UNI, United Network International, "yhdistynyt
kansainvälinen ay-verkosto" perustettiin vain viisi vuotta takaperin. Silti se on jo
vakiinnuttanut paikkansa globaalina liittona. Maailman ay-järjestön VAKL:n pääsihteeri
Guy Ryder yltyikin Chicagossa asettamaan UNIn esimerkiksi VAKL:n ja kristillisen
ay-liikkeen meneillään olevalle eheytymiselle.
Konkreettisempi todistus UNI:n onnistumisesta uutena edunvalvojana oli kuitenkin
jäsenmaksupäätös. Korottaminen kun hyväksyttiin miltei läpihuutojuttuna, mikä
kertoo, että UNI on jo tullut jäsenilleen tarpeelliseksi.
Chicagossa ei ujosteltu puhua unelmista. Kohonnutta tunnelmaa pidettiin yllä
kaiuttimista tulvivalla John Lennonin kappaleella "Imagine all the people..",
"kuvittele, että kaikki kansat jakavat yhdessä maailman".
Myös UNIn pääsihteeri Philip J. Jennings vaati ay-liikkeeltä lisää
mielikuvitusta, jotta sitä voitaisiin edelleen rakentaa perinteisille oikeudenmukaisuuden
ja tasa-arvon peruspilareille, vaikka köyhyys ja riisto maailmassa lisääntyvätkin.
Järjestäytyminen luo globaalin ay-liikkeen
Chicagon keskeisimpiä kysymyksiä olivat globaali järjestäytyminen, säällinen työ
ja ay-oikeuksien turvaaminen etenkin monikansallisissa yrityksissä.
Maailman suurin vähittäiskauppa, puolitoista miljoonaa työntekijää työllistävä
Wal-Mart, oli kokouksen erityisteemana.
Korkealentoiseksi helposti ryöstäytyvä globalisaatiokeskustelu onnistuttiin
hallitsemaan viipaloimalla ay-tehtäviä eri tasoille.
Kansallisen tason ruisleipää ovat edelleen sopimukset ja työntekijöiden turva.
Globaalitasolla UNIn tehtäviksi muotoiltiin mm. ay-oikeuksien maailmanlaajuinen
levittäminen ja puitesopimukset monikansallisten yritysten kanssa. UNI pyrkii torjumaan
myös töiden ulosliputtamista halvempien työvoimakustannusten maihin kehittämällä
niiden ay-liikkeitä. Kasvavista talousalueista Intian ja Kiinan ay-järjestöjen kanssa
tehtävää yhteistyötä pidettiin erityisen tärkeänä.
Kiina-kysymyksessä mielipiteet kuitenkin jakautuivat. Päätökseksi kirjattiin
lopulta yhteistyö sekä virallisen että riippumattoman ay-liikkeen kanssa.
UNI nostaa järjestäytymisen ay-liikkeen tehtävien kärkeen. Uusien jäsenten
hankkiminen on sen mielestä tärkeämpää kuin pelkästään saavutettujen etujen
puolustaminen.
Kokouksen hengen mukaisesti UNI peräänkuuluttaa mielikuvitusta ja luovuutta, jotta
2000-luvun ay-liike säilyisi tarkoituksenmukaisena ja elävänä. Sitä silmällä
pitäen nuoriin ja naisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Köyhyyttä poistamalla säällisiä työpaikkoja
UNI vaatii ILOn työelämän perusoikeuksien ulottamista kaikille palkansaajille. Se
haluaa myös ILOlle enemmän kansainvälistä arvostusta ja parempia
toimintamahdollisuuksia säällisen työn puolesta. Myös maailmankomission tai
"presidentti Halosen komission" ehdotukset globalisaation sosiaalisen
ulottuvuuden vahvistamisesta löytyvät UNIn työlistalta.
Säällisen työn edellytyksiä huonosti palkatuilla palveluammattien naisilla on
etenkin elinikäinen oppiminen.
Yhtenä sovellutuksena luovasta ay-toiminnasta nousi kokouksessa esille UNIn
postisektorin eli UPU:n onnistunut edunvalvonta siirtotyöläisten palkkarahojen
postimaksujen alentamiseksi. Asia ei ole suinkaan vähäpätöinen, sillä palkkarahoja
kulkee vuosittain postin kautta reilut 110 mrd. US-dollaria eli 92 mrd. euroa.
UNI on muutoinkin tarttumassa siirtotyöläisten olojen ja työehtojen parantamiseen,
sillä palvelualoilla heidän ongelmansa kasvavat koko ajan.
