vane.jpg (302 bytes)

liitto.jpg (4494 bytes)

PT tutki putoavaa järjestäytymistä:

YTK ylin kaappari

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Ammatillisen järjestäytymisen lakipisteestä, vuoden 1993 yli 80 prosentista, on Suomessa tultu alaspäin lähes yhtä kyytiä viimeksi kuluneet 12 vuotta.

Tällä hetkellä palkansaajista vajaa kolme neljännestä kuuluu ay-liittoihin. Lasku on ollut samoissa mitoissa kuin Thatcherin Englannissa aikoinaan ja näyttää vääjäämättä jatkuvan myös tulevaisuudessa, epäilevät Palkansaajien tutkimuslaitoksen Petri Böckerman ja Roope Uusitalo.

Keskeinen selittäjä järjestäytymisasteen laskulle on PT:n tutkijoiden mukaan Loimaan kassa, Yksityinen työttömyyskassa YTK.

Tulonjako- ja verotilastoihin nojaten Böckerman ja Uusitalo päättelevät, että koska työttömyyskassojen jäsenprosentit eivät ole pienentyneet sitten 1993:n juuri nimeksikään mutta liittojen prosentit ovat, kuilu täyttyy käytännössä Loimaan kassalaisista. Näin siksi, että liittojen kassoissa pelkkiä kassan jäseniä on erittäin vähän.

YTK:ssa on jäseniä melkein 250 000 ja se perustettiin 1992. Kassan jäsenyys maksaa 65 euroa vuodessa. Ruotsin vastaavassa Alfa-kassassa jäseniä on vain vajaat 70 000, mihin syynä on mitä ilmeisimmin Loimaan kassaa kolme kertaa kovempi vuosimaksu.

Alfa on pysynyt laihana myös siksi, että Ruotsin järjestäytymisaste kipusi 80 prosentin yli jo neljännesvuosisata sitten ja on sen riman päällä myös jatkuvasti pysynyt.

liitto-kassa.gif (5879 bytes)

Pätkätyö ja ikä eivät selitä

Böckermanin ja Uusitalon havainnot osoittavat, että selitykset, joiden mukaan järjestäytymisasteen lasku johtuisi mm. julkisalojen supistumisesta, palvelualojen merkityksen kasvusta, työntekijöiden koulutustason noususta, pätkätöiden yleistymisestä, kasvaneesta työttömyysriskistä ja työpaikkojen pirstoutumisesta, eivät pidä kutiaan juuri nimeksikään.

Kun tutkijat kehittivät mallin, jossa liittoihin ja kassaan kuulumista selitettiin työntekijöiden sukupuolella, iällä, koulutuksella, lasten määrällä, toimialalla, osa-aikaisuudella, asuinseudulla ja työttömyysriskillä, nämä tekijät muodostivat yhdessä vain neljänneksen järjestäytymisasteen laskusta.

Tutkimuksessa esitetään lukuja myös järjestäytymisasteen kehityksestä eri työntekijäryhmissä. Niiden mukaan naiset ovat ay-liittojen jäseniä useammin kuin miehet. Pelkän työttömyyskassan jäseninä he ovat taas vähemmistönä.

Uran alun huteruus lykkää jäsenyyttä

Alle 24-vuotiaista ay-liittoihin kuului tämän vuosikymmenen alussa joka toinen, mutta hieman sitä vanhemmista melkein kolme neljästä oli jo jäsenenä.

Nuorten matalaan järjestäytymiseen vaikuttavat keskeisesti pidentynyt opiskeluaika ja työuran alun heiluvuus, joka useimmissa tapauksissa kestää vuosia. Liittoon hakeudutaan vasta sitten, kun ura selviää ja vakiintuu.

Tutkimuksen tulokset osoittavat myös siihen suuntaan, että 1960-luvun jälkeen syntyneet, siis enimmillään 45-vuotiaat, olisivat kääntämässä pysyvästi selkäänsä ay-liikkeelle. Tähän viittaa mm. heidän suuri osuutensa pelkän kassan jäseninä.

Niin ikään tämä tutkimus tukee eräitä aikaisempia selvityksiä siitä, että parhaassa työiässä olevat jäsenet laskelmoivat ay-jäsenyydellään ja äänestävät jaloillaan herkemmin kuin ay-konttoreissa kuvitellaan.

Toimialoista julkispuoli ja teollisuus järjestäytyvät parhaiten, eli yli 80-prosenttisesti. Hatarassa päässä listaa ovat tutut kauppa, ravintolat, kuljetus ja maatalousalat. Toisaalta nämä peränpitäjät muodostavat kärjen, kun pelkkiin kassoihin kuuluvien prosentteja listataan.

"Vain paluuta normaalitilaan"

Palkansaajajärjestöistä thatchermainen järjestäytymisasteen lasku ei ole suuri sukellus, vaan paluuta lamaa edeltäneeseen elämään. Silloin, eli koko 1980-luvun ajan, jäsenyysprosentti keikkui nykyisessä noin 70:ssä.

Vuoden 1993 huippua, yli 80 prosenttia, pidetään poikkeustilanteena, ja palkansaajien sotien jälkeisen historian syvintä lamaa vastaan tekemänä suojanokituksena.

Keskusjärjestöjen kolmen koplan yhteisessä kannassa huomautetaan, että ammattiliittojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on muuttunut erittäin vähän. STTK:n joukko on pysynyt kymmenen viime vuotta osapuilleen entisellään, akavalaisten määrä noussut lievästi mutta jatkuvasti ja SAK:lle taas käynyt päinvastoin.

Vakaa kokonaisjäsenmäärä tulee esiin myös PT:n tutkimuksessa, jossa lasketaan, että vuosittain ay-liikkeeseen liittyy ja siitä eroaa suurin piirtein yhtä paljon väkeä eli noin 150 000.

Eero Kosonen

Palkkatyöläinen 4.10.2005 nro 8/05

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)

Pt  nro 8/2005

PT:n 8/05 etusivulle

vn-pa.gif (131 bytes) Pääkirjoitus
vn-pa.gif (131 bytes) Teema
     Edunvalvonta on
     järjestäytymisessä
     ydinkysymys

vn-pa.gif (131 bytes) Ajankohtaista
vn-pa.gif (131 bytes) Kolumnit ja pakina
vn-pa.gif (131 bytes) Liittouutiset

Ammatillisen järjestäytymisen ja kassajäsenyyden kehitys 1991-2002

vn-pa.gif (131 bytes) Ulkomailta
vn-pa.gif (131 bytes) Nettivinkit