Ismi on saanut nimensä johtavasta vähittäiskauppaketjusta ja todennäköisesti maailman suurimmasta työnantajasta Wal-Martista.

Sen palveluksessa on reilut 1,6 miljoonaa työntekijää. Yhdysvalloissa heitä on yli 1,2 milj. Wal-Martin univormua kantaa siten siellä suurempi joukko, kuin USA:n armeijan.

Maailmanlaajuinen palvelualojen liitto UNI sanoo walmartismia halpakaupaksi, jonka menestys perustuu pelkästään sosiaaliseen polkumyyntiin ja ay-vastaisuuteen.

UNI teki loppukesällä Wal-Martille neuvottelutarjouksen puitesopimuksesta pelisäännöiksi. Vastaus oli aluksi myönteinen, mutta neuvottelupöytään tulo näyttää vieläkin epävarmalta.

Wal-Martin ay-vastaisuus alkaa jo olla maailmankuulua. Räikeitä esimerkkejä siitä on vaikka millä mitalla. Esim. Yhdysvalloissa saatetaan pääkonttorista Arkansasista lennättää "union busting –tiimejä" eli ay-liikkeen hajottamiseen erikoistuneita tiimejä työpaikoille, joissa epäillään väen suunnittelevan järjestäytymistä. Kun texasilaiset teurastajat äänestivät ay-liikkeeseen liittymisen puolesta, Wal-Mart alkoi "bustereiden" neuvosta myydä ainoastaan muualla pakattua lihaa, jottei järjestäytyminen pääse pesiytymään taloon.

Walmartismi on erityisen vaarallista ainakin kolmesta syystä.

Wal-Mart on maailman johtava kauppaketju. Kilpailijat ottavat siitä mallia ja se asettaa työelämän käytäntöjä ja normeja.

Toiseksi Wal-Mart harjoittaa kovaa painostusta tavarantoimittajiinsa päin.

UNIn julkaisemassa aineistossa Wal-Mart –ilmiöstä toimittaja Charles Fishman kirjoittaa:

"Tavarantoimittajien tulee olla yhtä tinkimättömiä ja mikroskooppisia omassa kustannusseurannassaan kuin W-M on. Itse asiassa niiden tulee muuttua samankaltaisiksi kuin se."

USA-peräinen kaupanalan epidemia leviää koko ajan myös muille tuotannonaloille.

Kolmanneksi Wal-Mart on vaarallinen sen harkitusti viekkaan filosofian ja mainoskampanjoiden takia.

Järjestäytymisen vastaisuutta firma perustelee sillä, että ay-liikettä ei tarvita. Työntekijät ovat "kumppaneita", joita painostetaan pysymään loitolla ay-liikkeestä. Wal-Mart pitää heistä kyllä huolen.

USA:ssa Wal-Mart on aloittanut aggressiivisen imagokampanjan. Kampanjan runko on rakennettu "yhteistyösopimuksesta" kansallisten ja kansainvälisten nimien kanssa. Näitä on USA Today -päivälehden mukaan esim. Vogue, joka on saatu mainostamaan Wal-Martin vaatteita. Kansainvälisten ikonien, kuten Vogue-muotilehden lasketaan parantavan firman mainetta.

Imago-kampanjan piikkiin on ehkä myös pistettävä se, että Wal-Mart on vastannut UNIlle myöntävästi ehdotukseen työmarkkinaneuvottelujen aloittamisesta. Niistä ei kuitenkaan olla vielä sovittu, ja Wal-Mart näyttääkin nyt empivän asiaa.

Kaupanalan kansainvälisistä asioista UNIssa vastaavan Jan Furstenborgin mukaan työntekijäjärjestö pitää ovensa avoimina neuvotteluja varten.

Kansalaisjärjestöt ay-liikkeen rinnalla

Kalifornialaisen tutkimuksen mukaan Wal-Mart maksaa 31 pros. vähemmän palkkaa kuin muut vastaavat työnantajat. Työntekijät saavat työnantajan kustantaman sairasvakuutuksen 23 pros. harvemmin kuin muualla USA:ssa, vaikka laki määrää vakuutuksen työnantajan maksettavaksi.

