Olen 19-vuotias autoalan opiskelija Lappeenrannan ammattikoulusta ja Metallityöväen Liiton oppilasjäsen.

Ammatinvalintani ihmetytti monia sukulaisia ja tuttujani yksinkertaisesti siksi koska olen tyttö. Tiesin kuitenkin haluavani alalle ja samalla liittyä myös ammattiliittoon. Olen pienestä pitäen tutustunut alaan ja uskon myös, että naiset voivat tekniikan alalla tienata paremmin.

Kun ensimmäisen lukuvuoden alussa koulullemme tuli ihmisiä kertomaan Metalliliitosta, en ollut koulussa (mikä jäi harmittamaan minua). Luokkatoverini kuitenkin näyttivät minulle esitteen, jonka he olivat esittelijältä saaneet. Ajattelin, että "no ensi vuonna sitten", mutta samoin pääsi tapahtumaan silloinkin, ja esittely meni osaltani ohi.

Kun toisen opiskeluvuoden jälkeen pääsin kesätöihin Delta Motor group –maahantuontikeskukseen, tiesin, että nyt on viimein aika liittyä liittoon. Puhuin asiasta luottamusmiehelle, ja hän antoi minulle liittymiskaavakkeen. Siitä kaikki sitten alkoi. Maksoin siltä kesältä jäsenmaksua, enkä ole katunut liittymistäni ammattiliittoon. Äitini tosin oli asiasta vähän eri mieltä, mutta puhuttuani asiasta enemmän muuttui hänenkin mielensä myönteisemmäksi.

Samana kesänä olin mukana Metallin nuorten rantalentopalloturnauksessa. Sieltä sain lisää tietoa kaikenlaisista asioista ja innostuin aiheesta lisää. Kerroin kokemuksistani myös luokkatovereilleni, ja toivonkin, että näin saan kannustettua mukaan myös muita nuoria.

Liityttyäni Metalliliittoon olen tutustunut moniin uusiin ihmisiin ja aion jatkossakin olla aktiivisesti mukana kaikissa sen tapahtumissa, seuraavaksi ammattiosaston mikroautotapahtumassa ja SAK-päivillä muiden nuorten kanssa. Eikä ystäviä sitä paitsi ole koskaan liikaa. Itse olen ylpeä ammatinvalinnastani ja siitä että olen duunari; "siksi kuulun metalliin, etten luota porvariin…"

Jutta Huovinen, 19 vuotta