Kokouksen 164 edustajan hyväksymässä elinkeinopoliittisessa asiakirjassa liitto korostaa tarvetta lisätä puutuotealan tuotantoa mm. rakentamisen ja viennin avulla.

Talous- ja työllisyyspolitiikalla on liiton mielestä tuettava niin kotimaista kysyntää kuin puutuoteteollisuuden toimintamahdollisuuksiakin. Metsiä on hoidettava kunnolla, jotta hyvänlaatuista puuta olisi vastakin saatavilla. Maataloudessa taas täytyy turvata kotimainen, mahdollisimman omavarainen ja eettisesti kestävä tuotanto. Sekä puu- että maatalousalojen ammattityövoiman uusintaminen kysyy hyviä koulutuspalveluita ja kilpailukykyisiä työehtoja.

Liiton arvion mukaan työllisyys ei parane millään sen sopimusalalla lähitulevaisuudessa merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että vaikka tuotannon määrät kasvavatkin, voimakas tuottavuuden kasvu syö saman tien uudet työtilaisuudet.

Liittokokous pitikin voimassa periaatteellisen tavoitteensa lyhentää työaikaa 40 tunnista 30:een viikossa. Juuri nyt tähän ei eurooppalaisessa työelämässä näytä olevan mahdollisuuksia, vaan liiton ja koko ay-liikkeenkin tulee keskittyä torjumaan työnantajien pyrkimykset pidentää työaikoja.

Siskokaan ei pääse sahalle

Liiton sopimusaloista sahateollisuudessa työskentelee tällä haavaa runsaat 9 000 henkeä. Myllyt tuottavat vuodessa 13 miljoonaa kuutiota sahatavaraa, josta kahdeksan viedään. Sahat kamppailevat liiton mukaan jatkuvasti kalliin tukin ja halvan sahatavaran ristiriidassa. Jos tämä riita nykyisestä kärjistyy, sahojen näkymät heikkenevät voimakkaasti. Erityisen uhan muodostaa venäläinen tukki, jonka saannin loppuminen leikkaisi sahojen tuotannosta viidenneksen. Liiton laskelmien mukaan voimakas tuottavuuden kasvu vie sahatyöpaikkoja lähitulevaisuudessa noin 5 pros. vuosivauhtia.

Vaneripuoli on laman jälkeen kasvattanut tuotantoaan melkein kolminkertaiseksi 1,3 miljoonaan tonniin ja työntekijämääränsä 5 000:sta 6 000:een. Niskan päälle tuotannossa on noussut havuvaneri ja sille povataan hyvää menekkiä myös tulevaisuudessa. Teollisuus pyrkii nostamaan vanerin tuotannon lähivuosina 1,5 miljoonaan kuutioon, mutta alan työllisyyden ei uskota tästä enää kohenevan.

Puutaloteollisuuden palkkalaisina häärii nyt vajaat 3 000 työntekijää ja tuotannon bruttoarvo tekee 600 miljoonaa euroa. Tuotannon arvoon suhteutettuna alan työllisyys on viime vuosina taantunut reilut viisi prosenttia vuodessa. Työpaikkoja vie voimakas tuottavuuden kasvu.

Muu rakennuspuusepänteollisuus, kuten ikkuna-, kaappi- ja parkettituotanto, työllistää 7 000 henkeä, mutta näilläkin aloilla tuottavuus jyrää joka vuosi noin pari-kolmesataa työpaikkaa.

Huonekaluista saa leipänsä tällä haavaa vajaat 11 000 henkeä. Tehtailijat uskovat sekä tuotannon että viennin hienoiseen kasvuun, mutta työvoima ei alalla lisäänny.

Metsurityöpaikkoja on liiton mukaan jäljellä vielä puun korjuussa noin 3 000 ja metsänhoitotöissä tuhat vähemmän. Metsurityön liitto ei usko jatkossa enää supistuvan.

Muita työvoimansa puolesta suurehkoja ja hieman ehkä kasvaviakin aloja ovat metsäkoneala noin 5 500:lla, puutarhat 9 000:lla ja viherala 12 000:lla työntekijällä. Puutarhoissa ja vihertöissä työsuhteet ovat kuitenkin enimmäkseen kausiluonteisia tai määräaikaisia.

Johto ennallaan, yhteistyötä lisää

Tes-politiikassaan liitto liputtaa laajojen tulosopimusten puolesta ja torjuu pyrkimykset siirtyä konserni- tai yrityskohtaiseen te-järjestelmään.

Palkkapykälänsä liitto on uusinut työn vaativuudesta ja henkilön pätevyydestä lähteväksi. Järjestelmä ei liiton mukaan ole kuitenkaan valmis, vaan vaatii arvioinnissa tarpeellisten mittareiden kehittelyä.

