vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

Ei rakkoja, ei hiertymiä

Sopivan sisäänajetut vaatteet

pi-nu.gif (132 bytes)  Kävely kannattaa

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Raukea olo, tekee mieli nostaa jalat seinälle. Mutta ensin on pakko venytellä, muuten en pääse huomenna liikkeelle. Saunan, venyttelyn ja jalkojen lepuuttamisen jälkeen ei tarvitse kauaa unta houkutella.

Päivän saldo: Linnunlaulua, kukkien tuoksua, nuotiomakkaran makua, ei rakkoja, ei hiertymiä ja ihana väsymys.

Kunnon kengät ja asialliset vaatteet tekevät retkeilijän ja vaeltajan. Ei uudenkarheita vaan sopivasti sisäänajettuja. Jokaisen kaapista löytyy varmasti sopivia retkivaatteita. Ja jos jotain aikoo vaellukselle ostaa, niin vaatteita pitää käyttää ja kokeilla, etteivät ne hierrä tai hankaa.

Uusilla vaelluskengillä ei kannata kylmiltään lähteä päivätaipaleelle, vaan ne kannattaa sisäänajaa kauppamatkoilla tai iltalenkeillä. Hyvät vaelluskengät ovat tukevat ja mukavat jalassa. Kostealla voi vetää jalkaansa kumisaappaat. Ohut villasukka on kumisaappaassa hyvä kesälläkin. On tärkeää, että kengät ovat myös oikea kokoiset. Liian isot tai pienet lopettavat rakoin ja hiertymin matkan lyhyeen. Ja rakkoja kannattaa vain ennaltaehkäistä, sillä niiden hoito ja päiväretket ovat tuskallinen yhdistelmä ihmelaastareidenkin aikakaudella.

Alle pehmeitä, hengittäviä ja sopivankokoisia alusvaatteita, sellaisia, jotka pysyvät liikkuessa aloillaan ja hengittävät. Jalkaan istuvat sukat, joissa ei ole hankaavia saumoja. Pillifarkut eivät käy, vaan retkihousuissa pitää olla tilaa ottaa pidempikin askel, hypätä ojan yli tai kiivetä kalliota ylös. Siis sopivan väljät mutta ei liian roikkuvat. Sekä housujen että takin tai anorakin on hyvä olla tuulen pitävää ja vettä hylkivää kangasta, jonka kuitenkin pitää hengittää, kuten muidenkin retkivaatteiden. Kokeneen retkeilijän housuissa ja takissakin on runsaasti taskuja.

Puseroksi käy jo hyvin palvellut T-paita, mutta vain harvoin pärjää pelkästään sillä. Pitkähihainen paita on tarpeen helteelläkin – jos ei muuten niin suojaamaan iho liialta palamiselta, oksien raapaisuilta ja itikoiden pistoilta. Samasta syystä kannattaa pää suojata lakilla tai lippiksellä.

Pikkureppu riittää päiväretkille, vesipullo kätevästi saatavilla. Evästä ja juomista kuluu liikkuessa, laastaria voi tarvita ja vessapaperiakin kannattaa pakata mukaan. Puukko tai linkkuveitsi on varmasti tarpeen eikä tulitikkuja kannata unohtaa ja ne on syytä paketoida pieneen muovipussiin, jos sattuu lurpsahtamaan ojaan tai muuten kastuu.

Kävelysauvat jouduttavat mukavasti matkaa ja helpottavat kulkua vaikeassa maastossa.

Jos aloitteleva retkeilijä aikoo useampipäiväiselle retkelle rinkka selässä, niin kannattaa ehdottomasti tutustua retkivarusteluetteloihin, joita löytyy kymmenittäin kirjoista ja internetistä. Luetteloja voi toki soveltaa omiin tarpeisiinsa, mutta ne ovat hyviä siksi, ettei mitään tärkeää pääse unohtumaan.

Verhonraosta häikäisevä aurinko herättää uuteen aamuun. Olo on virkeä ja mieli jo matkalla. Raavin käsivartta. Itikka on päässyt illalla huoneeseen ja muhkura niin punottaa kuin kutiaakin.

Siis älä unohda itikka-aineita.

Aino Pietarinen

 

Kävely kannattaaalkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  UKK-instituutti, Suomen Latu ja Suomen Sydänliiton haastavat kansalaisia kävelyklubilaisiksi. Kävely kohentaa kuntoa ja terveyttä. Terveyden kannalta olisi hyväksi, jos ottaisi vähintään 10 000 askelta päivässä.

Kävelyn, etenkin vaihtelevassa maastossa on todettu pitävän jalat kunnossa. Metsässä kävellessä jalkaterän lihakset työskentelevät, koko jalan lihakset ja nivelsiteet vahvistuvat.

Kävely ei ole vain jalan viemistä toisen eteen, vaan sen voi olla kokouskävely tai satukävely, ryhtikävely tai voimakävely, luontokävely tai työmatkakävely miksei myös ostoskävely, iltakävely, koirakävely tai sauvakävely.

Retki- ja varustevinkkejä:

Palkkatyöläinen 5.7.2005 nro 6/05

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)