Wal-Martin työntekijät maksavat kalifornialaisille veronmaksajille noin 86 000 milj. US-dollaria eli 72 milj. euroa vuodessa sosiaalimenojen kautta. Wal-Mart on siis myös suuren yleisön ongelma.

Ay-liikekin on joutunut USA:ssa pitkällä lakolla torjumaan muiden kauppaketjujen yrityksiä ottaa käyttöönsä Wal-Martin standardeja.

Järjestöväki onkin ryhtynyt laajaan kampanjaan maailmanjättiä vastaan. Kampanjaa käydään kansallisesti USA:ssa, mutta UNI on ottanut yhdeksi keskeiseksi tehtäväkseen levittää maailmanlaajuisesti tietoa walmartismista.

Myös kansalaisjärjestöt ovat liittyneet rintamaan. Yksi kuuluisimpia projekteja on naisten puolesta pystyyn pantu kampanja, joka on saanut keulakuvakseen entisen Miss Amerikan Carolyn Sappin.

UNIn edustajakokouksessa Chicagossa esiintynyt Carolyn Sapp kertoi mm. että Wal-Martia vastaan on nostettu ryhmäkanne naisten syrjinnästä.

Naisten on tehtävä töitä 4,5 vuotta, jotta he etenisivät urallaan, miesten 2,5. Keskijohdon töitä tekevistä naisista 2/3 ei saa keskijohdon palkkaa ja naisia on vastuullisessa asemassa vain alle 30 pros. vaikka suuri enemmistö walmartilaisista on naisia.

Wal-Mart ei noudata myöskään ILOn muita työelämän perusoikeuksia. Se käyttää lapsityövoimaa ja syrjii siirtotyöläisiä. Syyskuussa se sai haasteen halpamaiden työoloista.

Kansainvälinen pohjahinnan metsästys

Monet valmistajat ovat lähteneet USA:sta Wal-Martin painostuksen takia. Niiden tuotteet eivät liian kalliina ole kelvanneet, minkä vuoksi ne ovat menneet halvempiin maihin. Näitä on mm. Levi Straussin farkkutehdas.

Yhdysvaltain elintarvike- ja kaupanalan liiton mukaan Wal-Mart on saanut niin lujan otteen markkinoista, että se voi yksin vaikuttaa monien työntekijöiden palkkoihin ja tehtaiden kohtaloihin ympäri maailman. Sen vaatimukset johtavat matalampiin palkkoihin, kovaan työtahtiin, pitempiin työaikoihin. Wal-Martin vaatimusten vuoksi tehtaat siirtyvät muihin maihin.

Lehtien arvioiden mukaan Wal-Mart olisi yksi suurimmista kauppakumppaneista Kiinan kanssa, EK:n Priima-lehden mukaan se on jopa suurin.

Kiinan ay-keskusjärjestö ACFTU on moittinut Wal-Martia yhdeksi niistä länsimaisista yrityksistä, jotka rikkovat lakia vastustamalla ammattiliittoja. ACFTU:n mukaan se jarruttaa talouskehitystä.

Wal-Mart on ottanut hyödyn myös maailmanpoliittisista polttopisteistä mm. teettämällä pilkkapalkoilla tavaroita Gazan käytännössä eristetyllä palestiinalaisalueella.

Euroopassa Wal-Mart toimii Saksassa. Englannissa se on saanut omistukseensa Asdan kauppaketjun. Täällä se on kuitenkin törmännyt työmarkkinakäytäntöihin, jotka jarruttavat sen menestystä.

Mutta Wal-Mart on valppaana EU:n rajoilla. Se ei ole kiistänyt huhuja kiinnostuksestaan ostaa Turkin suurin kauppa Migros, jolla puolestaan on tytäryhtiöitä Venäjällä. Sinne Wal-Mart on mielinyt jo pitkään.

