Metsätyönantajien työsulun varjossa kesäkuussa Helsingissä 19. liittokokoustaan pitänyt Paperi katsoi, että työehtokiistaan johtaneiden juhannuksen ja joulun tuotantoseisokeista voidaan luopua, kunhan sopimusosapuolille muutoksista koituvat hyödyt ja haitat ovat tasapainossa, kaikkien työaikamuotojen työaika lyhenee ja seisokkeina työskennelleiden ansiotaso turvataan.

Edellisen liittokokouksen päätöksessä Paperi vaati joulun ja juhannuksen seisokeista luopumisen hintaan vielä "merkittävää" kaikkien työajan lyhennystä. Nyt tämän oleellisen sanan pudotus vaatimuslistalta ei kuumentanut kokoussalia juuri nimeksikään.

Sen sijaan pari edustajaa olisi halunnut korottaa vappukäynnistä maksettavia korvauksia ennen kuin lähdetään joulusta ja juhannuksesta sopimaan.

Palkkapolitiikassa tavoitteeksi tuli nostaa reaaliansioita tasaisesti ja euromääräisesti, korottaa sopimukseen kuuluvia eri lisiä ja kehittää palveluvuosikorvauksia.

Työnantajien ajamien käyntiaikojen laajennuksen ohella ja vastapainoksi Paperiliitto haluaa siivota te-sopimuksestaan kolme 6-päätteistä työaikamuotoa ja keventää keskeytyvän 3-vuorotyön työaikamuodon 35 kuormittavuutta. Liittokokouskaudella pyritään myös uusiin työaikajärjestelmiin.

Rajaton ulkoistus ei kelpaa

Tuotantoa palvelevien tehtävien vapaaseen ulkoistukseen liitto suhtautuu edelleen torjuvasti, mutta hyväksyy talokohtaiset sopimukset. Se haluaa työnantajilta myös sopimuksen palvelutehtävissä työskentelevien vahvuuksista.

Tuotannon tukitehtävissä paperiliittolaisista työskentelee vajaa neljännes eli seitsemisen tuhatta. Liittoon kuuluu mm. 800 siivoojaa, joille paperimiehet ovat neuvotelleet yleistä tasoa selvästi paremmat työ- ja palkkaehdot.

Muina te-sopimuksensa parannustarpeina liitto luettelee mm. sairaan lapsen hoitomääräykset, viime aikoina tehtailla kiistoja aiheuttaneet hätätyösäännöt ja takuupalkkojen kehittämisen. Paperissakin yleistyneiden määräaikaisten työsopimusten ehtoja ajetaan tessiin.

Kevyen paperin puolella parannuksia tarvitaan mm. palvelusvuosikorvauksiin, määräaikaisuuksilla keinottelun estoon, luottamushenkilöiden asemaan ja työaikoihin.

Paperin lähivuosien tavoitelista on koottu pitkälle liiton osastojen noin 200:sta tes-aloitteesta.

Alimiehitys painaa henkisesti

Työsuojelussa tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa paperin kaikilla työpaikoilla. Myös työn henkinen rasittavuus on lisääntynyt alalla paitsi raskaiden työvuorojen, myös tehtaiden alimiehityksen ja työntekijöiden ikärakenteen vuoksi ja kaipaa sopimuspolitiikassa entistä painavampia toimia.

Liitto aikoo ottaa käyttöön ts-valtuutettujensa ja ammattiosastojen kanssa työturmien tilastointijärjestelmän jokaisella työpaikalla. Edelleen ennakoidaan, että ympäristökysymykset nousevat yhä keskeisimmiksi ts-työssä ja -koulutuksessa.

Yhdessä Toimihenkilöunionin ja työnantajien kanssa toteutettu Turvallinen paperitehdas -hanke kaipaa liiton mukaan samanhenkisiä uusia projekteja, jotta meikäläisten tehtaiden turvataso nousisi likemmäs kilpailijamaita.

EWC:t lisänneet solidaarisuutta

Paperin työsulun aikana jopa hämmästyttäväksi virinnyt kansainvälisen ay-liikkeen solidaarisuus sai liittokokouksessa melkein enemmän huomiota kuin kotoinen yhteistoiminta.

Esimerkiksi kuusankoskelainen Juhani Haapala oli valmis ulottamaan kv-toiminnan osastojen ruisleiväksi saakka ja suositteli niille paitsi kv-jaostoja, myös kv-sihteereitä.

Keskeistä Paperiliiton ulkomaanyhteyksissä ovat suhteet Ruotsin veljesliittoon Pappersiin, jonka kanssa se muodostaa maailman vahvimman paperiliittoparin. Tiiviit kahdenväliset suhteet Paperi on solminut myös mm. USA:n, Kanadan, Brasilian, Uruguayn ja Venäjän veljesliittoihin.

