Kokkolalaiset ahtaajat ovat pitäneet salaa silmällä vesirajaan nousevaa joka sään terminaalia. Mitään tietoa siitä mitä vaikutuksia uudella terminaalilla heidän työhönsä on he eivät ole vielä saaneet, vaikka sen koekäyttö alkaa parin viikon sisällä.

– Olen pihalla kuin lumiukko. En tiedä mitään, eikä kyselläkään koko aikaa viitsi. Tieto kulki täällä kyllä ennen paremmin, sanoo AKT:n luottamusmies Juhani Autio.

– Toivon, että uusi AWT tuo meille ahtaajille töitä, Autio lisää.

Myöskään Kokkolan ahtaajien 149 jäsenen ammattiosaston 166 puheenjohtaja Raimo Laitala ei ole turhan optimistinen.

– Kyllähän AWT varmaan tavaroiden kannalta hyvä on. Ja kai siitä meille ahtaajillekin jotain hyötyä on, jos vältytään esimerkiksi sateelta, niin hyvä juttuhan se on, Laitila sanoo. Työsuojeluvaltuutettu Vesa Pohjola nyökkää olevansa samaa mieltä.

Satama työllistää nykyään viitisenkymmentä vakinaista ahtaajaa kahdessa vuorossa. Ylitöitä tehdään jonkin verran. Töissä on päivittäin lisäksi viitisentoista tilapäisahtaajaa. Autio korostaa, että sekä vakinaisen että tilapäisen työvoiman tarve on ratkaistava seuraavissa sopimusneuvotteluissa.

– Nyt tilapäisahtaajia opastetaan työhön neljä tuntia, sitten he lähtevät töihin kokeneen ahtaajan parina. Me annamme heille sellaisia töitä, etteivät he ole koko aikaa kannoilla ja vaadimme valvontaa, ettei mitään pääse sattumaan, Autio kertoo.

Liukkaus vaarana

Alusten lastaus- ja purkutyöt ja tavaran esi- ja jälkikäsittely junissa ja rekoissa ei ole riskitöntä, vaikka koneet ovatkin tehneet siitä fyysisesti kevyempää. Autio muistaa, kun 1970-luvulla ihmeteltiin, jos joku otti trukkiin kaksi nippua puutavaraa. Nykyään on tavallista lastata kyytiin kuudesta kahdeksaan nippua.

Liukkaus on ahtaajien vihollinen numero yksi. Kun lämpötila nousee miinuksen puolelta ja tulee suojakeli, trukin lämpimistä pyöristä jää tosi liukkaat jäljet.

– Pitää koputtaa puuta, mutta minun 26 työssäolovuoteni mittaan ei vielä ole sattunut kuolemaan johtaneita tapaturmia, mutta kylläkin vakavia tapauksia, kaatumisia ja yliajoja, jotka ovat johtaneet varpaiden amputointeihin. Useimmiten tulee nyrjähdyksiä, selkä-, hartia- ja käsivammoja, Autio sanoo ja peräänkuuluttaa parempaa siivousta, esimerkiksi automaatti-imureita bulkkitavaran lastauksen jälkisiivoukseen. Joku pitäisi panna sopimuksessa vastaamaan siivouksesta. nykyään siitä ei vastaa kukaan.

Pakkasraja puhuttaa

Sääolot ovat tuulten pieksämällä, alavalla satama-alueella kurjat, kesäisin tarvitaan aurinkolaseja, talvella seurana on hyytävä tuuli ja jää. Sinivihreät talvihaalarit, joita kokkolalaisahtaajat olivat mukana valitsemassa, toimivat hyvin. Vaatetusta miettii myös ns. rättiryhmä, joka istuu edelleen ja aikoo saada työnsä valmiiksi ennen sopimuskauden umpeutumista.

– Kollegat Etelä-Suomesta ehdottivat miinus 20 asteen pakkasrajaa. Meillä oli tarjota heille vain kylmää kättä – sellaisella pakkasrajalla me emme täällä Kokkolassa tekisi töitä montakaan päivää talven mittaan, Raimo Laitala sanoo naureskellen.

EU:n kuuluisa satamadirektiivi, jossa toivottiin satamien avaamista niin, että merimiehet saisivat lastata ja purkaa aluksia, torjuttiin viime vuonna, mutta nostaa taas päätään. Pääluottamusmies Juhani Autio sanoo, että tällä kertaa parin tunnin mielenosoitukset eivät riitä. Enemmän pitää tehdä. Kysymys on halpatyövoimasta.

– Jokin aika sitten tänne satamaan pysäytettiin kiinalainen laiva, koska miehistön palkoista ei annettu mitään tietoja. Ja halvaksihan se käy, jos halpatyövoimalla lastataankin. Palkaksi saa kupin riisiä, toteaa pääluottamusmies Autio kriittisesti.

Erikoisosaamiseen oppia

Joakim Laxåback, 120-vuotiaan ahtaus- ja huolintaliike Rauanheimon toimitusjohtaja, lupaa että ahtaajat pääsevät pian koulutukseen. Erikoisosaamista tarvitaan ja sitä annetaan mahdollisesti hollantilaisten avustuksella. Ahtaustyö on suunniteltava uudelleen, kun uusi täsmänosturi tarjoaa mahdollisuuden nostaa suurempia yksiköitä.

– AWT tuo Kokkolan satamalle todellista nostetta. Terminaali tarjoaa työvälineitä kappaletavarapuolen kehittämiseen sekä sahatavaran, sinkin, teräksen ja muiden metallien lastaus- ja purkutöiden tehostamiseen. Henkilökunnan vähentämiseen ei ole minkäänlaista tarvetta. Päinvastoin henkilökuntaa voidaan tarvita lisää, jos markkinointi sujuu hyvin, Laxåback sanoo.

