Inexin varastolla Espoossa noin 1 300 varastotyöntekijää tuo tavaraa ja kokoaa tilauksia. Väki on nuorta, keski-iältään noin 25-vuotiaita. Pitkillä varastokäytävillä on välillä suorastaan ruuhkaa ja keräysvaunujen vauhti on liiankin hurjaa, sillä rivakka työtahti lihottaa lompakkoa. Jalankulkijat onkin ohjattu yläilmoissa risteileville käytäville.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun koppi on sijoitettu strategisesti keskelle varastoa ja samaan tasoon varastoväen kanssa ihan taukotilan viereen, jotta luottamusmiesten pakeille poikkeaminen olisi mahdollisimman helppoa.

Jouni Niirasen mukaan luottamusmiehet eivät saa linnoittautua toimiston kerroksiin, paras olla lähellä ja saavutettavissa. Niiranen on ottanut tavaksi jututtaa kaikkia uusia työntekijöitä.

– Työnopastajat tuovat uudet työntekijät käymään myös luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun luona. Silloin kerromme, että meistä kuuluu noin 80 prosenttia liittoon ja samalla kerron jäsenyyden eduista.

– Näin isolla työpaikalla olisi töitä toisellekin luottamusmiehellä, koska minulta menee paljon aikaa neuvotteluihin. Väen kanssa jutusteluun pitäisi olla paremmin aikaa. Mutta kyllä meillä on panostettu jäsenten rekrytointiin jo senkin vuoksi, että varastot ovat PAMille strateginen nyrkki. Viime huhtikuiseen lakkoon osallistui 95 prosenttia henkilökunnasta, mikä taisi olla työnantajallekin yllätys, Niiranen toteaa.

Perustelut tuovat jäseniä liittoon

Jäseniä ei tule itsestään, mutta Jouni Niirasen kokemuksen mukaan työntekijöillä ei yleensä ole mitään liittymistä vastaankaan. Keskustelujen ja perustelujen jälkeen yleensä täytetään jäsenkaavake. Samanlaisista kokemuksista kertoo myös Kyllikki Muttilainen. PAMin ja koko SAK:laisen ay-liikkeen jäsenhankintakampanjoiden aikana PAMilaiset ovat jalkautuneet työpaikoille, joissa heidät on yleensä otettu hyvin vastaan. Jäsenet kyselevät asioista ja liittoon kuulumattomien kanssa keskustelut johtavat usein jäseneksi liittymiseen.

Ne, jotka aikovat alalle, liittyvät myös ammattiliittoon. Muttilaisen mukaan ammattilainen kuuluu ammattiliittoon. PAMin aloilla monet tekevät töitä kaupoissa, ravintoloissa tai varastoissa vain väliaikaisesti. Heille pitää kertoa enemmän liittymisen eduista.

– Usein liittoon kuulumattomuuden syyksi mainitaan ettei kukaan ole koskaan tarjonnut jäsenyyttä. Koska alallamme on pieniä työpaikkoja eikä kaikilla ole edes luottamusmiehiä, niin meille nämä kampanjat ovat tärkeitä, Muttilainen korostaa.

– Moni nuori aprikoi liittoon liittymistä, koska ei vielä tiedä, mille alalle on suuntautumassa tai työ on väliaikaista opintojen rahoittamiseksi. Keskusteluissa selvitämme, että liittoa voi helposti vaihtaa sitten kun nuori saa oman alansa töitä. Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan 10 kuukauden kertymisaikaa voi kartuttaa jo opiskeluaikana. Tämän jälkeen kovinkaan moni ei enää epäröi liittymisen mielekkyyttä, luottamusmies Niiranen toteaa.

Uusi haaste on maahanmuuttajat

– Meille rekrytointiin hakeutuvista jo yli puolet on maahanmuuttajia. He usein epäröivät liittymistä enemmän. Tosin ne, jotka tulevat työllisyyskurssien kautta ja tuntevat ay-liikettä, hakeutuvat heti jäseneksi. Ulkopuolelta tulevat saattavat hakeutua Loimaan kassaan. Tosin heitäkin siirtyy koko ajan meille, kun heille selviää, ettei kassa tarjoa luottamusmiespalveluja eikä liiton tukea työsuhdeasioiden hoidossa tai oikeusapua, Jouni Niiranen toteaa.

Niirasen mukaan Venäjältä tulevilla on aluksi pelkoa liittoja kohtaan ja virolaiset laskevat rahan niin tarkkaan, että pitävät jäsenmaksua liian kalliina.

Alue- ja järjestöpäällikkö Muttilainen on tullut siihen tulokseen, että maahanmuuttajat tulevat helpoimmin jäseneksi, jos toinen maahanmuuttaja tarjoaa jäsenyyttä. Luottamusmies Niirasen havaintojen mukaan yhden maahanmuuttajan täytettyä jäsenyyshakemuksen tulevat toiset perässä. Hän naureskeleekin, että pitäisi hankkia värväreitä.

Niirasen mukaan aktiivinen luottamusmies kyllä onnistuu saamaan väen jäseneksi. Hän värvää vuosittain 300–400 uutta jäsentä, mutta varastotyön suuren vaihtuvuuden vuoksi jäseniä myös siirtyy toisiin liittoihin.

Kesätyöntekijät könttämaksulla

Luottamusmies Jouni Niiranen korostaa, että kesätyöntekijöitäkin pitäisi kohdella potentiaalisina jäseninä. Monissa paikoissa heille ei edes tarjota jäsenyyttä, vaikka jäsenyys hyödyttäisi kesätyöntekijääkin.

Vaikka Niiranen onkin perinpohjainen jäsenten rekrytoija, hän ymmärtää, että kesätyöntekijälle 1,5 prosentin jäsenmaksu saattaa olla iso, varsinkin kun he eivät juuri ehdi nauttia jäsenyyden eduista. Moni myös luulee, että jäsenmaksua pitää maksaa opiskelun ajaltakin, mutta näin ei ole. Jos ei ole palkkatuloa, ei peritä maksuja.

– Olen ehdottanutkin, että kesätyöntekijät saisivat täydet jäsenoikeudet kesätyön ajaksi pienellä könttämaksulla. Jos sitten työsuhde jatkuisi syksyllä tai työntekijä jatkaisi osa-aikaisena, niin sitten häneltä alettaisiin periä palkkaan sidottua jäsenmaksua.

– Liitolle tästä ei olisi juuri kuluja, paremminkin tuloja. Ja siten nuoret saisivat myönteisen kokemuksen siitä, että heistäkin pidetään huolta. Kyllä minä nytkin otantana tarkistan meidän kesätyöntekijöiden sopimusten oikeellisuuden, vaikka he eivät kuulukaan liittoon.

Inexin luottamusmies Jouni Niiranen ei oikein syty pätkätyöliittoehdotuksille tai muille matalamman kynnyksen liitoille. Hänen mukaansa olisi parempi saada väki alan liittoon ja sen palvelujen piiriin vaikkakin aluksi pienemmällä könttämaksulla.

– Ja kukapa rekrytoisi jäsenet pätkätyöliittoon, kun ne eivät itsestään tule muuallekaan. Netin kautta liittyminen ei vielä taida olla ainakaan meidän aloilla arkea, vaikka PAMiinkin nyt voi sitä kautta liittyä jäseneksi. Kyllä ne jäsenet on edelleen poimittava yksitellen henkilökohtaisesti keskustellen, Jouni Niiranen arvioi.

Aino Pietarinen