SAK:n työympäristösihteeri Raili Perimäki varoittaa uskomasta siihen, että kortti ratkaisisi kaikki ongelmat. Jotta työtapaturmien määrä saadaan laskemaan, tarvitaan tietoa. Työsuojeluvaltuutetuilla on nykyään tätä tietoa usein enemmän kuin työsuojelupäälliköillä.

– Myös työnantajapuolen pitää hallita työsuojeluasiat. Sekä pätevyydestä että koulutuksesta pitäisi säätää laissa ja asia pitäisi saada viranomaisten valvontaan. Työsuojelukortti ei korvaa eikä saa korvata lakisääteistä työhön opastusta työpaikoilla.

Kortti on syntynyt suurteollisuuden tarpeisiin. Suomessa tienraivaajana toimi Oulun yliopisto, joka aloitti paikallisesti kortin kehittämisen viisi vuotta sitten. Uusi kortti on valtakunnallinen ja sen on laatinut Tapaturmavakuutuslaitoksen liiton (TVL) alainen toimikunta, jossa SAK:ta edustavat Perimäki ja Juha Pesola Metalliliitosta.

– Kortti on TVL:n ja työmarkkinaosapuolten malli, viranomaisia ei ole ollut mukana. Toiminta perustuu omaehtoisuuteen ja siitä on sovittu yhteisesti, Perimäki korostaa ja rinnastaa työturvallisuuskortin tulityökorttiin.

Korttin käteen päivän kurssilla

Perimäki veikkaa, että kortista voi tulla pakollinen ehkä noin viiden vuoden kuluttua. Silloin esim. aliurakoitsijat eivät pääsisi työmaille ilman tätä korttia.

Työsuojelusta kantaa vastuun ja sen suhteen voi asettaa vaatimuksia työn tilaaja, kuten teollisuus, palveluyrittäjät ja kunnossapito.

– Kiinnostus on ollut suurta. Minulta on kyselty, mistä kortin saa. Moni pienyrittäjä on halunnut tietää, voiko kortista tulla kilpailutekijä. Suomenkielisen koulutusmateriaalin pitäisi valmistua näinä päivinä. Ruotsinkielisen aineiston tulo sen sijaan on vielä hämärän peitossa.

– Kortin saadakseen on käytävä päivän mittainen kurssi, joka on jaettu viiteen osioon: tapaturmien torjunta, yleiset liikkumista, järjestystä ja henkilökohtaisesta suojautumista koskevat ohjeet, suurimmat riskitekijät, kuten koneet, tulipalovaara, sähkö ja kaatumiset, yhteistyö sekä toiminta onnettomuustapauksissa. Kurssiin sisältyy kirjallinen kuulustelu. Osallistua voi kuka tahansa, eikä kurssi edellytä pohjatietoja.

TVL:n toimikunta on hyväksynyt satakunta kouluttajaa. Kortin voi vastaisuudessa suorittaa esim. Siikarannassa tai Kiljavalla.

Perimäen mielestä kortin suorittamisen voisi hyvin yhdistää työsuojelun peruskoulutukseen tai ammattikoulutukseen.

Kortti ja Raketti tervetulleita

Kortti antaa myös mahdollisuuden valvoa, keitä esim. rakennustyömaalla on. Se auttaa torjumaan pimeän työvoiman käyttöä.

Rakennusjätti NCC:n aluetyösuojeluvaltuutettu Hannu Routula Turusta on sitä mieltä, että työturvallisuuskortti on hyvä.

– Kaikilla on varmastikin tietyt perustiedot, mutta kortti velvoittaa itse kunkin huolehtimaan siitä, että työsuojelua koskevat tiedot pidetään ajan tasalla, hän sanoo.

Rakennusalalla myös työterveydenhuolto on kehnohkoissa kantimissa, ei niinkään isoissa yrityksissä, mutta pienissä kylläkin. Routulan mielestä alan hajanaisuus on iso ongelma.

Aliurakoitsijoita on paljon, tyyppiä isä, poika ja pakettiauto, joskus ehkä lisäksi joku työntekijä. Työterveydenhuolto on kustannuskysymys.

– Työsuojelupiirien valvonta on valitettavasti kovin huonoa. Jo urakoiden laatimisvaiheessa olisi syytä tutkia, onko työterveydenhuoltosopimukset tehty, Routula ehdottaa.

Rakennusalan työterveystarkastusten seurantarekisteri, Raketti otettiin käyttöön tammikuussa 2002. Sitä ylläpitää LEL-työeläkekassa. Rekisterissä on noin 56 000 rakennustyöläistä, joita muistutetaan säännöllisesti kirjeitse terveystarkastuksesta.

Järjestelmävastaava Tia-Riikka Sompin mukaan rekisterin toimivuudesta on vielä liian varhaista tehdä päätelmiä, mutta systeemi tulee varmasti viime kädessä takaamaan sen, että työkyky säilyy mahdollisimman pitkään.

Hannu Routula suhtautui Rakettiin alun perin kriittisesti ja epäili, muuttaisiko se mitään pienissä ongelmayrityksissä. Nyt hän on tullut toisiin ajatuksiin.

– Raketin avulla voidaan osoittaa, että todellisia ongelmia on, että säännöllisissä terveystarkastuksissa on puutteita. Ongelmana on, että me rakennustyöläiset vaihdamme usein työpaikkaa.

Ingegerd Ekstrand