
Työttömiä
tammikuussa
308 000 (työministeriö)
243 000 (tilastokeskus)
Suunnitelmat harvoin ajan
tasalla
Kuutonen
henkilöstön kehittämisestä
Sopimusten soveltamisongelmia
Suunnitelmat
harvoin ajan tasalla
Työpaikan yhteistoimintaa
säädellään lakisääteisillä suunnitelmilla, joita ovat mm. henkilöstö- ja
koulutussuunnitelma, työterveydenhuollon toimintasuunnitelma ja työsuojelun
toimintaohjelma.
SAK:n luottamusmiestiedustelun mukaan
henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat löytyvät varmuudella 45 prosentilla kaikista
työpaikoista. Pienemmillä, alle 29 henkilön työpaikoilla näitä suunnitelmia on vain
28 prosentilla.
Terveydenhoidon suunnitelmia on tehty enemmän. Niitä on 81 prosentilla kaikista
työpaikoista, eivätkä sektorien väliset erot ole hirveän suuria. Kohtuullisen
kattavasti löytyvät myös työsuojelun toimintaohjelmat, joita on tehty 71 prosentilla
kaikista työpaikoista. Vähiten työsuojelun toimintaohjelmiakin on tehty pienillä alle
29 hengen työpaikoilla (51%).
Liittojen väliset erot suuria
Liittojen väliset erot ovat suurimmat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien
tekemisessä. Lisäksi näyttää siltä, että aloilla, joilla näitä suunnitelmia on
tehty kattavasti, ovat muutkin suunnitelmat yleensä ajan tasalla.
Eniten henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia on tehty Paperiliiton, Postiliiton ja
Viestintäliiton työpaikoilla. Vähiten niitä löytyy Metallin, Puun ja Rakennusliiton
työpaikoilta.
Työterveyshuollon suunnitelmia on erityisen kattavasti Postiliiton ja Viestintäliiton
työpaikoilla, joiden perässä tulevat Elintarvike- ja Paperi. Rakennusalan poikkeus on
työterveydenhuollon suunnitelma, joita on sillä alalla tehty ehdottomasti kattavimmin.
Työsuojelun toimintaohjelmia on tehnyt kattavimmin Postiliiton, Paperiliiton ja
Kunta-alan työpaikoilla. Työsuojelun toimintaohjelmia löytyy vähiten Puu- ja
Rakennusliiton aloilta.

Kuutonen
henkilöstön kehittämisestä
Työpaikat eivät saa
luottamusmiehiltä kovin korkeinta arvosanoja varautumisestaan henkilöstön
kehittämiseen. Keskimäärin kuutosen työpaikat saavat kouluarvosanaksi, kun
luottamusmiehiltä kysyttiin, miten hyvin työpaikan johto on varautunut henkilöstön
kehittämiseen seuraavan vuoden aikana.
Ne työpaikat, joilla on henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, pääsevät kuutosen
paremmalle puolelle ja ne joilla ei suunnitelmia ole jäävät selvästi sen alla.
Lisäksi arvosanat ovat heikentyneet viime vuosina.
Sektoreittain arvosanat vaihtelivat teollisuuden 5,9:stä, julkisen alan 6:een ja
yksityisten palvelujen 6,1:een. Täyden nelosen työpaikkoja löytyi kyselyssä on 10
prosenttia ja täyden kympin työpaikkoja yhden prosentin verran.
Luottamusmieskyselyn tekijän, ekonomisti Erkki Laukkasen mukaan tuloksen
viittaavat siihen, että SAK:laisilla työpaikoilla henkilöstön kehittäminen on varsin
vaatimatonta. Tulokset antavat aihetta myös sellaiseen johtopäätökseen, että YT-lain
edellyttämien suunnitelmien tekeminen on oivallinen keino henkilöstön kehittämisen
vauhdittamiseen.

Sopimusten soveltamisongelmia
Paikallinen sopiminen työpaikoilla
lisääntyy edelleen, mutta samalla lisääntyvät sopimusten soveltamisongelmat.
Viimeisen vuoden aikana työpaikkatason sopimuksia on luottamusmiestiedustelun mukaan
tehty joka toisella työpaikalla. Noin joka kolmannella työpaikalla sovitaan
paikallisesti palkoista (33%) tai työajoista (32%).
Samanaikaisesti myös sopimusten soveltamisongelmat ovat lisääntyneet, nousua vuoden
takaisesta on peräti neljä prosenttiyksikköä. Ongelmia on viimeisen vuoden aikana
ollut 20 prosentilla työpaikoista.
Palkkatyöläinen
5.3.2003 nro 2/03 |