Tuoreiden tilastojen mukaan vuoden yhdeksän ensimmäistä kuukautta ovat olleet Rauanheimolle parhaita aikoihin. Kasvua on 22 prosenttia, 1,2 miljoonasta tonnista noin 1,5 miljoonaan tonniin.

Rauanheimo toimii KWH-konserniin lukeutuvan vaasalaisen Backman-Trummerin alaisena. Sisaryrityksiä toimii Vaasassa. Kristiinankaupungissa, Uudessakaupungissa, Naantalissa ja Oulussa ja elokuusta alkaen Hangossa. Vastikään ostettiin myös yksi olkiluotolainen yritys.

Ingegerd Ekstrand
Foto: Esa Melametsä

Valtavana ja harmaana, puoliksi maalla ja puoliksi merellä, kohoaa Kokkolan Ykspihlajan uusi joka sään terminaali. Suurimpana maailmassa, ensimmäisenä Pohjoismaissa ja viidentenä Euroopassa se alkaa pian ottaa vastaan suurimmillaan 9 500 dw-tonnin aluksia. Kaikki lastaus- ja purkutyöt tehdään varovasti, katon alla.

– Ensimmäinen alus otetaan kokeeksi sisään marraskuussa, sanoo satamajohtaja Torbjörn Witting, joka esittelee ylpeänä lempilastaan, joka sään terminaalia – englanniksi All WeatherTerminal tai lyhyesti AWT. Maan puolella ovat ensin ahtaajien sosiaalitilat ja niiden vieressä valtava ovi, josta mahtuvat sisään niin rekat kuin junanvaunutkin.

Halli on tilavuudeltaan kaksi kertaa eduskuntatalon perusosan kokoinen. Altaan strategiset mitat ovat: leveys 25 metriä, pituus 122 metriä ja syvyys 8 metriä.

Rahtialus ajaa altaaseen, mutta komentosilta jää ulkopuolelle. Aluksen apumoottorit käyvät satamassakin, kun 15x5-metrinen ovi lasketaan komentosillan ja lastikannen väliin. Ilmastointi toimii täällä sisällä silloin hyvin, Witting sanoo. Neliasteista merivettä johdetaan putkeen, jota pitkin se tulee altaaseen, joka pysyy näin jäättömänä. Tiivistyvä vesi puhalletaan ylöspäin ja se kuivuu matkalla kohti kattoa, joka hengittää niin, että loppu menee ulos kosteutena, ei vetenä.

Lastaus ja purku suoritetaan 2 400 neliön pinnalla sisälaiturilla. Tavarat kuljetetaan terminaaliin ja terminaalista kahta kaistaa pitkin.

Liikkuvan nosturin apuna on Italiassa rakennettu maailmanluokan täsmänosturi. Sen kapasiteetti on 50 tonnia ja se on supernopea: nosto, liike ja jarrutus vie vain kaksi ja puoli sekuntia.

– Maa- ja laiturirakentamisesta on vastannut paikallinen Tallqvistin rakennusliike, hallin on tehnyt YIT. Projektin kokonaishinta nousee 16 miljoonaan euroon, Witting kertoo.

Tavara kulkee katon alla

Suurin osa Kokkolaan vuosittain tulevien 500 aluksen lastista on bulkkitavaraa. Kappaletavaraa rahdataan tavallisesti konteissa, mutta Kokkolaan haluttiin lisää monipuolisuutta ja joustavuutta. Parempi systeemi puutavaran ja muiden suojaamattomien tavaroiden käsittelyyn.

– Käänsimme katseet Eurooppaan ja Hollantiin, jonne meillä on linjaliikennettä. Amsterdamilla oli hyviä kokemuksia omasta joka sään terminaalistaan, jonka esikuvana oli Euroopan kanavien proomuliikenne. Siellä täsmänosturit siirtävät lastin veden päälle ulottuvista varastoista suoraan aluksiin. Amsterdamiin suunnitellaan jo toista AWT:tä. Nyt myös sekä Baskimaalla Espanjassa että Rotterdamissa toimii vastaavanlainen terminaali. Joka sään terminaalimme on Euroopassa viides, Witting kertoo.

Ja Kokkolan AWT:stä tulee suurin. Se pystyy ottamaan vastaan jopa 9 500 dw-tonnin aluksia, jotka kuljettavat esimerkiksi puutavaraa.

– Pystymme käsittelemään säitä huonosti kestävää tavaraa nopeasti, tehokkaasti ja hyvin. Tavarat kulkevat Kokkolasta Amsterdamiin katetusta ympäristöstä toiseen. AWT on kylmä, kuutiomäärä tekee lämmittämisen mahdottomaksi, mutta veto minimoidaan sulkemalla merenpuoleinen ovi aluksen kannelle asti.

Viikoittaisessa linjaliikenteessä aikataulut ovat A ja O. Täsmällisyys lisääntyy, kun säätekijöitä ei tarvitse ottaa huomioon ja tehokkuus pysyy vakaana.

Witting laskee sataman tehokkuuden kasvavan 50–100 prosenttia tavaralajista riippuen. Se on reilu nousu, kun ajatellaan nykyhetken trendejä, joissa kasvu on hidasta.

Koko satama-alue kanta- ja syväsatamineen on uusien ISPS-turvamääräysten takia muutoksen kourissa. Sadan hehtaarin suuruinen alue ympäröidään aidalla, tiet ja rautatie sekä varastorakennukset tarkastetaan.