Säällisiä työpaikkoja luomalla UNIn ja muu kansainvälinen ay-liike katsovat myös
poistavansa köyhyyttä.
UNI haluaa kampanjoida köyhyyden poistamiseksi kansalaisjärjestöjen rinnalla.
Kokouksen suuri enemmistö kannatti laajaa yhteistyötä näiden kanssa, mutta muutama
soraääni vaati UNIa pysymään tiukemmin edunvalvojan roolissa.
Edustajakokous kantoi kuitenkin VAKL:n lailla köyhyyden vastaisen kampanjan valkoisia
tunnuksia ja jalkautui Chicagon keskustaan mielenosoitukseen. Sen pääpuhuja oli
kansainvälisen kampanjan Global Call for Action Against Poverty
liikkeen keulahahmo Kumi Naidoo.
Monikansalliset suitsiin
Kansainvälinen ay-liike on solminut reilut 50 puitesopimusta monikansallisten
suuryritysten kanssa. UNIn toimialoilla sopimuksia on kymmenkunta, mikä jo kertoo
työmarkkinaneuvotteluja käytävän myös globaalilla tasolla.
UNIn piirissä hyvänä esimerkkinä mainittiin Skandia, jossa yritys ja ay-liike ovat
laajentaneet eurooppalaisen yritysneuvostonsa maailmanlaajuiseksi. Myös vartiointiliike
Falck on omaksunut samankaltaisen mallin.
Vaikka Suomi sijoittuukin globaalissa sarjassa erinomaisesti, huomautti PAMin
puheenjohtaja Ann Selin puheessaan, että suomalaisten yritysten
sopimuskulttuurissa muissa maissa on paljonkin toivomisen varaa.
Suomessa koettelee myös siipiään monikansallinen siivousfirma, jossa siivoojat ovat
yrittäjiä, joilla on käytössään valmis asiakaskunta. Meillä normaalin työsuhteen
takaamaa turvaa heillä ei ole lainkaan.
Kaupan alalla on jo solmittu monia sopimuksia monikansallisten yritysten kanssa.
Suomessa toimivista sopimus on jo H&M:llä. Zaran neuvotteluissakin on jo
pääperiaatteista päästy yksimielisyyteen, muodollista sopimusta ei kuitenkaan ole
vielä allekirjoitettu.
Pari viikkoa ennen Chicagon kokousta UNI ehdotti Wal-Martille neuvottelujen
aloittamista. Kokouksen päätöspäivänä vähän yllättäen Wal-Mart ilmoitti
ottavansa kutsun vastaan.
UNIn kokouksessa osoitettiin erityisesti solidaarisuutta Kolumbian, Burman, Zimbabwen
ja myös Kuuban ay-järjestöille.
Indonesian kokousedustaja kiitti UNIa ja SASKia toiminnanjohtajan Hannu Ohvon
nimeltä mainiten projektin aloittamisesta tsunamin tuhoalueella Acehissa.
Hilkka Jukarainen
Chicago
Lahtelainen
siivooja Inkeri Seppälä, 52, pitää UNIn tärkeimpänä tehtävänä
järjestäytymisen edistämistä.
PAMilla ja täällä on samat ongelmat, on saatava uusia jäseniä.
Myös UNIn on nostettava jäsenmääräänsä, pohtii Lassila&Tikanojalla
työskentelevä luottamusmies.
Nuoriin on syytä luottaa. Heille on annettava tehtäviä ay-liikkeessä, jotta
he kiinnostuisivat siitä. Täälläkin eräs nuori sanoi, että antakaa meidän tulla
mukaan.
Keskustelu säällisestä työstä on UNIn kokouksessa avannut Inkerin silmiä. Ehkä,
hän pohtii, me marisemme liikaa ja turhasta. Me pohjoismaalaiset taistelemme omassa
sarjassamme, mutta me tuemme myös muita. Köyhemmille maille on tärkeää, että me
olemme täällä.
Kuuntelemalla me autamme, se on jo tukea, sanoo Inkeri Seppälä. Me tuemme
muita, kun kuulumme UNIin.
Inkeri kertoo myös, että muualla - myös pienissä maissa tunnetaan
suomalainen PAM. Se tuntuu hienolta.
Me olemme UNIn sisällä. Me olemme pieni piste ja UNI on kaikkialla
ympärillämme, kuvailee hän tunnettaan globaalin ay-liikkeen jäsenenä.
Hilkka Jukarainen