Autot ohjataan viittomalla punavalkoisen M/S Rosellan autokannelle Helsingin Katajanokalla. Vartijat ja risteilyhenkilöstö seisovat rivissä hiukan nuhraantuneessa sisääntuloaulassa toivottamassa matkustajia tervetulleeksi laivaan. Yhtä ystävällisesti heidät otetaan vastaan cafeteriassa, laivamyymälässä, joka paikassa.

Mutta se on vain pintaa. Pelko työpaikkojen kohtalosta on läsnä, koko ajan. Kustannukset on saatava alas, henkilöstöä vähennettävä, puhutaan ulosliputuksesta maaliskuussa. Tunnelmat vaihtelevat kiukusta apatiaan.

– Vain ammattitaito ja työmoraali pitävät meidät käynnissä. Olo on kurja ja motivaatio miinuksen puolella, sanovat myyjä ja osaston luottamusmies Ritva Kaurila ja tarjoilija Sorri Hartikainen juuri kun Rosella, viimeisenä vuoden 1980 nelikosta Suomen lipun alla purjehtiva iloisenpunainen viikinki, kääntää keulansa etelään kohti Tallinnaa.

Viking Sagan/Sally Albatrossin runko palvelee nyt Ruotsin lipun alla purjehtivassa Silja Operassa, sisaralus Viking Song seilaa Mare Balticum -nimisenä Viron lipun alla ja Viking Sally puolestaan koki kohtalonsa Viron lipun alla Estoniana vuonna 1994.

Mutta noin 2 000 merimiestä työllistävä Viking Line on nykyäänkin Suomen suurin varustamo. Alukset on pääasiassa liputettu Suomeen, vain Cinderella ja Ålandsfärjan purjehtivat Ruotsin lipun alla.

Uhka niskassa jo kolme vuotta

Yt-neuvotteluista on tullut arkipäivää etenkin niille, jotka siirtyivät Rosellalle sen jälkeen, kun Cinderella liputettiin Ruotsiin viime vuoden elokuussa.

– Intoa täynnä tänne tultiin, yhtiön suurimmalta lautalta Cinderellalta sen toiseksi pienimpään, lipunvaihtohullunmyllyn jälkeen. Uuteen työhönkin, koska olin pyytänyt, että saisin vaihtaa tarjoilijasta myyjäksi, toteaa Ritva Kaurila, jonka työpaikka on nyt ollut uhanalaisena kolme vuotta.

Aluksen luottamusmies Jyrki Lummejoki kertoo, että rauhaa reitin- ja nimenvaihdon jälkeen – alus alkoi liikennöidä Tukholman ja Maarianhaminan väliä nimellä Dancing Queen – kesti ruhtinaalliset kolme kuukautta. Sitten Viking Line tarjosi liitolle vaihtoehdon: uusi sopimus pienemmillä palkoilla tai ulosliputus.

– Käytännössä ulosliputus. Yksikään suomalainen merimies ei olisi pystynyt tekemään töitä laivalla ja asumaan Suomessa yhtiön toivomalla palkkatasolla. Tavoitteena oli halpa ulkomainen työvoima, sanoo puheenjohtaja Simo Zitting.

Lakko, josta oli varoitettu, peruuntui muutaman minuutin varoitusajalla joulukuussa. Kaikkien Vikingin alusten miehistöt asettuivat tukemaan Rosellan väkeä ja Viking Line perääntyi.

– Solidaarisuus oli valtavaa, siitä muille suurkiitos, sanoo Lummejoki.

Miehistön kokoa, pätevyysvaatimuksia, lomitusjärjestelmää ja palvelurahaa koskeva vuonna 2003 solmittu miehityssopimus tarjosi mahdollisuuden uusiin neuvotteluihin keväällä 2004, ja siihen yhtiö vetosi. Sopimus oli viittä vaille valmis allekirjoitettavaksi, mutta yhtiön edustajat marssivat ulos. Valtaosa asioista on nyt ratkaistu käräjillä. Vanha miehityssopimus on voimassa siihen saakka, kun varsinainen sopimus umpeutuu helmikuun lopussa.

Omistajat ahneita

Kuin salama kirkkaalta taivaalta tulikin sitten viime kesänä tieto, että Viking Line haastaa kansainvälisen kuljetusalan federaation ITF:n ja Merimies-Unionin oikeuteen Lontoossa. Unionia halutaan kieltää ryhtymästä toimiin Rosellalla tai muilla Vikingin aluksilla samalla kun ilmoitetaan selväkielisesti, että yhtiö valmistelee Rosellan liputtamista ulos 1.3.2005.

– Tämä on järjetön yritys sitoa liiton kädet. Yhtiö yrittää viedä ay-perusoikeudet ja tuoda sisään halpatyövoimaa. Jälleen yksi osoitus omistajien pohjattomasta ahneudesta. Mikään ei riitä, ei edes se että valtio pumppaa lisää rahaa merenkulkuun – rahat menevät suoraan omistajien taskuihin, sanoo laivan luottamusmies Lummejoki. Zitting on samaa mieltä.

– On niin härski ja hävytön tämä tilanne. Rahaa virtaa sisään, mutta omistajien ahneudella ei ole rajoja. Uusiin aluksiin ei ole investoitu vuosikausiin, osinkoja on jaettu ja ennen joulua pidetään uusi yhtiökokous.

– Meistä näyttää siltä, että Viking Line aiotaan puhdistaa rahoista kokonaan, Lummejoki sanoo.

