Paikallinen Metalliliitto on järjestänyt jo kaksi suurmielenosoitusta, joiden tukijoiksi ovat lähteneet sekä kirkonmiehet, koululaiset että kilpailevan yrityksen työntekijät.

Viime viikolla liukuporrastehtaan ammattiosastolaiset kävivät Helsingissä luovuttamassa konsernin johdolle oman konseptinsa tehtaan tulevaisuuden varalle.

Hattingenin tehdas siirtyi Koneen omistukseen viime vuosikymmenellä. Vielä 1999 sitä laajennettiin Nordrhein-Westfalenin osavaltion tuella. Toissa vuonna tehdas sai yhtiön Keski-Euroopan yksikön historian suurimman tilauksen, 54 liukuportaiden valmistuksen Berliinin uudelle päärautatieasemalle.

Ammattiosaston mukaan tehdas toimii voitollisesti, mutta Kone tavoittelee sijoituksiltaan korkeampaa tuottoa. Konsernin johto ilmoitti maaliskuussa, että tavarataloportaiden valmistus siirretään Kiinaan ja teknisesti vaativampien julkisen liikenteen liukuportaiden valmistus Englantiin.

Ammattiosaston mielestä tehtaasta voitaisin tehdä vaativampien töiden tutkimuksen ja valmistuksen eurooppalainen osaamiskeskus. Jatkokonseptin laatimisessa on ollut apuna Saarbrückenin teknillisen ja kauppatieteellisen korkeakoulun konsulttiyhtiö Info-Institut. Konsepti esiteltiin tehtaan johdolle aivan heinäkuun alussa. Työntekijät odottivat, että tehtaan johto nimeäisi jatkoneuvotteluja varten pätevät henkilöt.

Työt jatkuvat täydellä teholla

– Olen suhteellisen optimistinen sen suhteen, että saamme aikaan järkeviä neuvottelutuloksia. Osaamiskeskus on mahdollinen, järkevä ja kannattava, uskoo IG Metallin Grevelsberg-Hattingenin alueen johtaja Otto König.

– Kilpailija Otis siirsi joitakin vuosia sitten tehtaansa Ala-Saksista Tsekkiin ja Kiinaan ja on maksanut siitä kalliit oppirahat. Tuotteiden laatu putosi ja nyt yhtiö rakentaa uutta tehdasta Wieniin, hän huomauttaa.

Toistaiseksi alasajon aikataulu on vielä auki ja töitä painetaan täydellä teholla. Kesäkuussa saatiin vielä yksi uusikin tilaus: naapurikaupunki Dortmund haluaa Hattingenista 18 liukuportaat paikallisliikenteen asemilleen, kertoo pääluottamusmies Willi Wannemüller.

– Tunnelma on alakuloinen, toivon ja menetyksen välillä horjutaan, hän kuvailee.

Tehtaan portille pystytetyssä kampanjateltassa kerrotaan koululaisryhmille, mihin ay-liikettä tarvitaan.

Papit kehottivat ihmisiä kaduille

60 000 asukkaan Hattingenissa on opittu protestoimaan Ruhrin laakson rakennemuutoksen myötä. Teräs- ja metalliteollisuudesta on kadonnut vuosien saatossa tuhansia työpaikkoja. Nyt liukuporrastehdas on 400 työpaikallaan kaupungin suurin alan yritys, josta riippuu myös 300 alihankkijatyöpaikan kohtalo.

Kevät oli otollista aikaa protestille myös siksi, että osavaltiossa oli toukokuussa vaalit, joiden alla koko maassa velloi voimakas kapitalismikritiikin aalto. Tehtaan säilyttämisen puolesta kävivät puhumassa jokaisen puolueen ehdokkaat.

Huhti- ja toukokuun mielenosoituksiin osallistui kumpaankin parituhatta ihmistä. Agitaattoreiksi ryhtyivät jopa kaupungin papit, jotka kehottivat helluntaisaarnassaan ihmisiä mielenosoituksiin.

– Keräsimme myös kirkkojen ovilla nimiä konsernin johdolle suunnattuun vetoomukseen, kertoo evankelis-luterilainen pastori Klaus Sombrowsky.

Juhannusviikonloppuna järjestettiin tehtaan puolesta taas suuri solidaarisuustapahtuma, johon osallistui muidenkin lakkautusuhan alla olevien firmojen sellaisten firmojen työntekijöitä. Ohjelmassa oli mm. hölkkätempaus ja ihmisketju tehtaalta kaupungin keskustaan.

Rajat ylittävää yhteistyötä tarvitaan

Toukokuun mielenosoitus teki vaikutuksen Koneen työntekijöitä edustavan yritysneuvoston puheenjohtajaan Juhani Kouhiaan.

– Ei Suomessa tällaisia järjestetä, ihmisiä on vaikea saada liikkeelle vaikka työpaikat menee, hän harmittelee.

– Hieno puoli oli myös se, että puolisot ja lapset olivat näkyvästi mukana, kyllähän tällainen asia koskettaa koko perhettä, sanoo Kouhia.

Se, onko Koneen saksalaisilla ja suomalaisilla ay-edustajille tarvetta tiivistää yhteistyötään riippuu nyt konsernijohdon reaktioista.

Kouhian mielestä liittojen pitäisi joka tapauksessa panostaa reilummin kansainväliseen yhteistyöhön.

– Tässä on vielä sellaista breshneviläistä henkeä, pidetään seminaareja ja kokouksia kun resursseja pitäisi varata käytännön yhteistyöhän, hän sanoo.

– Kansainvälistyminen on varmasti jatkossa yksi tärkeimmistä tehtävistämme, uskoo myös IG Metallin König.

Terhi Brusin
Berliini