Toukokuun lopussa pidetty edustajakokous antoi tästä selvän viestin. Liittohallituksella on nyt valtuudet neuvotella laajennetusta yhteistyöstä teollisuuden muiden ammattiliittojen kanssa.

Sanaa fuusio ei päätöksessä mainita, mutta ei myöskään suljeta pois. Vaatimuksena on, että sopimusalojen itsenäisyys ja ammattiosastojen toimintaedellytykset turvataan. Liitto pyrkii nyt tiiviimpään yhteistyöhön muiden samanmielisten kanssa etupäässä siksi, että alan työpaikkojen määrä ja siten myös liiton jäsenmäärä on vähentynyt voimakkaasti ja samansuuntaisen kehityksen arvioidaan myös jatkuvan.

Jäsenkadon syynä on graafisen alan tekninen kehitys. Tilanne on heijastunut myös palkkakehitykseen. Työvoiman ylitarjonnan vanavedessä palkat ovat alkaneet jäädä jälkeen aiemmin hyvin palkatulla alalla. Samaan aikaan on näkyvissä merkkejä siitä, että työantajapuoli on tiukentamassa otteitaan.

Graafisella alalla aiemmin vallalla olleesta hyvästä työnantajapolitiikasta ollaan luopumassa sitä mukaa kun kasvoton omistus ja kvartaalitalous valtaavat alaa.

Teollisuudesta pidetään kiinni

Porvoolainen Pentti Sainio, joka on toiminut aiemmin vuosikausia WSOY:n ja Bookwellin pääluottamusmiehenä ja ollut tiiviisti mukana liiton toiminnassa parikymmentä vuotta, sanoo nyt tullun siihen pisteeseen, että edunvalvonnalle on rakennettava laajempi perusta.

Siihen, miten se pitäisi tehdä, hän ei halua ottaa kantaa. Vaihtoehtojen tutkiminen on liiton johdon asia, mutta teollisuuden piirissä pysymisestä Sainio haluaa pitää kiinni samoin kuin edustajakokouskin.

Pentti Sainio on seurannut sisältä päin graafisessa teollisuudessa tapahtunutta suurta muutosta, jonka aikana kokonaisia ammattiryhmiä on hävinnyt uuden tekniikan tieltä.

– Kirjapainotyö on nykyään enimmäkseen painamista ja sitomista, valtaosa esitöistä on kadonnut, hän toteaa.

– Mutta tietysti kehityksessä on ollut myönteisiäkin puolia. Raskaat ja yksitoikkoiset työtehtävät ovat uuden tekniikan myötä suureksi osaksi kadonneet.

Eikä kehitys ole ollut mullistavaa yksinomaan teknisellä puolella. Myös yritysten rakenteet ovat muuttuneet rytisten.

– Yrityksiä on fuusioitu, ostettu ja myyty ja konserneja rakennettu. Sellainen vaikuttaa tietysti sopimuspolitiikkaan. Ei ole aina helppoa tietää kenen kanssa pitäisi puhua, jotta tulosta syntyisi.

Sainio ei kuitenkaan elättele harhakuvitelmia siitä, että isompi liitto lisäisi automaattisesti vaikutusvaltaa.

– Nähtäväksi jää, miten siinä käy.

Fuusio tuskin vaikea jäsenille

Edustajakokouksessa niin ikään mukana ollut Stefan Friman on Sainion kanssa yhtä mieltä siitä, että liittoa on suurennettava. Friman työskentelee Tammisaaren Kirjapainossa ja on nähnyt saman kehityksen kuin Sainiokin.

– Tämän kehityksen loppua ei vielä ole nähty, ratonalisointi jatkuu edelleen, hän sanoo. Friman epäröi vielä sitä, mikä olisi järkevin malli liitolle.

– Isompi kyllä, mutta miten iso, se on vaikea kysymys. Minusta ei olisi hyvä, että meistä tulisi piskuinen osa liian isoa liittoa. Siinä on se riski, että meidän alamme edut hukkuvat kokonaisuuteen.

Stefan Friman katsoo, että sähkömiehet voisivat olla hyvä yhteistyökumppani.

– Heidän kanssaan olemmekin jo keskustelleet. Postiliitto on ihan mahdollinen sekin, hän toteaa.

– Lehdenjakajathan jo kuuluvat Viestintäliittoon, joten olisi luonnollista edetä jakelupuolella nyt, kun posti on ottanut lehdenjakelun hoitaakseen.

Stefan Friman ei usko, että fuusio olisi välttämättä jäsenistölle vaikea juttu.

– Jäsenet ovat kyllä täysin valmiita siihen, että jonkun kanssa yhteen mennään. Toivotaan vain, että liittojohdolla on selkeä esitys asiasta seuraavassa edustajakokouksessa.

Entinen johto saa jatkoa

Viestintäliiton johtoduo, puheenjohtaja Pertti Raitoharju ja liittosihteeri Irene Hämäläinen valittiin jatkamaan tehtävissään seuraavat neljä vuotta. Molempien kausi on toinen. Myös valtuuston puheenjohtaja joensuulainen Esko Keronen sai jatkokauden.

Kokous hyväksyi liitolle myös uudet säännöt, joiden mukaan Viestintä siirtyy liittokokousedustajia valittaessa ammattiosastokohtaiseen suhteelliseen vaaliin ja luopuu pitkään kiistojen kohteena olleesta enemmistövaaliperiaatteesta.

Turvaa muutoksessa -keskusteluasiakirjan hyväksyessään kokous asettui kannattamaan tiiviimpää yhteistyötä muiden teollisuusalojen liittojen kanssa.

Mahdollisissa yhteistyöhankkeissa liiton hallitus sai selvitystyövaltuudet.

Liittoa jo useita vuosia hiertäneestä ehdottoman työrauhan velvoitteesta halutaan nyt kokouksen päätöksellä eroon, koska työnantajat eivät enää piittaa rauhalla ostetusta työsuhdeturvasta.

Hans Jern