vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

Oman käden oikeus leviää hivuttaen
yleisillä ranoilla

Rahalla saa vaikka viimeisen yleisen maapläntin

pi-nu.gif (132 bytes)  Perämeren rantaa riittää – vielä
pi-nu.gif (132 bytes)  Jokamiehen oikeudet lyhyesti

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Suomalaiset ovat turhan kainoja käyttämään reilusti jokamiehen oikeuksiaan luonnossa liikkuessaan.

Tämän on huomannut Haukiputaan ympäristösihteeri Jussi Muilu, jonka mukaan kainostelu näkyy erityisesti rannoilla, joita Muilun edustamassa kunnassa riittää.

Rakennusliiton osasto 59:n puheenjohtaja Tapio Kyllönen harmittelee, että Haukiputaan Virpiniemeen rakennettava golfkenttä vie raksalaisilta marjat ja sienet. Kalastaa vielä sentään saa vapaasti. Foto: HARRI NURMINENKainostelua käytetään myös reippaasti hyväksi; jokamiehen oikeuksista ei ole puhettakaan, kun kyseessä on oma etu. Ja rahallahan sitä saa.

Muilun mukaan kunnallinen demokratia onkin kuntalaisten oikeuksien kunnioittamisessa ja toteutumisessa mennyt viime vuosina väärään suuntaan.

– Se on muuttunut siten, että entisen ajattelun, jonka mukaan kaavoituksessa on otettava huomioon kuntalaisten etu, tilalle on tullut kuntalaisen etu, ympäristösihteeri kertoo.

Kunnallinen demokratia ei siis toimi.

Tästä on seurannut, että rantatontin meren ääreltä saanut yksityinen mökki- ja huvila-asukas valtaa vähitellen yleiset, kaikille kuntalaisille kuuluvat alueet ja häätää mökittömät pois rannoilta.

Kärjistäen voikin sanoa, että mitä isompi lukaali, sitä suurempi huuto.

– Vaikka kaavoituksellisesti ja jokamiehen oikeuksien periaatteiden mukaisesti kaikilla pitäisi olla vapaa kulkuoikeus, käytännössä se on johtanut siihen, että monikaan ei tohdi mennä tällaiselle alueelle, Muilu selvittää.

– Tämä on osoitus suomalaisten kainoudesta ja 'häikäilemättömyyden' puutteesta. Yleisiä alueita käytetään vähemmän kuin on oikeutta, hän huomauttaa.

Moni ei viitsi nähdä sitäkään vaivaa, että menisi kunnanvirastoon tutkimaan kaavaa, josta asia selviäisi varmuudella.

Uimarannalle pyrkijöitä kehotetaan poistumaan

Muilun mukaan hiljaa hivuttaen mulle – menetelmä on tullut esiin mm. komeista merimaisemistaan tunnetulla Virpiniemen Meriniemen ranta-alueella, jonne on viime vuosina noussut toinen toistaan hulppeampia huviloita.

Meriniemessä on kaavaan merkitty uimaranta, mutta sen yleinen, kaikkia kuntalaisia koskeva käyttö ei ole ollut täysin ongelmatonta. Joissakin tapauksissa uimarannalle menneitä on kehotettu poistumaan alueelta vetoamalla siihen, että "kyseessä on yksityisalue".

Muilu kertoo joutuneensakin selvittämään, missä Meriniemen rannoilla kulkee yksityisen ja yleisen raja, mutta täyttä selvyyttä asiaan ei ole vielä saatu.

Viimeiset vapaat rannat myyntiin

Esimerkkinä vapaiden rantojen ja kuntalaisten oikeuksien vähittäisestä hupenemisesta on Haukiputaan kunnanhallituksen keväällä tekemä päätös laittaa myyntiin yksi viimeisimmistä vapaista saaritonteista Virpiniemen edustalla olevassa Hietakarin saaressa.

5 000 neliön loma-asuntotonttia havitteli matkailupalveluyritys tukikohdaksi mm. jahtiporukoille.

