Useilla laatumittareilla mitattuna kehitys syksystä 1998 vuoden 2002 alkupuolelle on ollut myönteistä. Järjestäytyminenkin on jo kääntynyt pohjalukemista nousuun ja on tällä hetkellä 14 pros.

Talouspuolella tulokset ovatkin sitten huonompia: työntekijän käteen jäävä palkka on samaan aikaan kutistunut 1—3 pros.

Tulokset käyvät ilmi työministeriön tutkijoiden Juha Antilan ja Pekka Ylöstalon järjestyksessään toisesta Baltian maiden työlolobarometristä. Antilan mielestä tulokset yllättivät myönteisyydellään. Hän kuitenkin muistuttaa, että ongelmia on paljon.

Viron työelämä on kuitenkin näiden tulosten valossa vähitellen normalisoitumassa, sanovat tutkijat.

Myönteistä on ollut mm. pimeiden tulojen vähentyminen 19 prosentista noin kymmeneen. Latviassa ja Liettuassa nämä prosentit ovat sen sijaan kasvussa.

Virossa naisten ja miesten palkkaerot kapenivat keskimäärin 8 pros. Naisten palkat ovat nyt 71 pros. miesten palkoista.

Palkat myös maksetaan nykyisin paremmin ajallaan ja ylitöiden määrä on vähentynyt.

Kaksi ay-maailmaa

Järjestäytymisen 14 pros. ei kuitenkaan kerro koko totuutta.

Viron venäläiset ovat nimittäin Baltian maiden parhaiten järjestäytynyt ryhmä: heistä noin 25 pros. kuuluu ay-liikkeeseen.

Ay-jäsenyyden näkökulmasta Virossa onkin kaksi maailmaa: venäjänkielinen korkean järjestäytymisen itäosa ja muu Viro, jossa etenkin yksityisen puolen pienillä työpaikoilla ay-liikkeeseen voi kuulua vain 6 pros.

Tällä hetkellä ay-liike vetää puoleensa eniten yli 50-vuotiaita miehiä. Nuorempia ikäluokkia se houkuttelee yhtä vähän kuin aikaisemminkin.

Ay-liikkeen rooli epäselvä

Virolaiset eivät tunne ay-liikettä: 41 pros. ei tiedä, mitä ay-liike tekee. Vastaavat luvut Latviassa ja Liettuassa olivat 26 ja 21.

Tutkijat arvelevat, että Viron korkeiden numeroiden taustalla on neuvostoaikaisen ay-liikkeen uudistaminen kertaheitolla. Latviassa ja Liettuassa ei tehty yhtä radikaaleja muutoksia.

EAKL:n puheenjohtaja Kadi Pärnits on huolissaan asioista. Ay-vastaisen oikeiston vaalivoitto maaliskuun alun parlamenttivaaleissa lisää vielä ongelmia.

Kadi Pärnits kiirehtiikin alueverkoston laajentamista koko maahan.

– Ay-työtä on nyt hoidettava ilman välikäsiä, ihminen ihmiselle. Onneksi olemme pystyneet lisäämään työpaikkojen luottamushenkilöitä jonkin verran, hän muistuttaa.

– Meidän on tehtävä vähemmän papereita ja jalkauduttava ihmisten luo.

EAKL:n edunvalvonnan pitää puheenjohtajan mielestä keskittyä nyt ostovoiman nostamiseen. Bruttopalkat ovat kyllä nousseet, mutta inflaatio ja monet uudet maksut ovat painaneet ostovoimaa alaspäin.

Pärnits muistuttaa vielä, että kiista minimipalkan nostamisesta on edelleen hallituksen kanssa ratkaisematta.

Epävarmuuden ilmapiiri

Virolaisista 37 pros. pitää vaikutusmahdollisuuksiaan työssä huonoina. Latvialaiset ja liettualaiset ovat tässä suhteessa optimistisempia. Yhteistä kaikille kolmelle on kuitenkin huoli tulevaisuudesta ja työpaikoista. Esim. Virossa noin puolet työntekijöistä odottaa työllisyyden heikkenevän.

Tutkijoiden mukaan Baltian maissa vallitsee tulevaisuuden suhteen vielä epävarmuuden ilmapiiri.

Hilkka Jukarainen
Tallinna

Tehtävä ei ole helpommasta päästä, sillä kirjasto kaikkineen työllistää lähes 500 ihmistä, jotka edustavat kymmeniä ammatteja. Tuore luottamusmies kertookin, että ensimmäisiä tehtäviä ovat olleet valtavan rakennuskompleksin kellarissa työskentelevien varastomiesten ympäristöongelmiin puuttuminen.

Made Viljur-Voit on jo joutunut pohtimaan järjestäytymistä omalla työpaikallaan. Vaikkakin julkisella puolella järjestäytyminen on paremmassa mallissa, on se täällä alkanut laskea. Ay-jäseniä on tällä hetkellä 130.

Useimmiten eroa perustellaan rahasyillä.

– Melkein kaikki sanovat, että heillä ei ole enää varaa jäsenmaksuun. Prosenttikin palkasta on näinä aikoina heille tärkeä, kertoo luottamusmies. Etenkin vanhemmat työntekijät panevat sen viimeisen lantin säästöön eläkettä varten.

– Julkisen alan palkathan ovat täällä huonompia kuin teollisuudessa, eikä meillä ole niin paljon voimaa puolustaa etujamme. Eihän tällä alalla työtaistelu kannata!

Made Viljur-Voit ei ikänsä vuoksi tunne kovin hyvin neuvostoajan ay-toimintaa, mutta tietää työpaikkojen sosiaaliedut ja kesäleirit. Nyt kun niistä on luovuttu, monet ovat ymmällään ja voi hyvin arvata, että nuoret eivät tiedä, mitä ay-liike tekee.

– Myöskään Viron hallitus ei puhu ay-liikkeestä kovin paljon. Ja jos puhuu, niin negatiivisesti, ynnää luottamusmies ongelmiaan.