Kuljetuksilla ja liikenteellä on tärkeä merkitys maamme talouselämässä.
Kokonaistuotannosta, joka tänä vuonna noussee noin 147 mrd. euroon, ne tekevät runsaan
kymmenesosan, noin 16 mrd. e. Suomen tavaraliikenteen määrä (kuljetussuorite) on maan
muodon ja pitkien etäisyyksien vuoksi Keski-Euroopan valtioihin nähden parhaimmillaan
jopa nelinkertainen.
Kun tuotantoa vertaillaan toimialoittain, liikenne pääsee 11 prosentin osuudellaan
melkein tasoihin kauppojen, hotellien ja ravintoloiden yhteenlasketun tuotannon kanssa.
Suurimman potin toimialoista tekee teollisuus 23 prosentin osuudellaan ja lähimmäksi
sitä pääsee kiinteistö- ja liike-elämän palveluista koostuva toimiala 19
prosentilla.

Viime kymmenen vuoden aikana tuotanto liikenteessä on kasvanut keskimäärin 5,4
prosenttia. Tilastokeskuksen tuoreimmissa, kesän molemmin puolin tehdyissä
bkt-mittauksissa kuukausikasvu on pyörinyt 47 prosentissa.
Liikenteen keskikasvu on ollut 19932003 toimialoista toiseksi nopeinta ja yltää
melkein samoihin teollisuuden (6,1 pros.) kanssa. Tunnettu totuushan on, että kuljetukset
seuraavat teollisuustuotannon muutoksia kuin hai laivaa.
Valtion ensi vuoden budjetissa logistiikka-alan kasvun arvioidaan jäävän hieman alle
kahteen prosenttiin.
Kuljetustöissä 172 000
Palveluelinkeinojen porukassa liikenne on yhdessä varastoinnin ja telepalvelujen
kanssa lisääntynyt 1990-luvun alusta eniten eli 1,7-kertaiseksi, rahoituksen ja
vakuutuksen lisäys jää 1,45:een ja kaupan 1,2:een. Koko palvelutuotannosta liikenne
muodosti noin kuudesosan.
Kuljetus kasteli toimialoista lievimmin housunsa myös laman aikana ja sen tuotannon
määrä notkahti vain parina 1990-luvun alun vuotena.
Tilastokeskuksen luvuilla liikenne työllisti tämän vuoden syyskuussa 172 000
henkeä eli nelisen tuhatta vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
Kuljetus- ja liikenneammateista työttömänä oli kuluvan vuoden toisen neljänneksen
lopussa noin 10 000 henkeä ja avoimia työpaikkoja vastaavaan aikaan noin tuhat,
kertovat puolestaan työministeriön taulukot.
Kuormat kumipyörillä
Suomessa on noin 2,6 miljoonaa autoa. Niistä ammattimaiseen kuljetukseen käytetään
noin joka kahdeksatta: pakettiautoja on rekisterissä 260 500, kuorma-autoja
81 000 ja linjapiilejä 10 500.
Viime vuonna kuormureilla ja pakettiautoilla kuskattiin tavaroita yhteensä 28
miljardia tonnikilometriä eli miljardin vähemmän kuin 2002. "Pitkässä
juoksussa" tieliikennekuljetukset ovat kuitenkin kasvaneet jatkuvasti ja olivat 30
vuotta sitten vain puolet nykyisestä.
Linjuriliikenne on sen sijaan polkenut paikallaan viimeksi kuluneet vuosikymmenen.
Viime vuonna busseilla matkustettiin 7,7 mrd. henkilökilometriä. Matkojen määrä on
hitaasti hiipunut sitten 1980-luvun puolivälin 8,6 mrd. henkilökilometrin huipun.
VR Cargon noin 11 000 kotimaan liikenteen tavaravaunussa kulki viime vuonna rahtia
kaikkiaan 10 mrd. tonnikilometriä, 0,3 mrd. enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Tästä huolimatta tavaramäärät kumipyörillä ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet
neljä kertaa nopeammin kuin rautapyörillä.
Vesitse tavaraa liikkui viime vuonna kotimaassa noin 3 mrd. tonnikilometriä.
Koko kotimaan tavaraliikenteestä kumipyörien osuus tekee hieman vajaa 70 prosenttia.
VR:n matkustajapuolelle henkilökilometrejä tuli viime ja edellisvuonna mittariin 3,3
miljardia eli sama määrä kuin 1990 ja 1981. Yhtiön henkilöliikenteen volyymit ovat
vuosikymmeniä pysyneet osapuilleen samalla tasolla.
Kotimaan lennoilla matkaa tehtiin 2003 yhteensä 1,1 mrd. henkilökilometriä ja
laivoilla 0,2. Lentomatkustus taantui selvästi sitten vuosikymmenen alun, jolloin
henkilökilometrejä kirjattiin 1,3 miljardia.
Eero Kosonen