vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

Kymmenesosa bkt:sta tulee kuljetuksista

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Kuljetuksilla ja liikenteellä on tärkeä merkitys maamme talouselämässä. Kokonaistuotannosta, joka tänä vuonna noussee noin 147 mrd. euroon, ne tekevät runsaan kymmenesosan, noin 16 mrd. e. Suomen tavaraliikenteen määrä (kuljetussuorite) on maan muodon ja pitkien etäisyyksien vuoksi Keski-Euroopan valtioihin nähden parhaimmillaan jopa nelinkertainen.

Kun tuotantoa vertaillaan toimialoittain, liikenne pääsee 11 prosentin osuudellaan melkein tasoihin kauppojen, hotellien ja ravintoloiden yhteenlasketun tuotannon kanssa. Suurimman potin toimialoista tekee teollisuus 23 prosentin osuudellaan ja lähimmäksi sitä pääsee kiinteistö- ja liike-elämän palveluista koostuva toimiala 19 prosentilla.

t-tavaraliikenne.gif (15266 bytes)

Viime kymmenen vuoden aikana tuotanto liikenteessä on kasvanut keskimäärin 5,4 prosenttia. Tilastokeskuksen tuoreimmissa, kesän molemmin puolin tehdyissä bkt-mittauksissa kuukausikasvu on pyörinyt 4–7 prosentissa.

Liikenteen keskikasvu on ollut 1993–2003 toimialoista toiseksi nopeinta ja yltää melkein samoihin teollisuuden (6,1 pros.) kanssa. Tunnettu totuushan on, että kuljetukset seuraavat teollisuustuotannon muutoksia kuin hai laivaa.

Valtion ensi vuoden budjetissa logistiikka-alan kasvun arvioidaan jäävän hieman alle kahteen prosenttiin.

Kuljetustöissä 172 000

Palveluelinkeinojen porukassa liikenne on yhdessä varastoinnin ja telepalvelujen kanssa lisääntynyt 1990-luvun alusta eniten eli 1,7-kertaiseksi, rahoituksen ja vakuutuksen lisäys jää 1,45:een ja kaupan 1,2:een. Koko palvelutuotannosta liikenne muodosti noin kuudesosan.

Kuljetus kasteli toimialoista lievimmin housunsa myös laman aikana ja sen tuotannon määrä notkahti vain parina 1990-luvun alun vuotena.

Tilastokeskuksen luvuilla liikenne työllisti tämän vuoden syyskuussa 172 000 henkeä eli nelisen tuhatta vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Kuljetus- ja liikenneammateista työttömänä oli kuluvan vuoden toisen neljänneksen lopussa noin 10 000 henkeä ja avoimia työpaikkoja vastaavaan aikaan noin tuhat, kertovat puolestaan työministeriön taulukot.

Kuormat kumipyörillä

Suomessa on noin 2,6 miljoonaa autoa. Niistä ammattimaiseen kuljetukseen käytetään noin joka kahdeksatta: pakettiautoja on rekisterissä 260 500, kuorma-autoja 81 000 ja linjapiilejä 10 500.

Viime vuonna kuormureilla ja pakettiautoilla kuskattiin tavaroita yhteensä 28 miljardia tonnikilometriä eli miljardin vähemmän kuin 2002. "Pitkässä juoksussa" tieliikennekuljetukset ovat kuitenkin kasvaneet jatkuvasti ja olivat 30 vuotta sitten vain puolet nykyisestä.

Linjuriliikenne on sen sijaan polkenut paikallaan viimeksi kuluneet vuosikymmenen.

Viime vuonna busseilla matkustettiin 7,7 mrd. henkilökilometriä. Matkojen määrä on hitaasti hiipunut sitten 1980-luvun puolivälin 8,6 mrd. henkilökilometrin huipun.

VR Cargon noin 11 000 kotimaan liikenteen tavaravaunussa kulki viime vuonna rahtia kaikkiaan 10 mrd. tonnikilometriä, 0,3 mrd. enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Tästä huolimatta tavaramäärät kumipyörillä ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet neljä kertaa nopeammin kuin rautapyörillä.

Vesitse tavaraa liikkui viime vuonna kotimaassa noin 3 mrd. tonnikilometriä.

Koko kotimaan tavaraliikenteestä kumipyörien osuus tekee hieman vajaa 70 prosenttia.

VR:n matkustajapuolelle henkilökilometrejä tuli viime ja edellisvuonna mittariin 3,3 miljardia eli sama määrä kuin 1990 ja 1981. Yhtiön henkilöliikenteen volyymit ovat vuosikymmeniä pysyneet osapuilleen samalla tasolla.

Kotimaan lennoilla matkaa tehtiin 2003 yhteensä 1,1 mrd. henkilökilometriä ja laivoilla 0,2. Lentomatkustus taantui selvästi sitten vuosikymmenen alun, jolloin henkilökilometrejä kirjattiin 1,3 miljardia.

Eero Kosonen

Palkkatyöläinen 3.11.2004 nro 9/04

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)