaisiin työsuhteisiin. Lukua nostivat kesätyöntekijät ja kunnat. Niiden viime vuonna tekemistä palkkauksista 70 prosenttia oli määräaikaisia.

Eniten paikkoja tuli viime vuonna auki julkisella sektorilla, mutta siellä täytettiin yleisimmin sijaisuuksia. Useimmiten oikeasta työvoiman lisäämisestä oli kyse rakennusalalla. Kaupan alalla taas uuteen palkkaukseen tärkein syy oli entisen työntekijän poislähtö.

Rekkakortti on kova sana

Vaikka työpaikkoja on auki eniten Uudellamaalla, väkeä kaivataan muuallakin. Työvoimapulasta kärsi viime vuonna joka kymmenes uutta työvoimaa hakenut toimipaikka. Eniten työvoimapulaa työnantajat kokivat Lapissa, vaikka siellä jokaista avointa työpaikkaa kohden on 12 työtöntä ja 26 työnhakijaa. Uudellamaalla avointa työpaikka kohden on kaksi työtöntä ja viisi työnhakijaa. Mutta vaikeuksia työntekijöiden saannissa oli myös eteläisessä Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Työvoimatarpeista kertoo myös se, mitkä paikat ovat olleet vaikeimpia täyttää. Kärkiryhmässä olivat viime vuonna hoiva-alan ammatit, mutta siihen mahtuivat myös myyntiedustaja, koneasentaja ja kuorma-autonkuljettaja.

Hoiva-alan sijaisuuksia on tarjolla paljon, etenkin Uudellamaalla.

Teollisuudessa kaivataan hitsaajia, koneistajia ja asentajia. Maa- ja metsätaloudessa etenkin Savossa on pulaa maatalouslomittajista ja metsäkoneen kuljettajista.

Rakennusalalla vaikeimmin saatavia ovat olleet kirvesmiehet, lvi- tai putkiasentajat ja kaivinkoneenkuljettajat. Pulaa rakentajista on etenkin Olkiluodossa, mutta myös Lapissa.

Liikenteessä kaivataan eniten kuorma-autonkuljettajia ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettajia. Kovin kuskipula on Kymenlaaksossa. Liike-elämän palveluissa ongelmia oli it-alan asinatuntijapaikkojen täyttämisessä mutta myös siivoojien saamisessa.

Kaupan alalla kaivataan myyjiä. Myyntiedustajan paikkoja on paljon tarjolla provikkapohjalla tai puhtaasti yrittäjänä. Mutta hakijoita ei löydy riittävästi, sillä kaikki eivät innostu ilmoitusten tarjoamasta "oman tulevaisuuden ja toimeentulon luomisesta".

Heikki Lehtinen

Uudet työpaikat konepajoissa

Eniten uusia työpaikkoja on konepajoissa. Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin kertoo, että metallin työntekijöistä on pulaa eri puolilla Suomea.

Myös elektroniikkateollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet, vaikka irtisanomisuutisista voisi muuta päätellä. Salon seudun lisäksi uusia työpaikkoja on syntynyt Oulun seudullekin siten, että elektroniikkayritysten irtisanomiset ovat korvautuneet. Tosin uudet työpaikat voivat Wallinin mukaan olla asennustehtävien sijasta suunnittelussa.

Muutaman vuoden jatkunut rakennusalan työpaikkojen kasvu on tasaantumassa.

Palvelusektorilla lisää käsipareja on tarvittu aiempaa useammin kauppoihin, hotelleihin ja ravintoloihin. Kysyntää on sekä suorittavan portaan ammattilaisista että esimiehistä.

Myös kuljetus- ja logistiikkapuolen työpaikat ovat olleet kovassa kasvussa.

Julkisen sektorin työpaikkoja on syntynyt kuntapuolelle, jossa sekä omana työnä että ostopalveluina hankittavat hoiva- ja hoitopalvelut työllistävät väkeä. Yksin kuntapalveluissa työpaikat ovat lisääntyneet vuoden aikana parilla–kolmellatuhannella.

Suhteellisesti mittavimmin uusia osaajia on kaivattu konsulttipalveluihin, mutta työpaikkojen kokonaismäärä on alalla yhä pieni. Avautuviin paikkoihin vaaditaan korkeakoulututkintoa.

Myös muihin asiantuntijatehtäviin on kaivattu väkeä aiempaa enemmän. Wallinin mukaan välillä näytti, että insinöörejä jää työttömäksi, mutta ei enää tällä hetkellä.

Uusia työpaikkoja syntyy hänen mukaansa kaikille muille aloille paitsi maatalouteen. Tammikuusta kesäkuun loppuun työvoimatoimistoihin on ilmoitettu kaikkiaan 263 509 uutta työpaikkaa. Se on 37 700 työpaikkaa enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Huhtikuuta lukuun ottamatta uusia työpaikkoja on ilmoitettu avoimiksi joka kuukausi viime vuotta enemmän.

Birgitta Suorsa