Työsulun yhteydessä myös EWC-konserniyhteistyö on noussut kokonaan uuteen arvoonsa. Sitä liitto haluaa syventää ja vaatii työnantajilta kielikoulutusta yhteistyöhön osallistuville.

Arvot, Ahonen ja Nokelainen

Neljä vuotta sitten värikkään näytelmän liittokokouksessa nostattanut väittely liiton ja osastojen jäsenmaksuosuuksista meni nyt liiton hallituksen esittämässä muodossa läpi. Osastopalautus pysyy 23 prosentissa. Sen korotusaloitteen oli tehnyt tusinan verran osastoja suurimpien "huutojen" noustessa 30 prosenttiin.

Merkittävin järjestöuudistus tulee olemaan se, että Paperi luopuu valiokunnista ja siirtyy hankekohtaiseen työryhmätyöskentelyyn. Lopetusta esitti vajaat kymmenen osastoa ja perusteluna mainittiin useimmiten valiokuntien tehottomuus.

Kokous hyväksyi Paperin toiminnalle myös arvopohjan, joka rakentuu jäsendemokratiasta, avoimuudesta, tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja vastuullisuudesta.

Liittoa johtamaan kokous valitsi suvereenisti edelleen Jouko Ahosen, 51. Hän nousi Kankaan paperitehtaan pääluoton tehtävistä liiton toimitsijaksi 1998 ja valittiin valtuuston päätöksellä puheenjohtajaksi pari vuotta sitten. Uutta valtuustoa johtamaan tuli veres juhta, Kaukopään tehtaitten pääluottamusmies Ilkka Nokelainen, 47.

Eero Kosonen

Hyvin uskottu, mutta viikolla viirasi, kuten nyt, kolme viikkoa kokouksen jälkeen, pölyn hiljaa laskeutuessa, saatamme nähdä.

Liiton terävimpään kärkeen Virtanen hyppäsi oikeastaan kerralla. Toinen kaksivuotiskausi Metsä Tissuen pehmotehtaan pääluottona tosin jo menossa oli ja aktiivitoimia takana Mäntän 1 300 jäsenen osastossa nro 5, mutta esimerkiksi liiton valtuustoon hän ei ole kuulunut.

– Liittokokouksessa olen neljättä kertaa ja jäsenenä kaupunginvaltuustossa, hän selvittää.

Virtanen arvio tämänkertaista paperiparlamenttia yllättävän vähäpuheiseksi ja kesyksikin.

– Ei meillä sordiinosta kuitenkaan ryhmäpäätöksiä ollut. Ehkä edustajat vain ajattelivat, ettei työsulku keskinäisistä puheistamme muuksi muutu. Ääni kellossa olisi oletettavasti ollut toinen, jos sulku olisi kokoukseen mennessä kestänyt vaikka viikon.

Kokous vaikutti Virtasesta myös selvän puolustavalta.

– Nyt ei tiskiin ladottu juuri uusia vaatimuksia, kun näkyy entisissäkin saavutuksissa puolustettavaa riittävän. Enkä ylipäätään usko, että me lähivuosinakaan pääsemme sopimuspöydässä irrottelemaan hyvien aikojen malliin.

Virtanen piti pläkinselvänä, että paperin sulkutemppu on lähtöisin elinkeinoelämän EK:n karvaisista käsistä.

– Jo helmikuussa meilläkin ruvettiin ajamaan tavaraa varastoon ja jalostuskoneet pantiin kolmeen vuoroon laulamaan.

Myös paikalliset neuvottelusuhteet viilenivät tuntuvasti, ja kun sulku alkoi, Mäntän tehdas oli ensimmäisten joukossa näyttämässä porttia sekä pääluotolle että ts-valtuutetulle. Näin tehtiin siitä huolimatta, että Paperin jäseniä jäi töihin kaupungin kanssa pyöritettäviin biologiseen puhdistamoon ja kaukolämpölaitokseen.

– Sormet syyhysivät seisauttaa ne, semminkin kun työnantaja lopetti vielä työterveyshuollonkin. Seisokista olisi kuitenkin aiheutunut ongelmia sivullisille, joten annoimme olla.

Mäntän paperilaisia sulku ei Virtasen mukaan suuremmin siepannut. Heti kun tehtaalta ajettiin ulos, osasto avasi kaupungin keskustaan sulkutoimiston, jossa työriitaa päiväsaikaan joukolla puitiin.

– Myös Metsä Tissuen 1998 alkanut EWC-yhteistyö on toiminut sulun aikana hienosti. Yhtiön tehtailla Saksassa, Puolassa ja Ruotsissa Suomen kiista tunnetaan hyvin ja olen keskustellut siitä ahkerasti varsinkin Ruotsin Pauliströmin tehtaan suomalaissyntyisen pääluottamusmiehen Tor-Olof Blomqvistin kanssa.

