Nyt kenenkään ei tarvitse suostua parin tunnin työpäivään. Osa-aikatyöntekijällä on ollut vuodesta 2002 lähtien oikeus vähintään neljän tunnin yhtäjaksoiseen työrupeamaan. Tätä lyhyemmät työjaksot tulevat kyseeseen vain, jos työntekijä niitä itse haluaa. Mikäli työnantaja esittää neljää tuntia lyhyempää työrupeamaa, hänellä on oltava siihen erittäin painavat syyt. Niistä on yleensä sovittu työehtosopimuksissa.

Jos työpaikalla tulee tarvetta lisätyövoiman palkkaamiseen, lisätunteja on ensin tarjottava osa-aikaisille.

Lomakorvaus kuuluu kaikille

Pätkätyöntekijöille kertyy tehdystä työajasta lomaa ja lomapalkkaa kuten muillekin. Esimerkiksi kaupan sopimuksessa loman ja lomapalkan määräytymiseen riittää kuusi työtuntia vuodessa.

Myös sairauslomilta, lomautuksen ajalta sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta kertyy lomapalkkaa.

Huhtikuun alusta voimassa olleen uuden vuosilomalain mukaan tuntipalkkaisten osa-aikaisten lomaoikeuksia parannettiin nostamalla laskentaprosentteja ja laajentamalla lomapalkan perusteena olevaa palkkapohjaa.

Työterveyshuoltoa vaikka osittain

Osittaista työaikaa tekevillä ja määräaikaisissa työsuhteissa olevilla on oikeus työterveyshuoltoon, mutta työnantaja voi suhteuttaa etuudet työaikaan ja työsuhteen pituuteen.

Osa-aikaisenkaan työntekijän ei tarvitse mennä sairaana työpaikalle, sillä työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, vaikka työsuhde olisi kestänyt alle kuukauden. Lain mukaan sairausajalta maksetaan puolet palkasta enintään yhdeksän päivän ajan. Kuitenkaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen mukaan työnantajan ei tarvitse maksaa alle kuukauden työssä olleelle lainkaan palkkaa sairausajalta.

Ketjutuskielto määräaikaisuuksille

Työntekijää ei saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä. Perustelu on mainittava työsopimuksessa.

Perusteluksi käyvät äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan tai sairausloman sijaisuus, harjoittelu tai työn luonne.

Työsopimuslain mukaan työsuhteen edut jatkuvat entisellään, jos työnantaja tekee työntekijän kanssa useita perättäisiä määräaikaisia työehtosopimuksia, vaikka sopimusten välillä olisi lyhyt sopimukseton aika.

Majoitus- ja ravitsemisalan sopimuksessa todetaan, että työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana, mikäli määräaikaisuus on perusteeton tai määräaikaisia työsuhteita ketjutetaan perusteettomasti.

Myös vuokratyöntekijällä on ollut samat työsuhteen ehdot kuin työpaikan vakituisilla työntekijöillä vuodesta 2001 lähtien.

Mukaan muutosturvaan

Heinäkuun alusta voimassa ollut muutosturva koskee myös pätkätyöntekijöitä. Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa yhteensä 36 kuukautta viimeisen 42 kuukauden aikana, hän voi hakea muutosturvaa.

Muutosturvaan kuuluu työnhakijalle laadittava henkilökohtainen työllistymisohjelma ja korotus työttömyyspäivärahaan.

Eläketurva yhtenäiseksi

Ensimmäinen suuri muutos oli pätkätyöntekijöiden eläke-eduissa oli, kun kaikki työ saatiin eläketurvan piiriin. Vuonna 1998 eläkesääntöä muutettiin niin, että myös alle kuukauden työsuhteista alkoi kertyä työntekijöille eläketurvaa.

Muutoksen myötä kaikki palkkatyö tuli eläkevakuuttamisen piiriin.

Tämän vuoden alusta voimaan astunut uusi eläkelaki takaa, että pätkätöistä kertyy eläkettä samoin ehdoin kuin vakituisessa pitkässä työsuhteessa. Aiemmin pitkä työsuhde toi paremman eläketurvan kuin usea lyhyempi työsuhde, vaikka työntekijät olisivat olleet yhtä kauan työelämässä.

Työsopimislaki sivulla www.finlex.fi, josta myös kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukset. Sopimusten sisällöstä myös PAMin nettisivuilla www.pamliitto.fi > työelämä > työehtosopimukset.

Määräaikaisten, osa-aikaisten ja vuokratyöntekijöiden oikeuksista ja eduista SAK:n sivuilta www.sak.fi > tietoa työelämästä > työsuhde.

Muutosturvasta tarkemmin työministeriön sivulta www.mol.fi > työvoimapalvelut > jos joudut työttömäksi > irtisanotun muutosturva.

Eläke-etuuksista www.tela.fi > 2005 eläkeuudistus.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha voidaan myöntää työtulon perusteella silloinkin, kun työntekijä on ollut vain kuukauden työssä. Hänen on kuitenkin pystyttävä osoittamaan, että työsuhde olisi jatkunut vähintään puoli vuotta, jollei perhevapaa olisi sitä keskeyttänyt.

Myöskään alle 3-vuotiaan lapsen äiti ei tipahda uuden lapsen takia enää minimiäitiysrahalle, vaikka hän ei olisi ollut töissä synnytysten välillä. Äitiys- ja vanhempainpäiväraha lasketaan edellisen vanhempainrahan tavoin aiemman työtulon perusteella.