Postiliiton keskustelupalstalla viestejä voi selata sekä keskustelupoluittain ja aikajärjestyksessä että lähettäjien mukaan ryhmiteltyinä. Osallistuminen keskusteluihin on teknisesti helppoa. Palstan ansiosta nettiä käyttävät postilaiset voivat vaihtaa tuoreeltaan tietoja, kokemuksia ja näkemyksiä ympäri maata.

Samantapaisia kaikille avoimia keskustelupalstoja ylläpitävät SAK, KTV ja eräät muut ay-järjestöt. Pääosa ay-järjestöistä ei ole kuitenkaan alkanut kokeilla, miten avoin nettikeskustelu järjestön toimintaa hyödyttää. Siitä paljolti johtuu, että suomenkielisessä internetissä työelämää ja ay-liikettä koskeva keskustelu on niiden merkitykseen verrattuna vähäistä.

Työ ja ay-liike harvoin esillä

Kuvaavaa on, että Googlen (groups.google.com) indeksoimien yli 200:n suomenkielisen keskusteluryhmän viesteissä sana koira esiintyy yhtä usein kuin sana työ ja sana mersu paljon useammin kuin käsite ay-liike. Yle24 onlinessä painikkeen uutiskeskustelu takana on tarjolla laajaksi kasvanut yhteiskunnallisen keskustelun foorumi. Sille on lähetetty parikymmentä tuhatta viestiä, mutta vähin poikkeuksin ay-liikettä ei edes mainita niissä.

Keskustelupalstojen yleisyydestä voi nopeasti vakuuttua käyttämällä Ihmemaa-hakemiston haussa sanaa keskustelupalsta. Haku tulostaa linkkejä tuhansille sivuille. Eniron Suomi24:n keskustelupalstoille lähetetään vuorokaudessa tuhansia viestejä. Yhteensä niillä on julkaistu yli 2,2 miljoonaa puheenvuoroa.

Teleoperaattorit ylläpitävät nettiportaaleissaan kymmeniä keskusteluryhmiä, joihin suomalaiset lähettävät ahkerasti kysymyksiä, huomioita ja kommentteja. Soneraplazan, Jippiin ja Elisa.net:n keskusteluryhmien aihepiirit ulottuvat talousasioista juoruihin. Työelämän asioita on käsitelty satunnaisesti.

Nettikeskustelut kansalaisaktivismia

Valtaosa keskusteluryhmistä on helppo todeta ay-liikkeen näkökulmasta epäkiinnostaviksi huulenheiton foorumeiksi. Se ei ole kuitenkaan koko totuus suomalaisesta nettikeskustelusta. Kolmen pitkään sekä suosittuna että asiallisena pysyneen foorumin esimerkit kertovat keskusteluryhmien myönteisistä mahdollisuuksista.

Pörssiyhtiö Talentum pyörittää kymmenkuntaa keskusteluryhmää saitillaan Duuni. Keskusteluryhmät ovat avoimia, mutta viestien lukemisen ja lähettämisen ehtona on rekisteröityminen. Tuhannet ovat rekisteröityneet. Iso joukko "duunareita" osallistuu aktiivisesti keskusteluihin. Duunin keskusteluryhmässä Yhteiskunta käytettiin helmikuun 2003 puoliväliin mennessä 93 000 puheenvuoroa. Niihin sisältyy paljon myös työelämää koskevaa aineistoa.

Toinen pitkään suosittuna ja asiallisena pysynyt foorumi on vihreiden Ylevi. Sen menestys perustuu monen varteenotettavan yhteiskunta-aktiivin osallistuminen keskusteluun. Arkistossa vanhimmat viestit ovat toukokuulta 1996. Ympäristökysymysten lisäksi osanottajat ovat liikkuneet lukuisissa muissa yhteiskunnallisissa aihepiireissä, mutta työelämän asioiden käsittely on ollut vähäistä.

Kolmannen esimerkin onnistumisesta tarjoaa Vauva-lehden keskustelupalsta. Kokonaisuus on jaettu mielekkäisiin osiin vauvakuumeesta parisuhteen ongelmiin. Nuoret naiset kirjoittavat, lukevat, neuvovat, kommentoivat ja myötäelävät. Sen seuraaminen kiinnostaa monia miehiäkin.

Merkittävä osa kansalaisten aktivismista — maailmanparantamisesta käytännön pulmien ratkomiseen — kanavoituu nykyään nettikeskusteluihin. Ay-liike on vähäisin poikkeuksin jättänyt toimintamuodon kaupallisille hankkeille ja kansalaisjärjestöille. Vaihtoehtoisessa visiossa ay-liike ylläpitää lukuisten keskusteluryhmien kokonaisuutta vaikkapa Duunin tai Vauva-lehden malleja soveltaen.