Sopimustoiminnan rasvaamiseksi liitto vastuuttaa pääalojensa tes-työtä itsenäisille johtokunnille, jotka korvaavat entiset sopimusjaostot.

Järjestöpuolella liitto sanoo tunnistavansa yhteistyön tarpeen SAK:n teollisuusliittojen kanssa. Varsinkin työnantajien viimeaikaiset hyökkäykset luovat painetta tiiviimpään yhteispeliin. Etusijalle liitto asettaa sopimusyhteistyön, mutta pitää muutakin yhteistyötä mahdollisena.

Henkilövaaleista liitto selvisi kitkoitta. Johdossa valittiin jatkamaan yksimielisesti Kalevi Vanhala, sihteeriksi Lauri Ainasto ja valtuuston puheenjohtajaksi Esko Kosonen. Vanhala tulee eläkeikään 2008, mutta jatkaa puheenjohtajana alkaneen nelivuotisen liittokokouskauden loppuun.

Johtokuntasysteemiin siirtymisen vuoksi liitto supisti hallituspaikkoja neljällä, 14:ään (11 demaria ja neljä vasemmistoliittolaista).

Eero Kosonen

Puutarha Tahvosten palkollisena seitsemän hengen ruusutiimissä kimppukisällinä Jyväskylässä työskentelevästä Mannermo-Nurmisesta liittokokouksen meno tuntui välillä huimaavalta.

– Suuria ja vaikeita asioita tuli eteen katkeamatta. Varsinkin työpaikkojen kato puupuolelta ja koko maasta yleensä kauhistuttaa. Firman pitää olla iso ja massaa syntyä paljon, sitä rummutetaan joka puolella.

Jyväskylän puuosasto 035:n edustajana kokoukseen valittu Mannermo-Nurminen on työskennellyt viljelypuutarhurina viisi vuotta. Uusi ammatti on hankittu oppisopimuksella, edellinen, tarjoilijan työ Slite-varustamolla, tyssäsi lamaan 1993.

- Ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä, että ammatinvaihto osui oikeaan. Puutarha-ala näkyy kasvavan mukavasti, eikä kolmena viime vuotena ole rokulipäiviä tarvinnut vietellä.

Ts-valtuutetun varana toimiva Mannermo-Nurminen sanoo myös alan työolojen parantuneen selvästi.

– Ainakin meillä torjunta-aineiden käyttö on vähentynyt kolmannekseen ja toimeen tullaan normaalioloissa lähes yksinomaan biologisella torjunnalla.

Virolaisväkeä Kymen tarhoilla

Jos puutarhapuoli Laukaan vinkkelistä näyttää kohtuulliselta, samaa kehua ei tule Kaakkois-Suomen tarhoilta. Siellä ongelmia on viime aikoina aiheuttanut vuokratyövoiman käyttö, mistä liittokokousta muistuttivat mm. Kymen ja Kouvolan osastot.

– Puutarhoilta on vakinaista työväkeä pantu kilometritehtaalle ja korvattu sitä virolaisilla vuokraporukoilla, joiden työ- ja palkkaehdoista on puutteellisten lakien vuoksi vaikea saada tietoa. Puutarhojen parantunut työllisyys on ainakin Kymessä näkynyt juuri vuokratyön kasvuna, sanoo Jari Nilosaari.

Kaukaan Lappeenrannan vaneritehtaan 340 työntekijän pääluoton paikalta liiton aluetoimitsijaksi kesäkuun alusta vaihtanut Nilosaari on vahva mies kotikulmillaan.

Puuliiton hallituksessa hän ehti istua yhden nelivuotiskauden ja pääluottamusmiehenä melkein vuosikymmenen. Liittokokoukseen hänet valittiin suhteellisesti maan suurimmalla, 231 äänen vyöryllä.

Nilosaari sanoo vaihtavansa tehtäviä huojentunein mielin. Vaneritehtaan tilauskanta on hyvä pitkälle ensi syksyyn ja työväkeäkin tulossa lisää yli 20 henkeä. Myös tehtaan paikkaus- ja pakkauslinjoja sekä viilunlajittelua on uusittu.

– Menestystä varjostaa kuitenkin se, että Lappeenrannan tehdas hoitaa nyt Viialan ja Kuopion lakkautettujen laitosten tuotannon, mutta työllistää vain murto-osan niiden työntekijöistä.

Lomien mentyä Nilosaaren edessä on iso luku-urakka, kun päähän pitäisi päntätä liiton 13 työehtosopimusta. Mutta sitä ennen hän aikoo kalastaa ja kasvattaa koiranpentuaan ensi talven jänisjahteihin.