Hilkka Jukarainen
Chicago

(Lähteitä: UNIn raportti Wal-Mart –ilmiöstä/
www.union-network.org/
suomennos PAM
www.wakeupwalmart.com,
USA Today/25.8.2005,
Palkkatyöläinen 1/2005)

Hampuriin Wal-Mart tuli 1998, jolloin se osti Interspar Wertkauf -kaupan. Kaikkiaan siellä työskentelee 27 myyjää.

Elke Richards selvittää, että Wal-Mart noudattaa kyllä Saksassa ammattiliiton eli Verdin tekemää työehtosopimusta. Se ei kuitenkaan halua allekirjoittaa sopimusta. Käytännössä Elkellä ja kollegoilla palkka ja työaika ovat samoja kuin muillakin kaupan alan työntekijöillä.

Mutta asiat kaupassa ovat kaikkea muuta kuin kunnossa.

– Kaupan on kannatettava, etenkin Wal-Martin. Siksi työnantaja irtisanoo jatkuvasti työntekijöitä ja korvaa heitä vuokratyövoimalla. Vuokratyövoima, jolla ei ole tessiä, pannaan sitten öisin täyttämään hyllyjä, kertoo Elke.

Laki takaa Saksassa työpaikoille henkilöstöneuvostot. Neuvostojen ongelma on Verdin toimitsijan Ulrich Daliborin mukaan se, että Wal-Mart haluaa pitää kaupoissaan heikkoja johtajia. He saavat ohjeensa pääkonttorista ja ovat Saksassa vain sanansaattajia, mikä on Verdin mielestä tarkkaan laskettu taktiikka. Paikallinen johto pääsee ongelmatilanteissa aina pääkonttorin selän taakse.

Myös Elke Richards todistaa, että vain vahva henkilöstöneuvosto voi vaikuttaa asioihin, mutta heillä ei sellaista ole.

Wal-Martilla työskentely on vaikeaa. Työnantaja haluaa kontrolloida työntekoa ja työntekijöitä koko ajan.

Etenkin luottamusmies on työnantajan silmätikkuna. Elke kertookin, että pahimmat riidat ovat koskeneet luottamusmiehen asemaa. Ensimmäinen yhteydenotto työnantajan kanssa tuli puhelimen käytöstä. Asia ratkaistiin työtuomioistuimessa lopulta luottamusmiehen hyväksi. Hän saa käyttää työpaikan puhelinta.

Kaikkiaan riita-asioita on ollut seitsemän.

Viimeisin yhteenotto on koskenut luottamusmiehen "eettisiä ohjeita", jotka Wal-Mart yritti ujuttaa Elkelle. Ideana niissä oli, että luottamusmies voitaisiin sivuuttaa kaikissa kysymyksissä. Elke arveleekin, että työnantaja haluaa päästä eroon koko ay-liikkeestä, ja ajaa asiaansa murtamalla ensin luottamusmiehen.

Tämänkin riidan työntekijät ovat voittaneet. Työnantaja aikoo tiettävästi valittaa päätöksestä.

Hilkka Jukarainen

Wal-Martilla on noin 5 000 myymälää eri puolilla maailmaa. Ykköstilaa se pitää USA:n ohella myös Meksikossa ja Kanadassa. Sillä on paljon vaikutusvaltaa Iso-Britanniassa, Brasiliassa, Etelä-Koreassa ja se laajentaa koko ajan Kiinassa. Wal-Mart on myös japanilaisen kauppaketjun suurosakas.

Tuoreimpien tietojen mukaan Wal-Mart suunnittelisi hankkivansa turkkilaisen Migrosin, jonka avulla sille avautuisivat vähitellen myös Venäjän markkinat.

Wal-Martin perusti 1945 Sam Walton, "Mr Sam" eli setä-Sam. Vuonna 1962 avattiin ensimmäinen halpamyymälä ja 1980-luvun lopulla alkoi "supercenter" -mallin kehittäminen. Tuolloin alkoi kaupunkien reunoille nousta valtavia laatikkomyymälöitä.