Myös suomalaismatkustajat ihmettelevät valtiontukea samalla kun kehuvat miehistöä ystävällisestä palvelusta ja kyselevät työntekijöiden jaksamista.

– Vapaalla en enää viitsi kertoa missä olen töissä. Hävettää, sanoo Sorri Hartikainen. Hänet saa jatkamaan vain vapaaviikko, jonka saa vastineeksi 10,5–14 tunnin työpäivistä laivalla.

Viking Line haluaa murtaa ay-liikkeen

SM-U:n puheenjohtaja, itsekin juristi, kuvaa yhtiön toimintaa aivan omalaatuiseksi.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun varustamo yrittää saada Suomen lipun alla purjehtivaa alusta koskevan päätöksen maasta, jossa on toisenlainen oikeusjärjestelmä ja kulttuuri. Lontoolainen tuomioistuin ei suomalaisen oikeuskäytännön mukaan voi evätä suomalaiselta ammattiliitolta sen laillisia oikeuksia, hän korostaa.

Zittingin näkemyksen mukaan toimenpiteet ilmentävät suomalaisen lainsäädännön, työmarkkinoiden ja viranomaisten täydellistä halveksuntaa. Tavoitteena on estää Unionia solmimasta uutta sopimusta, ei estää lipunvaihtoa.

– Asia on kokonaan Suomen sisäinen, ITF vedettiin mukaan, kun me pyysimme heitä käyttämään omia kanaviaan ja ilmoittamaan meille, jos yhtiö yrittää solmia sopimuksen jonkin muun järjestön kanssa. Me katsomme, että meillä on ensisijainen neuvotteluoikeus Suomen lipun alla purjehtivalla aluksella, jossa on suomalainen miehistö, suomalainen työnantaja ja joka purjehtii Suomessa. Rosellan mahdollinen ulosliputtaminen ei saa johtaa yhdenkään suomalaisen merimiehen irtisanomiseen tai lomauttamiseen.

Lundqvistin suku omistaa 40 prosenttia Viking Linen osakkeista ja säiliöaluksia, jotka purjehtivat maailman merillä mukavuuslipun alla, ilman minkäänlaisia työehtosopimuksia ja halpatyövoimalla.

– Nämä säiliöalukset ovat mukana sillä listalla, jonka ITF on laatinut kampanjaansa, jolla pyritään saamaan aluksille työehtosopimukset. Yhtiön toimet voivat osin johtua siitä, että omistajat ovat tympääntyneet ay-liikkeeseen, sanoo Zitting, joka epäilee etteivät Lundqvistit edes ymmärrä, mitä työehtosopimusoikeuksilla tarkoitetaan. Mutta Itämerelle ja sen kukoistavaan bisnekseen heidän tankkerinsa eivät ilman sopimuksia tule.

Zitting pitää selvänä, että syksyn tai talven sopimusneuvotteluista tulee ennen kuulumattoman vaikeat. Luottamusmies Jyrki Lummejoki toivookin solidaarisuutta koko SAK:lta.

Ingegerd Ekstrand
Fotot:Patrik Lindström

– Lipunvaihdosta ei ole keskusteltu luottamusmiehen ja varustamon välillä, sanoo Birkan pääluottamusmies Kenneth Bondas.

Hän toteaa, että varustamo odotti hallituksen lopullista päätöstä merenkulun tuesta. Tuki arvioitiin sellaiseksi, että Birka voi jatkaa merenkulkua Suomen lipun alla ja suomalaisilla sopimuksilla uudella Birka Paradisella kuten Birka Pincess-aluksellakin.

Myös Birka Cargosin seitsemän rahtilaivaa purjehtivat Suomen lipun alla ja suomalaisilla sopimuksilla. Merimies-Unionissa on kaikkiaan noin 800 Birkan palveluksessa olevaa jäsentä.

Kuriositeettina voi mainita, että ainoa joka on lausunut mielipiteensä siitä minkä lipun alla Birka Paradisen pitäisi purjehtia oli – Viking Line. Yhtiön toimitusjohtaja totesi – ennen liputuspäätöksen tekoa – useissa lehdistökommenteissa, ettei Birka tulee koskaan liputtamaan uutta alustaan Suomeen.

Blomqvistin mukaan vallitsevan tilanteen muuttamisen kynnys on aina korkea. Tax free –kaupan loppuminen kuluvan vuoden toukokuun alussa muutti kuitenkin tilannetta Suomenlahdella. Ensimmäisen vuosipuoliskon tulos oli odotettu, mutta marginaali on pienempi kuin aikaisemmin.

Blomqvist korostaa, että valtiovallan päätös toteuttaa vuoden vaihteesta laskien viiden vuoden sisällä EU-määräysten mukaiset verosäännökset – mikä tuo mukanaan samanlaiset kilpailuehdot kuin Ruotsissa – perustuu siihen, että työmarkkinaosapuolet keskustelevat keskenään mahdollisuuksista alentaa työvoimakustannuksia, jotka ovat meillä paljon korkeammat kuin Suomenlahden eteläpuolella.

– Ahvenanmaan varustamonyhdistyksen jäsenenä varustamomme on tässä yksi toimija, toteaa toimitusjohtaja Blomqvist.

Hän korostaa varustamonsa ja työntekijäjärjestöjen hyviä suhteita.

– Mutta emme me toki voi suoda itsellemme sitä ylellisyyttä, että sulkisimme pois muut vaihtoehdot, hän lisää.