Hollanti onnistui aikoinaan patoamaan Pohjanmereltä maata viljelyksille. Kuivatettu maapohja, marskimaa tai polderi oli erityisen ravintopitoista.

Polder-malliksi ristittiin myös Hollannin perinteinen, jo lähes sopimustaidon klassikkona tunnettu talouden ja työmarkkinapolitiikan yhteen nivominen tai kolmikanta.

Nyt pääministeri Jan Pieter Balkenenden keskustaoikeistolainen hallitus ja sen uusliberalistinen talouspolitiikka uhkaavat hyökyaallon lailla tuhota koko sopimismallin ja murtaa padot kolmenkymmenen vuoden yhteiskuntasovulta.

Kriisi kärjistyi syyskuun lopulla, kun hallitus tyystin ohittamalla ay-liikkeen esitteli parlamentille tulevan vuoden budjettinsa, jossa leikattiin mm. työntekijöiden eläke-, työkyvyttömyys- ja työttömyysetuja.

Kolme ay-keskusjärjestöä FNV, kristillisten CNV ja akateemisia edustava MHP ovat valittaneet työjärjestö ILO:oon mm. sopimisoikeuden turvaavan perussopimuksen rikkomisesta. Järjestöt ovat protestoineet myös sarjalla mielenosoituksia ja mainoskampanjalla "Hollanti ansaitsee parempaa." Toistaiseksi suurin joukkokokous lokakuun alussa keräsi Amsterdamiin 250 000 mielenosoittajaa.

Hollannin sopimisperinne ulottuu aina 1950-luvulle, mutta vuonna 1982 solmittua kolmikantasopimusta on pidetty alkusysäyksenä uudenlaisille työmarkkinasuhteille. Vaikka ay-liike joutuikin sittemmin usein vastatusten hallitusten kanssa, se samalla vakiinnutti asemansa yhteiskunnassa.

Ay-liike ja hallitus saivat mm. 14 prosentin työttömyyden painetuksi vähitellen alas. FNV:n hallituksen jäsenet kertovatkin, että ay-liike valitsi toisenlaisen taktiikan eurooppalaisiin kumppaneihinsa verrattuna. Se pystyi laatimaan neuvottelujen työjärjestyksen suostumalla alentamaan ostovoimaa piirun verran. Sen ansiosta ja työaikaa lyhentämällä ja työtä jakamalla pystyttiin luomaan uusia työpaikkoja, monet niistä osa-aikaisia naistyöpaikkoja. Mutta työttömyys taittui näillä toimilla.

Talous kuralla

Balkenenden hallituksen pari vuotta kestäneellä kaudella Hollannin talous on jo ajautunut laskukierteeseen.

Työttömyys on kasvanut jo parilla prosentilla noin 7,2 prosenttiin. Kaikkiaan työttömiä arvioidaan ensi vuonna olevan 550 000. Budjettivaje on 3,2 pros. eli se on painunut jo alle EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen rajan.

Kipeästi kaivattua talouskasvua ei ole kuitenkaan näköpiirissä. Valtiovarainministeriön mukaan kasvu olisi tänä vuonna 1,25 pros. ja ensi vuonnakin vain 1,5 pros.

Ministeriö on nyt ynnännyt, että valtion säästötarve olisi 21 miljardia euroa vuoteen 2007 mennessä.

FNV:n mukaan hallitus ei ole halunnut kuunnella heidän asiantuntijoitaan, saati sitten neuvotella tilanteen kohentamisesta. Kansainvälisen osaston asiantuntijat Marjolyn Bulkin ja Claire Coueteille sanovatkin, että ay-liikkeen mielestä hallitus on yksin vastuussa talouden alakierteestä, vaikka se yrittääkin sysätä syyt ay-liikkeen niskaan.

Yleissitovuus yli laidan

Kaiken kukkuraksi sosiaaliministeri Aart Jan de Geusin esitys yleissitovuuden purkamisesta on menossa läpi oikeistoenemmistöisessä parlamentissa. Hallituksen mukaan toimenpiteellä säästettäisiin palkkarahoja, ja kohennettaisiin samalla valtion taloutta.

FNV:n asiantuntijoiden mukaan päätös merkitsisi koko neuvottelujärjestelmän pohjan pettämistä.

– Emme uskoneet korviamme, kun kuulimme ministerin esityksen, kommentoi Marjolyn Bulkin.

Hallituksen vahva mies, valtiovarainministeri Gerrit Zalm on niin ikään lukenut ay-liikkeen kannalta madonlukuja.

Hallitus leikkaa niin rajusti varhaiseläkejärjestelmän tukea, että se merkitsee yleisen eläkeiän nousemista 65 vuoteen. Ensi vuoden budjetissa leikataan myös työttömyys- ja työkyvyttömyysajan korvauksia.

FNV:n mielestä hallituksen ehdotukset merkitsevät palkansaajien ostovoiman alentumista yhteensä 10 prosentilla.

Irvokkaita ovat ay-liikkeen mielestä olleet myös EU-puheenjohtajamaan pääministerin lausunnot, joissa tämä on jatkuvasti korostanut eurooppalaisia arvoja ja Hollannin halua kehittää yleiseurooppalaista neuvottelujärjestelmää.

FNV:n puheenjohtaja Lodewijk de Waal onkin nimittänyt pääministeriä "vihoviimeiseksi henkilöksi johtamaan sosiaalidialogia eurooppalaisen ay-liikkeen kanssa."

FNV:ssä ihmetelläänkin, miten hallitus aikoo ylipäätään selvitä taloudenpidosta ilman neuvotteluja. Mielenilmaukset ja mahdolliset työtaistelut ovat kokonaan hallituksen syytä. Eivätkä ne ainakaan paranna maan taloutta.

Hilkka Jukarainen
Amsterdam
teksti ja foto