Joka toisella suurtyöpaikan luottomiehellä
jo kv-tehtäviä

Puheenjohtaja Jouko Ahonen sanoikin edustajakokouksessa liiton historiassa ennennäkemätöntä solidaarisuusrintamaa päänavaukseksi uudenlaiselle yhteistyölle yli rajojen.

– Tuskin koskaan kansainvälinen ay-liike on niin konkreettisella tavalla tukenut toisen maan liittoa kuin nyt, sanoi Ahonen.

Kiitos oli osoitettu ennen muuta ruotsalaiselle Pappersille ja puheenjohtaja Sune Ekbågelle liiton julistettua ylityökiellon Ruotsissa toimivissa alan suomalaisyrityksissä. Mutta perusteltuja kiitoksen sanoja osoitettiin kaikille muillekin liittoa tukeneille veljes- ja kansainvälisille järjestöille.

Pääluottamusmies Kari Miettinen, 48, Stora Enson Tainionkosken tehtaalta on mukana kansainvälisessä edunvalvonnassa, sillä siitä on tullut arkista työtä myös luottamusmieskopissa. Enää ei olla kansainvälisiä vain johtotasolla.

Miettinen on ollut mukana konserniyhteistyössä jo Enson ajoilta eli reilut kymmenen vuotta. Hän osallistui myös Stora Enson henkilöstöryhmän Helsingissä pidettyyn kokoukseen alkukesän kamppailun lähtömetreillä.

Tieto suomalaisten paperiliittolaisten taistelusta levisikin hetkessä Stora Enson yritysneuvoston tai EWC-neuvon 12 jäsenmaahan ja niistä tietysti eteenpäin laajemminkin.

Miettisen mukaan verkosto kollegoitten kanssa onkin ollut tärkein saavutus hänen kymmenen vuotta kestäneellä kansainvälisellä urallaan. Englantia taitavana hän ei tarvitse tulkkia, yhteyksiä voi nyt ottaa milloin vain.

Miettinen kuuluu myös henkilöstöryhmän työvaliokuntaan ja tapaa Stora Enson johtoa muutaman kerran vuodessa.

– Asioihin voi käytävilläkin vaikuttaa, hän heittää viitaten tapaamisiinsa yritysjohdon kanssa.

– Mutta tärkeintä on se, että tunnemme muiden paperityöläisten olot ja ongelmat. Se jos mikä tuottaa solidaarisuutta. Olen kansainvälisiin kollegoihini yhteydessä ainakin pari kertaa viikossa tämän EWC-yhteistyön vuoksi. Euroopan ulkopuolelle olemme luoneet jo henkilökohtaiset tuttavuussuhteet amerikkalaisiin ja kanadalaisiin paperiliittolaisiin.

– Ilman näitä järjestelmiä liitto ei olisi saanut tässä taistelussa niin laajaa tukea, muistuttaa Miettinen.

Kanadan lakko kestänyt 7 kk

Paperiliitossa arvioidaan, että ainakin 50 luottamusmiestä osallistuu eri tavoin kansainväliseen edunvalvontaan. Pääluottamusmiesalueiksi kutsuttuja suuria työpaikkoja liitolla on sata.

Eurooppalainen edunvalvonta on tullut yhä tärkeämmäksi. Eurooppa-järjestö EMCEF, johon SAK:laisista liitoista Paperin ohella kuuluvat Kemia, Sähköliitto ja osin Rakennusliitto, on kasvattanut merkitystään koko ajan, arvioi suunnittelusihteeri Esa Mäisti.

EMCEF tekee eurooppalaista lainsäädäntöä ja sen piiriin kuuluu EWC-toiminta. Mutta myös Yhdysvallat, Kanada ja Etelä-Amerikka ovat yhteistyökumppaneina tulossa yhä tärkeämmiksi.

Näistä Brasilia on uusia kumppaneita, sillä Stora Enson sellutehdas aloitti siellä toimintansa toukokuussa.

Suomalaiseen julkisuuteen nousi Paperin kokouksen aikana myös Kanadan Miramichin UPM:n ammattiosaston kohta seitsemän kuukautta kestänyt työtaistelu.

Osaston puheenjohtajan A.J. Dowlingin, 34, mukaan kiista on saman sukuinen kuin Suomessakin: Työnantaja ei haluaisi sopia työehdoista, vaan keskustelee lähinnä etujen leikkaamisesta. Kanadassa työnantaja on asettanut jopa sopimuksen solmimisen ehdoksi etujen huonontamisen.

Paperiliitto on avustanut Kanadan lakkolaisia 5 000 eurolla, mutta Dowling pitää moraalista tukea tärkeimpänä. Koska suomalaisilla oli menossa oma työtaistelunsa, sillä on ollut erityisen suuri merkitys, se on ollut vertaistukea.

Hilkka Jukarainen