Työtä voidaan järjestellä uudelleen ja työaika- ja lomajärjestelyissä voidaan ottaa perheiden tarpeet huomioon. Esimerkiksi Espoossa Jorvin sairaalan röntgenosastolla työvuorolistat täytetään työntekijöiden tarpeista lähtien. Muutoksesta hyötyivät potilaatkin, sillä osaston aukioloaikoja on pystytty pidentämään.

Hyviä käytäntöjä työn ja perheen yhteensovittamiseksi on haettu kahdessa Euroopan sosiaalirahaston ja sosiaali- ja terveysministeriön projektissa sekä Työssä jaksaminen -ohjelmassa.

Yleistäen voi sanoa, että mahdollisuuksia joustoihin löytyy, kun otetaan käyttöön etätyöjärjestelyt, pidetään huoli henkilöstön määrästä ja koulutuksesta ja arvostetaan erilaisia elämäntilanteita: Vanhusten hoitaminen voi olla yhtä tärkeää kuin pienten lasten hoito.

Työnantajaa kannattaa muistuttaa, että vanhemmat oppivat työelämässä tarvittavia taitoja perheessäkin: ristiriitojen selvittelyä, vuorovaikutusta, joustavuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Pienistä huolehditaan

Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys sitä paremmin yhteiskunta tukee työn ja perheen yhteensovittamista. Yhteiskunta tarjoaa joustomahdollisuuksia vielä lapsen mennessä kouluun, mutta sitten keinot käyvät vähiin.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaa tuovat vanhemmille ja lapsille yhteistä aikaa. Nykyisin myös isät pääsevät nauttimaan lapsensa vauvaiästä, sillä 18 päivän isyyslomaa saa jatkettua 12 päivällä, jos isä on pitänyt vanhempainvapaasta vähintään viimeiset 12 arkipäivää.

Toki isät voivat pitää koko vanhempainvapaan äidin mennessä työhön tai kumpikin voi siirtyä osa-aikaiselle vanhempainvapaalle. Osa-aikaiselle vanhempainvapaalle pääsee, jos molemmat siirtyvät osa-aikatyöhön. Työnantajalta pitää saada suostumus järjestelyyn, joka saa kestää 2–6 kuukautta.

Toistaiseksi isät ovat käyttäneet oikeuttaan vanhempainvapaaseen säästeliäästi tai sitten äidit ovat halunneet pitää vanhempainvapaan. Viisi vuotta sitten vanhempainvapaalla oli vain 1 500 isää, mutta yli 97 000 äitiä. Vanhempainvapaalle jäi harvempi isä kuin 1980-luvulla.

Joustoja kouluikään saakka

Alle 3-vuotiaan lapsen toinen vanhempi voi jäädä hoitovapaalle. Vapaan voi myös jaksottaa vanhempien kesken. Yhteiskunta tukee hoitovapaata kotihoidontuella, siis hoitorahalla ja vähävaraisia vanhempia erillisellä tulosidonnaisella hoitolisällä. Jotkut kunnista myöntävät kotona olevista alle 3-vuotiaista lapsista kunnallista kotihoidontukea.

Toinen eka- tai tokaluokkalaisen vanhemmista voi jäädä osittaiselle hoitovapaalle. Tällöin hänen työaikansa lyhenee 6 tuntiin päivässä tai muutoin siten, että viikkotyöaika on keskimäärin 30 tuntia. Mahdollisuus koskee myös alle 3-vuotiaan lapsen vanhempia. Ehtona on, että työsuhde on kestänyt vähintään puoli vuotta ennen hoitovapaata. Vanhempi menettää lyhennysajalta palkan, mutta saa osittaista hoitorahaa 70 euroa kuukaudessa. Osittaisen hoitovapaan voi jakaa vanhempien kesken.

Alle 10-vuotiaan toinen vanhempi voi jäädä hoitamaan äkillisesti sairastunutta lastaan tai järjestämään lapsen hoitoa enintään neljäksi päiväksi. Jos työehtosopimuksessa ei ole muuta sovittu, tämä niin sanottu tilapäinen hoitovapaa on palkatonta. Useimmiten työntekijä saa tilapäisen hoitovapaan ajalta palkkaa sopimuksesta riippuen 1–3 päivää. Tosin metalliteollisuuden sopimuksen mukaan työntekijä voi hoitaa palkallisena myös avopuolisonsa äkillisesti sairastunutta lasta 1–4 päivää.

• Työn ja perheen yhteensovittamishankkeista Stakesin sivulla www.stakes.fi/hyvinvointi/lape/tyojaperhe/
• Lapsiperheiden etuuksista
  www.kela.fi kohdasta Lapsiperheelle>vanhempainetuudet tai
  www.stm.fi kohdasta Perhe-etuudet ja palvelut.
• Perhevapaista myös SAK:n sivuilla www.sak.fi kohdasta Tietoa työlämästä>Työelämän tasa-arvo>Tasa-arvo arkipäivän teoiksi, josta Työ ja perhe-elämä
• Työmarkkinajärjestöjen yhteis-
  esite Perhevapaat,
  isien ja äitien oikeus (pdf)

Suomi saa kiitosta lasten päivähoito-oikeudesta ja äitien kokopäivätyöstä OECD:n vertailussa. Sen sijaan kotihoidontuki vääristää talousjärjestön mukaan työmarkkinoita.

Pienten lasten äidit jäävät järjestön mukaan liian helposti kotiin hoitamaan lapsiaan. Selvityksen mukaan alle puolet 2-vuotiaista suomalaislapsista on päivähoidossa, mutta vastaavanikäisistä ruotsalaislapsista 85 prosenttia.

Koska vain puolet pienten lasten äideistä on Suomessa ansiotyössä, tulisi yhteiskunnan tukea taloudellisesti tuntuvammin vanhempia osa-aikatyötä.

Järjestö esittää lisäksi iltapäivähoidon laajentamista 9–10-vuotiaisiin lapsiin. Lisää sosiaali- ja terveysministeriön sivulla www.stm.fi kohdasta Tiedotteet>2005>Toukokuu OECD työn ja perheen yhteensovittamisesta

Työssä olevan ikäluokan vanhemmat painottivat huoltajuutta, rajojen asettamista ja elämän opettamista. Nykyvanhemmat pitävät tärkeimpinä rakkauden antamista, rajojen asettamista ja elämän opettamista.

Muutos kävi ilmi vuonna 2001 tehdyssä Vanhemmuuden aika -hankkeessa, johon osallistui lapsityössä työskentelevä henkilöstö kolmesta eri kaupungista.