Noin 5 000 rakennus-, metsä-, maatalous- ja satama-alan työntekijää sai keväällä 2001 postitse terveydentilaansa koskevan kyselyn, johon vastasi 51 pros. kohderyhmästä, valtaosa miehiä. Kyseiset alat ovat selvästi miesvaltaisia.

Vastauksista kävi selville, että miehet tupakoivat enemmän kuin keskivertosuomalaiset ja että tupakointi lisääntyy. Alkoholinkäyttö on sen sijaan kohtuullista, mikä ei ole tyypillistä fyysisesti raskasta urakkatyötä tekeville. Liikunnan kanssa on vähän niin ja näin, mutta vain kuusi prosenttia koki kuntonsa huonoksi.

Pöly ja veto vaivaavat vähemmän

Rakennusalalla ergonomisesti hankalat työvaiheet ovat lisääntyneet 1998 tehdyn edellisen 3T-tutkimuksen jälkeen. Samana aikana satamatyöläisten työoloissa on tapahtunut parannusta. Sitä vastoin pöly, veto ja lämpötilojen vaihtelu eivät nykyään vaivaa niin monia kuin aikaisemmin.

Tuki- ja liikuntaelimet ovat kaikissa neljässä ryhmässä kovilla. Metsäalalla rasitus oli kuitenkin vähentynyt tuntuvasti.

Kiire ja vaihetyö koetaan sitä vastoin kaikilla LEL-työeläkekassan edustamilla aloilla edelleen ongelmaksi. Stressi näkyy nukahtamis- ja heräämisvaikeuksina, joista joka viides vastaaja ilmoitti kärsivänsä. Myös sairauspäiviä on enemmän kuin muilla suomalaisilla.

Terveydenhoidossa edelleen puutteita

Kysely lähetettiin myös työnantajille, joista vastasi 43 pros. Työnantajat olivat sitä mieltä, että pölyyn ja vetoon liittyvät ongelmat olivat vähentyneet, mutta yhtyivät käsitykseen, jonka mukaan sekä kiire että vaihetyö ovat lisääntyneet.

Kaksi kolmesta työnantajasta katsoi, etteivät heidän työntekijänsä kärsi mainittavasti uupumuksesta tai fyysisestä kuormituksesta.

Työnantajien mielestä tapaturmariski on alentunut, vaikka yksi kolmesta oli kirjannut ainakin yhden työtapaturman edellisen vuoden aikana.

Yritysterveydenhuolto oli järjestämättä joka neljännessä alle kymmenen työntekijän yrityksessä.

LEL-työeläkekassan ylilääkärin Juhani Juntusen mukaan tutkittujen alojen työterveyteen ja –hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden selvittämisen tuloksena syntyneestä vertailuaineistosta hyötyy ennen muuta terveydenhuollon henkilökunta.

LEL-työeläkekassa vastaa noin 170 000 rakennus-, metsä-, maatalous- ja satama-alan työntekijän työeläketurvasta.

Ingegerd Ekstrand