Kunnan maankäyttöinsinööri olisi pitänyt tontin kuntalaisten yhteisessä virkistyskäytössä, mutta kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen tontin myynnistä avoimella tarjousmenettelyllä eli tontin saa se, joka tekee siitä korkeimman tarjouksen.

Päättäjät hampaattomia

Jussi Muilua harmittaa päättäjien hampaattomuus kaavoitusasioissa. Hänen mielestään jokamiehen oikeudet on mahdollista tehdä selväksi konkreettisin toimin, kuten esimerkiksi Oulussa on tehty.

Siellä tehdään rannoille reilusti kevyen liikenteen väylä, jonka avulla jokamiehen oikeudet toteutuvat selkeästi.

– Näin pitäisi tehdä myös maaseutukunnissa. Kun näin ei tehdä, tilanne on äärettömän vaikea, Muilu huokaa.

Tämän sijaan ranta-alueilla ongelma pyritään hoitamaan niin, että yksityisen ja yleisen alueen raja "merkataan" tekemällä ranta-alueelle puisto ja kuvitellaan, että asia on järjestyksessä.

Kolopallo vie raksalaisilta marjat

Toinen Virpiniemessä kovaa kädenvääntöä aiheuttanut tapaus on alueelle rakennettava golfkenttä. Rakentaminen herätti pari-kolme vuotta sitten kuumia tunteita puolin ja toisin sekä poiki tukun valituksia.

Korkein hallinto-oikeus lopetti riitelyn antamalla siunauksensa hankkeelle.

Kolopallon saloihin ja erityisesti sen ympäristövaikutuksiin joutui ottamaan kantaa mm. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.

– Alun perin kenttä suunniteltiin siten, että se olisi ulottunut Virpiniemen pohjoispuolelle, missä on arvokkaita maisema-alueita. Ne saatiin sitten kuitenkin säilymään, ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa ympäristökeskuksen luonnonsuojeluosastosta kertoo.

Rakennusliiton os. 59:n puheenjohtaja Tapio Kyllösen mukaan golfkenttä kaventaa jokamiehen oikeuksia merkittävästi.

– Jäsenemme menettävät hyvät marjastus- ja sienimaastot. Niitä ei kentän jälkeen enää löydy, Kyllönen selvittää.

Osastolla on golfkentän läheisyydessä Lupponiemi- niminen kesänviettopaikka, jossa on kymmenkunta 2-3 hengen mökkiä. Paikka on Kyllösen mukaan ahkerassa käytössä, sillä os. 59:ssä on yli 2 000 jäsentä, ja heistä huomattava osa käyttää luonnonkaunista virkistyskeidasta varsinkin kesäaikaan.

– Käyttäjiä löytyy aina Etelä-Suomea myöten, kun liiton jäsenet käyvät yöpymässä Lupponiemessä kalastusreissuillaan pohjoiseen, puheenjohtaja Kyllönen kertoo.

Golfkentän rakennustyöt ovat jo meneillään. Tällä hetkellä alueella tasoitellaan väylien pohjia, ja valmista pitäisi olla kesällä 2007.

Golfkenttää ylläpitävä Virpiniemen Golf Oy on käynnistänyt golfosakkeiden myynnin. Yksityisen kansalaisen pääsy viheriölle maksaa 7 000 euroa.

Rakennusliittolaisia golfinpeluu ei Kyllösen mukaan ole kiinnostanut muuten kuin huulenheittomielessä.

– En tiedä, onko kukaan tosissaan osakkeita ostamassa, hän kertoo.

Osakekaupat eivät kiinnosta myöskään raksalaisten lomanviettopaikan omistavaa Lupponiemi-säätiötäkään.

– Säätiö on päättänyt, että golfosakkeita ei osteta, puheenjohtaja Kyllönen kertoo.

SEPPO KORHONEN

 

Perämeren rantaa riittää – vieläalkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Hyviä uutisia lomalaiselle, joka suuntaa reissunsa Perämeren rannoille. Täällä jokamiehen oikeudet toteutuvat – ainakin toistaiseksi – hyvin; rantoja riittää vielä runsain mitoin vapaasti liikuttavaksi.

