Ehdokkaita asettaneiden puolueiden määrä vaihtelee vaalipiireittäin. Uudellamaalla puolueita ja valitsijayhdistyksiä on yhteensä 22 ja Etelä-Savossa 11. Ehdokkaista saa tietää nimen, ammatin ja kotipaikan.

Puoluerekisterissä on tällä hetkellä kaikkiaan 21 puoluetta.

Kaikki tämä tieto on tarjolla oikeusministeriön ylläpitämillä vaalit.fi -sivuilla. Tarkat tiedot äänioikeutetuista, ehdokasmääristä ja ennakkoäänestyspaikoista saa, kun ottaa etusivulta kohdan uusimpia asioita.

Äänioikeutettuja yli 4 miljoonaa

Eduskunnan kokoonpano riippuu äänioikeutettujen tahdosta. Suomessa asuu 4 020 497 äänioikeutettua. Enemmistö äänioikeutetuista on naisia, sillä heitä on 139 999 enemmän kuin miehiä. Kun ulkosuomalaiset lasketaan mukaan, äänioikeutettujen määrä nousee reiluun 4,2 miljoonaan.

Äänioikeutettujen lukumäärän voi tarkistaa vaalipiireittäin ja paikkakunnittain. Utsjoen 1 132 äänioikeutusta ulkosuomalaisia on 198. Mikäli kaikki utsjokelaiset käyvät äänestämässä, miesten tahto voittaa, sillä enemmistö äänioikeutetuista on miehiä.

Tarkista äänestysaika

Mikäli äänestyspäivänä on töissä tai matkoilla, äänensä voi antaa ennakkoon kotimaassa tai ulkomailla. Paikkoja on lukuisia ja tarkat aukioloajat selviävät katsomalla kohdasta yleiset ennakkoäänestyspaikat. Aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen, sillä ajateltu äänestyspaikka voi ollakin auki lyhyempään kuin luulee.

Ennakkoäänestys on ulkomailla 5.—8. ja kotimaassa 5.—11. maaliskuuta. Varsinainen vaalipäivä on 16. maaliskuuta.

Viime eduskuntavaaleissa ennakkoäänestyksen kustannukset olivat kokonaisuudessaan noin 5,2 milj. euroa muiden vaalikulujen mm. vaalitietojärjestelmän päälle.

Tuloksesta voi valittaa

Koko maan vaalituloksesta ei käy valittaminen, mutta joskus vaalipiirilautakunnissa tehdään virheellisiä päätöksiä. Valituksen voi tehdä ehdokas, puolue tai valitsijayhdistys tai sellainen, jonka etua päätös loukkaa. Myös äänestäjä voi tehdä valituksen sillä perusteella, että vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä. Valitus on toimitettava hallinto-oikeudelle viimeistään 14 päivän kuluttua siitä, kun vaalien tulos on julkaistu.

Sivuilta löytyy myös lausuntoja ja muistioita vaalijärjestelmän kehittämisestä. Suhteellisuuden parantamista ja sähköistä äänestämistä on pohdittu perusteellisesti mm. oikeusministeriön muistiossa maaliskuulta 2000.

Edellisellä kerralla äänioikeuttaan käyttivät ahkerimmin Vaasan vaalipiirin naiset. Koko vaalipiirissä äänestysaktiivisuus nousi 73,3 prosenttiin. Myös Lapissa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Helsingissä äänestysaktiivisuus nousi yli 68,9 prosentin.

Koko maassa naisten äänestysaktiivisuus kipusi 69,7 prosenttiin. Miehistä äänesti 66,8 prosenttia. Kokonaisprosentti jäi 68,3 prosenttia. Vielä vuoden 1995 vaaleissa yleinen äänestysaktiivisuus oli 71,9 prosenttia.

Eniten eduskuntaan valittiin 30—34-vuotiaita naisia ja 50—54-vuotiaita miehiä. Kansanedustajiksi valittujen naisten keski-ikä oli 42,4 vuotta ja miesten 49,2 vuotta.

Valitut ovat yleensä hyvätuloisia työllisiä, avioliitossa, heillä on lapsia ja he asuvat omakotitalossa. Edustajien elämäntilanne ei siten vastaa koko väestöä.

Kunhan jaksaa vastata kaikkiin kysymyksiin, saa listalle viisi parhaiten omia mielipiteitä vastaavaa henkilöä. Huomattavasti nopeammin tuloksen saa, jos vastaa vain itselle tärkeisiin kysymyksiin. Jos vastaukseksi saatu ehdokaslista ei miellytä, esiin voi hakea myös puolueiden ehdokkaat vaalipiireittäin ja katsoa, miten ehdokkaat vastaavat itselle tärkeisiin kysymyksiin.

Vaikka kaikkien ehdokkaiden vastaukset olisi suotavaa koneelta löytää, ainakin helmikuun puolivälissä sieltä uupuivat vielä sekä SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipposen ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimeksen vastaukset. Sen sijaan keskustan puheenjohtaja Annelli Jäätteenmäen vastaukset olivat tutkittavina.