Näin on, mikäli on uskominen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojeluosaston ylitarkastajaa Tuukka Pahtamaata.

Ja miksei olisi.

Mitään selvitystä siitä, kuinka paljon vapaata rantaviivaa Perämereltä löytyy, ei Pahtamaan mukaan ole tehty.

– Suurimmassa osassa rannikkokunnissa rantayleiskaavat on tehty, ja tietty prosentti on jätettävä vapaaseen käyttöön, Pahtamaa selvittää.

– Tosi kuitenkin on, että on alueita, joilla on vähän vapaata rantaa tai ei lainkaan, hän huomauttaa.

Kaikilla ei ole myöskään käsitystä, mitä jokamiehen oikeuksiin kuuluu, vaikka niillä on toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa Suomessa jo pitkät perinteet.

Jokamiehen oikeuksista puhuttaessa nyrkkisääntönä rantojen kaavoituksessa voidaan Pahtamaan mukaan pitää sitä, että se on tehtävä niin, että rantaan voi veneellä rantautua ja rantaa on riittävästi vapaana yleiselle käytölle ja vapaalle liikkumiselle.

Pahtamaan edustaman osaston tehtävänä on nimensä mukaisesti edistää ja valvoa luonnonsuojelua ja arvioida mm. erityisesti maankäytön ympäristövaikutuksia sekä valvoa ja edistää luonnon virkistyskäyttöä.

Ympäristökeskus antaa näistä asioista lausuntoja, joissa ei Pahtamaan mukaan puhuta juuri koskaan jokamiehen oikeuksista.

– Termi on yleinen etu, jota käytämme. Siinä kuitenkin puhutaan samoista asioista eli jokamiehen oikeudetkin tulevat esiin, Pahtamaa huomauttaa.

– Muun muassa luonnon monimuotoisuus on säilytettävä ja rakennettava on vain sille soveliaille alueille, ylitarkastaja sanoo.

Kuinka kauan monimuotoisuus ja jokamiehen oikeudet eivät ole uhattuina, riippuu rakentamisen vimmasta. Pahtamaa myöntää, että jokamiehen oikeuksien merkitys korostuu entisestään, "kun koko ajan rakennetaan lisää".

Kalastajat joella hermostuttavat

Pahtamaan mukaan jokamiehen oikeuksiin liittyviä yhteydenottoja ei tule juurikaan rannikkoseuduilta, mutta jokivarsien käyttöoikeuksista riittää kyselyjä.

Ihmiset kyselevät, miten pitää menetellä joen ranta-alueella, jossa on loma-asunto, ja kalastajat ovat vapoineen liikkeellä.

Kyselyjä on usein edeltänyt tilanne, jossa mökin omistaja hermostuu rannallaan käyskentelevään vapamieheen tai –naiseen, ja niinpä osapuolet tekevät sitten selkoa kovaankin ääneen siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Yhteisymmärrys jää yhtä usein myös löytymättä.

– Tällaisessa tapauksessa kyse on molemminpuolisesta hyvästä tahdosta eli kumpikin osapuoli voisi joustaa. Kalastaja ei jää ihan lomamökin eteen pyytämään vaan menee ohi ja kalastaa tuonnempana, Pahtamaa opastaa.

 

Jokamiehen oikeudet lyhyestialkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Jokamiehen oikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä siitä tarvitse maksaa. Tätä oikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä.
    Jokamiehen oikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, ne perustuvat eri lakeihin ja koskevat myös ulkomaalaisia.

Saat:

  • liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta,
  • oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua – voit esim. telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan huolehdit riittävästä etäisyydestä asumuksiin,
  • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia,
  • onkia ja pilkkiä
  • veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä

Et saa:

  • aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille,
    häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia,
  • häiritä poroja ja riistaeläimiä,
  • kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, sammalta ja jäkälää toisen maalta,
  • tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta,
  • häiritä kotirauhaa esim. leiriytymällä liian lähelle asumuksia, kulkemalla pihan poikki tai meluamalla,
  • roskata ympäristöä,
  • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa
  • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

Palkkatyöläinen 5.7.2005 nro 6/05

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)